summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/info
diff options
context:
space:
mode:
authorNorbert Preining <norbert@preining.info>2024-01-18 03:01:29 +0000
committerNorbert Preining <norbert@preining.info>2024-01-18 03:01:29 +0000
commitc4dbe7c982d00abf62e9a8927ecdef11521773a8 (patch)
tree58b814095058ab06b7b49e3ef819293f1e0f9922 /info
parent4fd81a66c82a2ba8787c6ca78bfcc14820e4017c (diff)
CTAN sync 202401180301
Diffstat (limited to 'info')
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdfbin911212 -> 922644 bytes
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex4
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex414
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex2
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex2
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex38
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex51
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex3
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/versio.tex2
9 files changed, 324 insertions, 192 deletions
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
index 9cac30e789..a8cacb8784 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
+++ b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
Binary files differ
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex
index d1b0c921a9..f9bc3d6b65 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex
@@ -10,7 +10,7 @@
\usepackage[math-style=ISO]{unicode-math}
\usepackage[finnish, showseconds=false]{datetime2}
\usepackage{ragged2e}
-\usepackage[hang,bottom,norule]{footmisc}
+\usepackage[hang,bottom]{footmisc}
\usepackage[clearempty]{titlesec}
\usepackage{titletoc}
\usepackage{graphicx}
@@ -78,6 +78,8 @@ datezeros=false]{biblatex}
\usepackage[oldstyle,semibold,ScaleSF=MatchLowercase,StretchTT=.8]
{libertinus-otf}
+\newfontface{\swashfontti}{TeX Gyre Chorus}[Scale=MatchLowercase]
+
\renewcommand{\scriptsize}{\fontsize{7bp}{7bp}\selectfont}
\renewcommand{\footnotesize}{\fontsize{8bp}{9bp}\selectfont}
\renewcommand{\small}{\fontsize{9bp}{10bp}\selectfont}
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
index c9e074aaf9..ea230a80cc 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
@@ -1062,8 +1062,8 @@ asetusten näkökulmasta.
\hfill
{\ttfamily\addfontfeatures{FakeStretch=1, Scale=4.5}Amf}
}{
- \caption{Vasemmalla pääteviivallinen, keskellä pääteviivaton ja
- oikealla tasalevyinen pääteviivallinen kirjainperhe}
+ \caption{Vasemmalla pääteviivallinen (antiikva), keskellä
+ pääteviivaton (groteski) ja oikealla tasalevyinen kirjainperhe}
\label{kuva/kirjainperhetyypit}
}
@@ -1104,11 +1104,45 @@ seuraavan esimerkin mukaisesti:
\setmonofont{TeX Gyre Cursor}[Scale=MatchLowercase]
\end{koodilohkosis}
+\leijutlk{
+ \begin{tabular}{ll}
+ \toprule
+ \ots{Kirjainperhe} & \ots{Tyyli} \\
+ \midrule
+ Garamond Libre & antiikva, renessanssi, ranskalainen \\
+ TeX Gyre Pagella & antiikva, renessanssi, ranskalainen \\
+ TeX Gyre Termes & antiikva, renessanssi, alankomainen \\
+ Libertinus Serif & antiikva, barokki, siirtymäkausi \\
+ Latin Modern Roman & antiikva, uusantiikva \\
+ TeX Gyre Schola & antiikva, vahvapäätteinen \\
+ TeX Gyre Bonum & antiikva, vahvapäätteinen \\
+ DejaVu Serif & antiikva, vahvapäätteinen \\
+ TeX Gyre Chorus & kalligrafinen \\
+ \midrule
+ Libertinus Sans & groteski, humanistinen, kaksivahvuinen \\
+ TeX Gyre Heros & groteski, uusgroteski \\
+ DejaVu Sans & groteski, uusgroteski \\
+ TeX Gyre Adventor & groteski, geometrinen \\
+ \midrule
+ Libertinus Mono & tasalevyinen \\
+ TeX Gyre Cursor & tasalevyinen \\
+ DejaVu Sans Mono & tasalevyinen \\
+ \bottomrule
+ \end{tabular}
+}{
+ \caption{Vapaita fontteja ja kirjainperheitä, jotka toimitetaan Tex
+ Live \=/jakelun tai käyttöjärjestelmän mukana. Tyylit viittaavat
+ kirjainmuotoon tai historialliseen kirjaintyyliin}
+ \label{tlk/vapaita-fontteja}
+}
+
\noindent
Edellisessä esimerkissä \englanti{TeX Gyre Termes, Heros} ja
-\englanti{Cursor} ovat kirjainperheiden nimiä. Fonttitiedostojen
-tulee olla asennettuna käyttöjärjestelmän normaalien käytäntöjen
-mukaisesti tai Latex\-/jakelun käytäntöjen mukaisesti.
+\englanti{Cursor} ovat kirjainperheiden nimiä. Fonttitiedostojen tulee
+olla asennettuna käyttöjärjestelmän normaalien käytäntöjen mukaisesti
+tai Latex\-/jakelun käytäntöjen mukaisesti. Taulukkoon
+\ref{tlk/vapaita-fontteja} on koottu erityylisiä, vapaasti käytettävissä
+olevia kirjainperheitä.
Kirjainperheiden käyttöönoton yhteydessä voi määritellä lukuisia
asetuksia kuten ligatuureja, gemenanumeroita, optisia kokoja ja muita
@@ -1140,7 +1174,7 @@ lihavoinnin. On kuitenkin mahdollista määritellä kirjainperheeseen
kuuluvia leikkausten nimiä tai fonttitiedostoja erikseen. Tällainen on
tarpeen esimerkiksi silloin, kun kirjainperhe sisältää useita eri
vahvuuksia ja halutaan itse määritellä, mikä niistä tulee
-perusvahvuudeksi ja mikä lihavoiduksi.
+perusvahvuudeksi ja mikä lihavaksi.
Esimerkki \ref{esim/fontit-leik-omin} selventää, kuinka kirjainperheen
eri leikkausten nimet tai fonttitiedostot määritellään. Kullekin
@@ -1148,7 +1182,8 @@ leikkaukselle voi määrittää myös omat asetuksensa \koodi{Fea\-tures}\-/
sanaan päättyvällä valitsimella. Samaa asiaa havainnollistetaan myös
konkreettisemmin esimerkissä \ref{esim/fontit-leik-omin-käyt}.
Leikkauksen nimessä voi käyttää tähteä (\koodi{*}), joka korvautuu
-kirjainperheen nimellä (\englanti{Macklin Text}).
+kirjainperheen nimellä (\englanti{Macklin Text}). Fonttien nimeämisestä
+on lisätietoa luvussa \ref{luku/luatex-xetex-fonttitekn}.
\begin{esimerkki*}
\komentoi{setmainfont}
@@ -1160,7 +1195,9 @@ kirjainperheen nimellä (\englanti{Macklin Text}).
BoldItalicFont={…}, BoldItalicFeatures={…},
SlantedFont={…}, SlantedFeatures={…},
BoldSlantedFont={…}, BoldSlantedFeatures={…},
- SmallCapsFont={…}, SmallCapsFeatures={…}]
+ SmallCapsFont={…}, SmallCapsFeatures={…},
+ SwashFont={…}, SwashFeatures={…},
+ BoldSwashFont={…}, BoldSwashFeatures={…}]
\end{koodilohko}
\caption{Kirjainperheeseen sisältyvien leikkausten nimien ja
kirjainleikkauskohtaisten ominaisuuksien määrittely}
@@ -1335,76 +1372,113 @@ rivikorkeus on parasta asettaa \komento{fontsize}\-/komennolla.
Latexissa on joukko korkean tason fonttikomentoja, jotka on tarkoitettu
käytettäväksi sen jälkeen, kun matalan tason asetukset on kerran
-määritetty. Taulukossa \ref{tlk/fonttimallikomennot} on komennot
-kirjainperheen ja kirjainleikkauksen valintaan. Joka rivillä ensin
-mainittu komento (esim. \komento{rmfamily}) vaikuttaa tekstiin, joka
-tulee komennon jälkeen. Vaikutusalue rajoittuu nykyisen ympäristön (luku
-\ref{luku/ympäristöt}) sisään tai aaltosulkeilla (luku
-\ref{luku/aaltosulkeet}) rajatun alueen sisään. Rivillä toisena olevalle
-komennolle (esim. \komentox{textrm}) annetaan yksi argumentti, ja
-komennon vaikutus koskee vain argumenttina olevaa tekstiä.
+määritetty. Taulukoissa \ref{tlk/komennot-kirjainperhe} ja
+\ref{tlk/komennot-kirjainleikk} ovat komennot kirjainperheen ja
+kirjainleikkauksen valintaan. Joka rivillä ensin mainittu komento (esim.
+\komento{rmfamily}) vaikuttaa tekstiin, joka tulee komennon jälkeen.
+Vaikutusalue rajoittuu nykyisen ympäristön (luku \ref{luku/ympäristöt})
+sisään tai aaltosulkeilla (luku \ref{luku/aaltosulkeet}) rajatun alueen
+sisään. Rivillä toisena olevalle komennolle (esim. \komentox{textrm})
+annetaan yksi argumentti, ja komennon vaikutus koskee vain argumenttina
+olevaa tekstiä.
\leijutlk{
\providecommand{\rivi}{}
- \renewcommand{\rivi}[4]{%
- \komento{#1} & \komento{#2}\komentoarg{\dots} & #3 & #4 \\}
- \begin{tabular}{llll}
+ \renewcommand{\rivi}[3]{%
+ \komento{#1} & \komento{#2}\komentoarg{\dots} & #3 \\}
+ \begin{tabular}{lll}
\toprule
- \multicolumn{2}{l}{\ots{Komento}}
- & \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkitys}} \\
+ \multicolumn{2}{l}{\ots{Komento}} & \ots{Merkitys} \\
\midrule
- \rivi {rmfamily} {textrm} {\rmfamily perhe}
- {perus, yl. antiikva, serif, roman}
- \rivi {sffamily} {textsf} {\sffamily perhe}
- {groteski, sans serif, gothic}
- \rivi {ttfamily} {texttt} {\ttfamily perhe}
- {tasalevyinen, typewriter}
+ \rivi {rmfamily} {textrm}
+ {\textrm{perus, yleensä antiikva, serif, roman}}
+ \rivi {sffamily} {textsf}
+ {\textsf{groteski, sans serif, gothic}}
+ \rivi {ttfamily} {texttt}
+ {\texttt{tasalevyinen, typewriter}}
+
+ \bottomrule
+ \end{tabular}
+}{
+ \caption{Komennot kirjainperheen valintaan. Perustila on
+ \komento{rmfamily}}
+ \label{tlk/komennot-kirjainperhe}
+}
+
+\leijutlk{
+ \providecommand{\rivi}{}
+ \renewcommand{\rivi}[3]{%
+ \komento{#1} & \komento{#2}\komentoarg{\dots} & #3 \\}
+ \begin{tabular}{llll}
+ \toprule
+ \multicolumn{2}{l}{\ots{Komento}} & \ots{Merkitys} \\
\midrule
- \rivi {mdseries} {textmd} {\mdseries leikkaus}
- {tavallinen vahvuus, medium}
- \rivi {bfseries} {textbf} {\bfseries leikkaus}
- {lihavoitu, bold}
+ \rivi {mdseries} {textmd}
+ {\textmd{tavallinen vahvuus, medium}}
+ \rivi {bfseries} {textbf}
+ {\textbf{lihavoitu, bold}}
\midrule
- \rivi {upshape} {textup} {\upshape leikkaus}
- {pystyasento, tavallinen}
- \rivi {itshape} {textit} {\itshape leikkaus}
- {kursiivi, italic}
- \rivi {slshape} {textsl} {\slshape leikkaus}
- {kalteva, slanted, oblique}
- \rivi {scshape} {textsc} {\scshape leikkaus}
- {pienversaali, kapiteeli, small caps}
+ \rivi {upshape} {textup}
+ {\textup{pystyasento, tavallinen}}
+ \rivi {itshape} {textit}
+ {\textit{kursiivi, italic}}
+ \rivi {slshape} {textsl}
+ {\textsl{kalteva, slanted, oblique}}
+ \rivi {swshape} {textsw}
+ {{\swashfontti Koristeellinen, swash}}
+ \rivi {scshape} {textsc}
+ {\textsc{pienversaali, kapiteeli, small caps}}
+
\bottomrule
\end{tabular}
}{
- \caption{Komennot kirjainperheen ja kirjainleikkauksen valintaan.
- Perustila on \komento{rmfamily}, \komento{mdseries} ja
- \komento{upshape}}
- \label{tlk/fonttimallikomennot}
+ \caption{Komennot kirjainleikkauksen valintaan saman kirjainperheen
+ sisällä. Perustila on \komento{mdseries} ja \komento{upshape}}
+ \label{tlk/komennot-kirjainleikk}
}
-Taulukossa on ensimmäisillä riveillä kirjainperhekomennot (3\,kpl),
-jotka vaihtavat koko perheen kaikkine leikkauksineen. Niiden jälkeen
-tulevat kirjainleikkauskomennot, jotka valitsevat toisen leikkauksen
-samasta perheestä. Kirjainleikkauksen asetukset jaetaan kahteen ryhmään:
-\englantik{series} 'sarja' ja \englantik{shape} 'muoto'. Kummastakin
-ryhmästä on valittuna aina yksi ominaisuus, eli samanaikaisesti voi olla
-voimassa esimerkiksi \komento{bfseries} (\textbf{lihavoitu}) ja
-\komento{itshape} (\textit{kursiivi}), ja tuloksena on \textbf{\itshape
- lihavoitua kursiivia}.
+Taulukossa \ref{tlk/komennot-kirjainperhe} ovat kirjainperhekomennot,
+jotka vaihtavat koko perheen kaikkine leikkauksineen. Taulukon
+\ref{tlk/komennot-kirjainleikk} komennot puolestaan valitsevat toisen
+leikkauksen samasta perheestä. Kirjainleikkauksen asetukset jaetaan
+kahteen ryhmään: \englantik{series} 'sarja' ja \englantik{shape}
+'muoto'. Kummastakin ryhmästä on valittuna aina yksi ominaisuus, eli
+samanaikaisesti voi olla voimassa esimerkiksi \komento{bfseries}
+(\textbf{lihavoitu}) ja \komento{itshape} (\textit{kursiivi}), ja
+tuloksena on \textbf{\itshape lihavoitua kursiivia}.
Useimmissa fonteissa kursiivileikkaus (\komento{itshape}) ja kalteva
leikkaus (\komento{slshape}) tuottavat saman lopputuloksen, mutta
käsitteellisesti ne ovat eri asia. Kursiivi on aina muodoltaan erilainen
leikkaus, joka hieman mukailee käsialakirjoitusta, joskaan kirjaimia ei
ole sidottu toisiinsa. Sen sijaan kalteva leikkaus on tavallisen eli
-pystyasentoisen leikkauksen kallistettu versio. Kallistus voi olla
-kirjainmuotoilijan piirtämä leikkaus, tai kallistus on voitu toteuttaa
-mekaanisesti. Kallistuksen voi tehdä myös Latexissa (luku
-\ref{luku/fontit-venytys}).
+pystyasentoisen leikkauksen kallistettu versio.
+
+Jos kallistus on kirjainmuotoilijan piirtämä, kursiivista poikkeava
+leikkaus eli ihan oma fonttitiedostonsa, kallistettu leikkaus täytynee
+erikseen määrittää osaksi kirjainperhettä \koodi{Slanted\-Font}\-/
+asetuksella (esimerkki \ref{esim/fontit-leik-omin}). Kallistuksen voi
+tehdä myös keinotekoisesti Latexissa. Katso lisätietoa luvusta
+\ref{luku/fontit-venytys}.
+
+Jotkut \englanti{Open Type} \=/fontit sisältävät erillisen
+koristeellisen tyylin (\komento{swshape}), joka voi sisältyä esimerkiksi
+kursiivileikkaukseen mutta joka täytyy silti kytkeä erikseen päälle.
+Sellaisen saa määritettyä osaksi kirjainperhettä käyttämällä valitsimia
+\koodi{Swash\-Font} ja \koodi{Swash\-Fea\-tures} (esimerkki
+\ref{esim/fontit-leik-omin}) seuraavalla tavalla:
+\komentoi{setmainfont}
+\begin{koodilohkosis}
+\setmainfont{Garamond Premier Pro}[
+ SwashFont={GaramondPremrPro-It}, % kursiivileikkaus
+ SwashFeatures={Style=Swash}] % koristeellinen swash-tyyli
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
Komennot fontin koon valintaan ovat taulukossa
\ref{tlk/fonttikokokomennot}. Taulukko kertoo myös, mitä fontin
pistekokoa (pt) mikäkin komento tarkoittaa oletuksena. Oletus riippuu
@@ -1445,6 +1519,7 @@ fonttikokovalitsimista \koodi{10pt}, \koodi{11pt} ja \koodi{12pt}.
\ymparistoi{upshape}
\ymparistoi{itshape}
\ymparistoi{slshape}
+\ymparistoi{swshape}
\ymparistoi{scshape}
\ymparistoi{tiny}
\ymparistoi{scriptsize}
@@ -1649,7 +1724,7 @@ samoja mutta ilman skaalausta.
Uusien skaalaamattomien kirjainperheiden komentojen nimiksi on valittu
\komentox{sf\-fam\-i\-ly\-abs} ja \komentox{tt\-fam\-i\-ly\-abs} (vrt.
\komento{sffamily} ja \komento{ttfamily}, taulukko
-\ref{tlk/fonttimallikomennot}), ja näillä komennoilla kirjainperheet
+\ref{tlk/komennot-kirjainperhe}), ja näillä komennoilla kirjainperheet
kytketään päälle. Jos esimerkiksi jonkin julkaisun vaatimuksiin kuuluu,
että otsikossa täytyy olla 20 pisteen lihavoitu TeX Gyre Heros
\=/kirjainleikkaus, voi esimerkissä \ref{esim/fontti-absoluuttinen}
@@ -1694,6 +1769,61 @@ myös teknisesti eheä eli toimii Latexin sisäisen logiikan näkökulmasta
oikein. Haittana voi pitää sitä, että kaikki koot täytyy määritellä
erikseen.
+\subsection{Lualatex, Xelatex ja fonttitekniikka}
+\label{luku/luatex-xetex-fonttitekn}
+
+Kääntäjät Lualatex ja Xelatex (Luatex ja Xetex) käsittelevät fontteja
+sisäisesti eri tavalla. Ne esimerkiksi hyväksyvät kirjainperheiden tai
+\=/leikkausten nimet hieman toisistaan poikkeavalla tavalla, ja
+kääntäjää vaihtaessa saattaa joskus huomata, ettei jotakin
+kirjainperhettä tai yksittäistä leikkausta enää löydykään.
+
+Ongelma korjaantuu nimeämällä kirjainperheen tai \=/leikkauksen eri
+tavalla. Yleispätevää ohjetta nimeämiseen on vaikeaa antaa, mutta jos
+tulee ongelmia, kannatta fonttitiedostoista tutkia kirjainperheelle tai
+\=/leikkaukselle annettuja nimiä. Se onnistuu käyttöjärjestelmän
+komentotulkissa \koodi{otfinfo}\-/ komennolla, joka tulostaa jotakin
+esimerkin \ref{esim/otfinfo-fonttinimiä} kaltaista. Kokeilemalla
+tulosteessa olevia nimiä saa kyllä fontit toimimaan.
+
+\begin{esimerkki*}
+\begin{koodilohko}
+Family: Garamond Premr Pro
+Subfamily: Regular
+Full name: GaramondPremrPro
+PostScript name: GaramondPremrPro
+Preferred family: Garamond Premier Pro
+Mac font menu name: Garamond Premr Pro
+\end{koodilohko}
+ \caption{\koodi{otfinfo}\-/ komennon tuloste kertoo fontista muun
+ muassa kirjainperheen ja \=/leikkauksen nimiä}
+ \label{esim/otfinfo-fonttinimiä}
+\end{esimerkki*}
+
+\begin{koodilohkosis}
+otfinfo -i GaramondPremrPro.otf
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Lualatex (Luatex) käyttää ulkoisia tekniikoita fonttien latomiseen eli
+''renderöimiseen'', ja näitä tekniikoita voi vaihtaa fontin
+määrittelemisen yhteydessä. Eri vaihtoehtojen kokeilu voi olla tarpeen,
+jos oletusasetuksilla ei synny toivottua jälkeä. Asetuksia muutetaan
+käyttämällä valitsinta \koodi{Renderer} seuraavan esimerkin tavoin:
+
+\komentoi{setmainfont}
+\begin{koodilohkosis}
+\setmainfont{…}[Renderer=Node]
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Tavallisimpia \koodi{Renderer}\-/ valitsimen arvoja ovat
+\koodi{\mbox{Node}}, \koodi{Harf\-Buzz} ja \koodi{Open\-Type}.
+Lisätietoa voi lukea \paketti{fontspec}\-/ paketin ohjekirjan luvusta,
+joka käsittelee Luatexin erityispiirteitä. Myös Xelatexissa (Xetex) on
+fontteihin liittyviä ominaisuuksia, joita ei muissa kääntäjissä ole.
+Niistäkin kerrotaan \paketti{fontspec}\-/ paketin ohjekirjassa.
+
\subsection{Fonttien oletusasetuksia}
\label{luku/fontit-oletusasetukset}
@@ -1784,8 +1914,8 @@ Komennon valinnaisella argumentilla voi rajata, mitä kirjainperheitä
oletusasetukset koskevat. Valinnaiseen argumenttiin kirjoitetaan yksi
tai useampia pilkulla erotettuja komentoja, joilla kirjainperheet
kytketään päälle: \komento{rmfamily}, \komento{sffamily},
-\komento{ttfamily} (taulukko \ref{tlk/fonttimallikomennot},
-s.~\pageref{tlk/fonttimallikomennot}) tai komennolla
+\komento{ttfamily} (taulukko \ref{tlk/komennot-kirjainperhe},
+s.~\pageref{tlk/komennot-kirjainperhe}) tai komennolla
\komento{newfontfamily} määritelty fonttikomento (luku
\ref{luku/fontin-valinta}).
@@ -1979,6 +2109,13 @@ kirjainperheeseen kuuluvaan pienversaaliin, käytetään valitsinta
\setmainfont{…}[SmallCapsFeatures={LetterSpace=6}]
\end{koodilohkosis}
+\noindent
+\koodi{Letter\-Space}\-/ ominaisuus ei ole aina toiminut kunnolla
+kaikilla Lualatexin fontinladontatekniikoilla. Jos merkkien välistys
+toimii epätasaisesti, kannattaa kokeilla vaihtaa tekniikkaa
+\koodi{Renderer}\-/ valitsimella. Lisätietoa on luvussa
+\ref{luku/luatex-xetex-fonttitekn}.
+
\subsection{Keinotekoinen venytys, lihavointi ja kallistus}
\label{luku/fontit-venytys}
@@ -2003,8 +2140,8 @@ Kirjainleikkauksen leventäminen tekee tekstistä samalla lihavampaa,
koska kirjainten viivat tulevat vahvemmiksi leveyssuunnassa.
Korkeussuunnassa vahvuus säilyy ennallaan, joten kirjainten
viivakontrasti muuttuu. Kirjainleikkauksen kutistaminen vaikuttaa
-lihavuuteen päinvastaisesti. Tällainen mekaaninen fontin
-''korjaileminen'' ei välttämättä tuota typografisesti kovin hyvää jälkeä
+lihavuuteen päinvastaisesti. Tällainen keinotekoinen fontin
+korjaileminen ei välttämättä tuota typografisesti kovin hyvää jälkeä
mutta voi sopia lievästi käytettynä esimerkiksi otsikoihin. Tämän oppaan
tasalevyistä kirjainperhettä on hieman kutistettu, koska alkuperäinen on
kohtuuttoman leveä ({\ttfamily\addfontfeatures{FakeStretch=1}
@@ -2026,20 +2163,21 @@ pysty {\addfontfeatures{FakeSlant=.2} kalteva}
\end{tulossis}
\noindent
-Mekaanisen lihavoinnin tai kallistuksen saa osaksi kirjainperhettä, kun
-asettaa kirjainperheen määrittelyn yhteydessä halutun kirjainleikkauksen
-valitsimella \koodi{Bold\-Font} tai \koodi{Slanted\-Font} ja määrittää
-niille erityisiä ominaisuuksia valitsimella \koodi{Bold\-Fea\-tures} tai
-\koodi{Slanted\-Fea\-tures}. Seuraava esimerkki asettaa dokumentin
-perusfontille kaltevan leikkauksen. Tämän jälkeen komento
-\komento{slshape} valitsee \textsl{kaltevan} leikkauksen, joka on siis
-eri asia kuin \textit{kursiivi} (\komento{itshape}).
+Keinotekoisen lihavoinnin tai kallistuksen saa osaksi kirjainperhettä,
+kun asettaa kirjainperheen määrittelyn yhteydessä halutun
+kirjainleikkauksen valitsimella \koodi{Bold\-Font} tai
+\koodi{Slanted\-Font} ja määrittää niille erityisiä ominaisuuksia
+valitsimella \koodi{Bold\-Fea\-tures} tai \koodi{Slanted\-Fea\-tures}.
+Seuraava esimerkki asettaa dokumentin perusfontille kaltevan
+leikkauksen. Tämän jälkeen komennot \komento{slshape} ja
+\komento{textsl} valitsevat \textsl{kaltevan} leikkauksen, joka on siis
+eri asia kuin \textit{kursiivi} (\komento{itshape}, \komento{textit}).
\komentoi{setmainfont}
\begin{koodilohkosis}
-\setmainfont{…}[
- SlantedFont={…}, % tähän pystyasentoinen leikkaus
- SlantedFeatures={FakeSlant=.2}]
+\setmainfont{TeX Gyre Termes}[ % kirjainperhe
+ SlantedFont={TeX Gyre Termes Regular}, % pystyasentoinen leikkaus
+ SlantedFeatures={FakeSlant=.2}] % keinotekoinen kallistus
\end{koodilohkosis}
\subsection{Keinotekoinen pienversaali}
@@ -2077,7 +2215,9 @@ joka täytyy ladata muiden matematiikkaan tai fontteihin liittyvien
pakettien jälkeen. Paketti tuo komennon \komento{setmathfont}, joka on
matematiikkatilan vastine luvussa \ref{luku/fontin-valinta} esitellyille
fontinmäärittelykomennoille \komento{setmainfont}, \komento{setsansfont}
-ja \komento{setmonofont}.
+ja \komento{setmonofont}. Lähes aina on järkevää käyttää
+matematiikkatilan fontille asetusta \koodi{Scale=\katk MatchLowercase}.
+Se asettaa fontin samankokoiseksi kuin vastaava peruskirjainperhe.
\pakettii{fontspec}
\pakettii{unicode-math}
@@ -2086,8 +2226,8 @@ ja \komento{setmonofont}.
\begin{koodilohkosis}
\usepackage{fontspec}
\usepackage{unicode-math}
-\setmainfont{TeX Gyre Pagella} % tekstitilan perusfontti
-\setmathfont{TeX Gyre Pagella Math} % matematiikkatilan fontti
+\setmainfont{TeX Gyre Pagella} % tekstitilan perusfontti
+\setmathfont{TeX Gyre Pagella Math}[Scale=MatchLowercase]
\end{koodilohkosis}
\leijutlk{
@@ -2137,43 +2277,37 @@ voi tutkia esimerkiksi käyttöjärjestelmän komentotulkissa
otfinfo -s texgyrepagella-math.otf
\end{koodilohkosis}
-\noindent
-Tex Live \=/jakelun mukana tulee muutama \englanti{Open Type}
-\=/kirjainperhe, joihin kuuluvat myös matematiikan symbolit. Niitä ovat
-ainakin Libertinus, eri TeX Gyre \=/perheet sekä \englanti{Latin Modern
- Roman}, jonka kanssa sopii matematiikkafontti \englanti{Latin Modern
- Math}. Libertinus\-/ perheen voi ottaa käyttöön hyvin
-yksinkertaisesti: ladataan vain paketti \paketti{libertinus}, joka
-määrittää kerralla antiikvan, groteskin, tasalevyisen ja
-matematiikkafontin. Toisaalta Libertinus\-/ perhettä voi käyttää myös
-tavallisten fontinmäärityskomentojen avulla.
-
-\begin{esimerkki*}
- \komentoi{setmathfont}
-
-\begin{koodilohko}
-\setmathfont{Libertinus Math Regular}
-\setmathfont{TeX Gyre Bonum Math}
-\setmathfont{TeX Gyre Dejavu Math}
-\setmathfont{TeX Gyre Pagella Math}
-\setmathfont{TeX Gyre Schola Math}
-\setmathfont{TeX Gyre Termes Math}
-\setmathfont{Latin Modern Math}
-\end{koodilohko}
-
- \caption{Matematiikan symboleja sisältäviä vapaita fontteja. Komento
- \komento{setmathfont} sisältyy pakettiin \paketti{unicode-math}}
- \label{esim/matematiikka-fontteja}
-\end{esimerkki*}
+\leijutlk{
+ \providecommand{\rivi}{}
+ \renewcommand{\rivi}[2]{#1 & $\longleftrightarrow$ & #2 \\}
-Esimerkissä \ref{esim/matematiikka-fontteja} on komentoja joidenkin
-matematiikkafonttien lataamiseen. Lähes aina on järkevää käyttää
-asetusta \koodi{Scale=\katk MatchLowercase}, joka asettaa fontin
-samankokoiseksi kuin vastaava peruskirjainperhe.
+ \begin{tabular}{r@{\enspace}c@{\enspace}l}
+ \toprule
+ \ots{Leipäteksti} && \ots{Matematiikkatila} \\
+ \midrule
+ \rivi{Libertinus Serif}{Libertinus Math}
+ \rivi{TeX Gyre Bonum}{TeX Gyre Bonum Math}
+ \rivi{TeX Gyre Pagella}{TeX Gyre Pagella Math}
+ \rivi{TeX Gyre Schola}{TeX Gyre Schola Math}
+ \rivi{TeX Gyre Termes}{TeX Gyre Termes Math}
+ \rivi{DejaVu Serif}{TeX Gyre Dejavu Math}
+ \rivi{Garamond Libre}{Garamond Math}
+ \rivi{Latin Modern Roman}{Latin Modern Math}
+ \bottomrule
+ \end{tabular}
+}{
+ \caption{Ulkoasultaan yhteensopivia leipätekstin ja matematiikkatilan
+ fontteja}
+ \label{tlk/matematiikka-fontteja}
+}
-\begin{koodilohkosis}
-\setmathfont{TeX Gyre Pagella Math}[Scale=MatchLowercase]
-\end{koodilohkosis}
+\noindent
+Taulukkoon \ref{tlk/matematiikka-fontteja} on koottu \englanti{Open
+ Type} \=/fontteja, joissa on yhteensopiva leipätekstin ja
+matematiikkatilan kirjainperhe. Teknisesti kaikkia voi käyttää kaikkien
+kanssa, mutta on tietenkin toivottavaa, että kirjainleikkaukset sopivat
+ulkoasultaan yhteen. Kaikki fontit ovat vapaita ja toimitetaan Tex Live
+\=/jakelun tai käyttöjärjestelmän mukana.
\section{Kieli}
\label{luku/kieliasetukset}
@@ -2301,10 +2435,8 @@ kohdekielelle ja \=/kirjainperheelle on määritelty sopiva fonttikomento.
\subsection{Babel}
\label{luku/babel}
-Vanha kunnon \pakettictan{babel}\yipilkku\footnote{Katso myös
- \paketti{babel}\-/ paketin mukana toimitettavat kielikohtaiset
- dokumentit, esimerkiksi tiedosto \koodi{finnish.pdf}.} toimii useiden
-eri Latex\-/ kääntäjien kanssa. Ennen dokumentit kirjoitettiin
+Vanha kunnon \pakettictan{babel}\yipilkku\avctan{babel-finnish} toimii
+useiden eri Latex\-/ kääntäjien kanssa. Ennen dokumentit kirjoitettiin
rajallisilla merkistöillä (kuten \textsc{iso-8859\=/1}), jotka
sisältävät vain reilut kaksisataa ihmiskielten kirjoitusmerkkiä.
\paketti{babel} kuitenkin toimii myös Lualatex\-/\ ja Xelatex\-/
@@ -2491,6 +2623,7 @@ tavutusvihjeen siten, että se sallii sanan tavutuksen muistakin kohdista
kuin tavutusvihjeen kohdalta.
\subsection{Tavutus sanan reunasta}
+\label{luku/tavutus-reunasta}
Asetukset \komento{lefthyphenmin}\komentojatko{=N} ja
\komento{righthyphenmin}\komentojatko{=N} vaikuttavat tavutukseen sanan
@@ -2677,14 +2810,12 @@ kohdista. Lisätietoa suomen tavutuksen erityispiirteistä on luvussa
\subsection{Babel ja tavutus}
\label{luku/tavutus-babel}
-Kielipaketti \pakettictan{babel}\yipilkku\footnote{Katso myös
- \paketti{babel}\-/ paketin mukana toimitettavat kielikohtaiset
- dokumentit, esimerkiksi tiedosto \koodi{finnish.pdf}.} (myös luku
-\ref{luku/babel}) lisää automaattisesti moniin kieliin -- myös suomen
-kieleen -- muutaman erikoismerkin, joilla voi vaikuttaa tavutukseen.
-Erikoismerkit saa pois päältä käyttämällä paketin lataamisen yhteydessä
-valitsinta \koodi{shorthands=\katk off}. Seuraavassa on selitetty suomen
-kielen erikoismerkkejä.
+Kielipaketti \pakettictan{babel}\yipilkku\avctan{babel-finnish} (myös
+luku \ref{luku/babel}) lisää automaattisesti moniin kieliin -- myös
+suomen kieleen -- muutaman erikoismerkin, joilla voi vaikuttaa
+tavutukseen. Erikoismerkit saa pois päältä käyttämällä paketin
+lataamisen yhteydessä valitsinta \koodi{shorthands=\katk off}.
+Seuraavassa on selitetty suomen kielen erikoismerkkejä.
\begin{maaritelma}{\koodi{#1}}
\item [\komento{-}] Tämä on Texin normaali tavutusvihje (luku
@@ -2772,7 +2903,7 @@ seuraavasti:
\pakettii{babel}
\komentoi{babelprovide}
\begin{koodilohkosis}
-\babelprovide[transforms = prehyphen.nobreak]{finnish}
+\babelprovide[transforms=prehyphen.nobreak]{finnish}
\end{koodilohkosis}
\noindent
@@ -2797,20 +2928,14 @@ esimerkissä asetetaan tavutusvihjeitä vain suomen kielen sanoille:
\noindent
Vaihtoehtoisen suomen kielen tavutussäännöstön voi kytkeä päälle
-lataamalla paketin \pakettictan{hyphsubst} ja kertomalla sen
-asetuksissa, että tavutuksen kieli \koodi{finnish} korvataan kielellä
-\koodi{school\-finnish}. Paketti \paketti{hyphsubst} täytyy ladata
-\paketti{babel}\-/ paketin jälkeen, seuraavan esimerkin mukaisesti. Tämä
-tavutusvaihtoehto sallii tavutuksen kaikista mahdollisista kohdista.
-Lisätietoa suomen tavutuksen erityispiirteistä on luvussa
-\ref{luku/suomi-tavutus}.
+komennolla \komento{babelprovide}, seuraavan esimerkin mukaisesti. Tämä
+vaihtoehto sallii sanan katkaisemisen kaikista mahdollisista suomen
+kielen tavutuskohdista. Lisätietoa suomen tavutuksen erityispiirteistä
+on luvussa \ref{luku/suomi-tavutus}.
-\komentoi{usepackage}
-\pakettii{babel}
-\pakettii{hyphsubst}
+\komentoi{babelprovide}
\begin{koodilohkosis}
-\usepackage[main=finnish]{babel}
-\usepackage[finnish=schoolfinnish]{hyphsubst}
+\babelprovide[hyphenrules=schoolfinnish]{finnish}
\end{koodilohkosis}
\subsection{Viivojen erikoispaketti extdash}
@@ -3000,19 +3125,22 @@ toimi muiden kääntäjien kanssa.
Suomen kielelle on olemassa Latexissa kaksi erilaista tavutussäännöstöä.
Oletuksena toimivat säännöt kuvaavat tavallisimmat tavujen rakenteet
-mutta pyrkivät huomioimaan myös typografisia suosituksia. Sanaa ei
-esimerkiksi katkaista vokaalien välistä, koska se ei ole suositeltavaa.
-Myös jotkin yleiset vierasperäisten sanojen konsonanttiyhdistelmät
-pidetään yhdessä, vaikka ne suomen tavurakenteen mukaan kuuluisivat
-joskus eri tavuihin.
+mutta pyrkivät huomioimaan myös typografisia suosituksia. Esimerkiksi
+sanaa ei välttämättä katkaista vokaalien välistä, koska se ei ole
+suositeltavaa. Myös jotkin yleiset vierasperäisten sanojen
+konsonanttiyhdistelmät pidetään yhdessä, vaikka ne suomen tavurakenteen
+mukaan kuuluisivat joskus eri tavuihin.
Toinen, vaihtoehtoinen tavutussäännöstö kuvaa pelkästään suomen tavujen
rakenteen, eli se tavuttaa sanat kaikista mahdollisista kohdista eikä
huomioi typografisia suosituksia mitenkään.%
\footnote{Lisätietoa:
- \url{https://github.com/hyphenation/basic-finnish}} Tämä
-vaihtoehtoinen tavutustapa täytyy kytkeä erikseen päälle kielipaketin
-asetuksista tai lisäkomennoilla. Katso kielipakettikohtaiset ohjeet
+ \url{https://github.com/hyphenation/basic-finnish}} Asetus sanan
+reunasta tavuttamisesta on kuitenkin voimassa (luku
+\ref{luku/tavutus-reunasta}). Tämä vaihtoehtoinen tavutustapa täytyy
+kytkeä erikseen päälle kielipaketin asetuksista. Sen nimi on Latexissa
+\emph{\englanti{school}}, koska se on ''peruskoulutavuttamista'' eikä
+typografian mukaista tavuttamista. Katso kielipakettikohtaiset ohjeet
luvuista \ref{luku/tavutus-polyglossia} ja \ref{luku/tavutus-babel}.
Texin kirjainyhdistelmiin perustuvat tavutussäännöt eivät yksinään ole
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex
index 7c5e77f4e4..c87d9c4150 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex
@@ -390,7 +390,7 @@ aloitusdian (\komento{maketitle}) otsikon kirjainperheen ja
\rivi{title}{aloitusdian otsikko (\komento{maketitle})}
\rivi{frametitle}{diojen otsikot}
\rivi{framesubtitle}{diojen alaotsikot}
- \rivi{blocktitle}{\ymparisto{block}\-/ ympäristön otsikot}
+ \rivi{block title}{\ymparisto{block}\-/ ympäristön otsikot}
\rivi{normal text}{normaali teksti diojen sisällä}
\rivi{footnote}{alaviitteet}
\rivi{item}{luetelmien luetelmamerkit}
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
index b1170a4560..4c18794a42 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
@@ -858,7 +858,7 @@ lopulta yksi \koodi{]}-merkki.
Komennon yhteydessä sanavälejä käsitellään hieman poikkeuksellisesti.
Esimerkiksi komennon nimen perässä olevat sanavälit syödään pois, jos
komennolle ei anneta yhtään argumenttia. Seuraavassa esimerkissä sana
-''Latex'' ladotaan ehjänä, jos vain \komentox{komento} itsessään ei
+\emph{Latex} ladotaan ehjänä, jos vain \komentox{komento} itsessään ei
kirjoita mitään eikä vaikuta tekstin latomiseen.
\begin{koodilohkosis}
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
index 788980dc50..32b6bd7253 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
@@ -850,7 +850,7 @@ tavalla:
\noindent
Edellä oleva esimerkki tekee kolmerivisen upotetun A\-/anfangin, jonka
-perässä oleva sanan osa ''nfangi'' ladotaan pienversaalilla.
+perässä oleva sanan osa \emph{nfangi} ladotaan pienversaalilla.
Valitsimella \koodi{lover\-size} kasvatetaan hieman anfangikirjaimen
kokoa, ja \koodi{lhang}\-/ valitsimella siirretään kirjainta hieman
vasemmalle marginaalin puolelle. Valitsin \koodi{findent} määrittää
@@ -2158,7 +2158,7 @@ yhteydessä ladotaan suomen kieliasetuksilla ilmaus ''\chaptername~1'',
Jos omassa dokumentissa haluaa kutsua teoksen osia tai päälukuja
joksikin muuksi, voi määritellä edellä mainitut komennot uudelleen.
Seuraavassa esimerkissä voisi olla jokin romaani, jossa teoksen osat
-ovat ''kausia'' ja pääluvut ovat ''päiviä''.
+ovat \emph{kausia} ja pääluvut ovat \emph{päiviä}.
\komentoi{addto}
\komentoi{captionsfinnish}
@@ -4297,10 +4297,10 @@ se on lähdetiedostossa. Se on kuitenkin vain ehdotus eikä useinkaan
toteudu: Latex lisää automaattisesti aina \koodi{h}\=/ valitsimen perään
\koodi{t}:n eli sivun yläosaan sijoittamisen. Latex käyttää sitä, jos se
saa sillä tavoin omasta mielestään paremman lopputuloksen. Lataamalla
-paketin \pakettictan{floatrow} voi käyttää myös myös valitsinta
-\koodi{H}. Se tarkoittaa ehdotonta vaatimusta, että juuri tähän kohtaan
-leijuva osa pitää sijoittaa. Tätä valitsinta ei voi yhdistää muiden
-valitsimien kanssa.
+paketin \paketti{floatrow} voi käyttää myös myös valitsinta \koodi{H}.
+Se tarkoittaa ehdotonta vaatimusta, että juuri tähän kohtaan leijuva osa
+pitää sijoittaa. Tätä valitsinta ei voi yhdistää muiden valitsimien
+kanssa.
Valitsinta \koodi{!} käytetään yhdessä edellä mainittujen valitsimien
\koodi{tbp} kanssa. Se poistaa tietyt sijoitteluun vaikuttavat säännöt
@@ -4414,7 +4414,7 @@ tällainen raja automaattisesti \komento{section}\-/ otsikoille.
Leijuvan osan sisäisen asettelun, ulkoasun ja muun typografian
hallintaan ja muokkaamiseen tarvitaan yleensä paketteja
-\pakettictan{floatrow} ja \pakettictan{caption}. Jälkimmäisen avulla
+\paketti{floatrow} ja \pakettictan{caption}. Jälkimmäisen avulla
muokataan kuvatekstin fonttia ja rivitystä, ja sitä käsitellään
myöhemmin tässä alaluvussa.
@@ -4574,7 +4574,7 @@ osan asetukset voisivat näyttää vaikka seuraavanlaiselta:
\end{koodilohkosis}
\noindent
-Kuvatekstien fonttia ja rivittämistä hallitaan \pakettictan{caption}\-/
+Kuvatekstien fonttia ja rivittämistä hallitaan \paketti{caption}\-/
paketin avulla. Tärkein komento on \komento{captionsetup}, joka yleensä
sijoitetaan dokumentin esittelyosaan tai muuten alkuun, koska silloin se
vaikuttaa koko dokumentissa. Komennon voi sijoittaa myös yksittäisen
@@ -4861,13 +4861,13 @@ lähdedokumentissa esimerkiksi seuraavasti:
\komentoi{ref}
\komentoi{pageref}
\begin{koodilohkosis}
-Katso taulukko \ref{tlk/fonttimallikomennot} sivulla
-\pageref{tlk/fonttimallikomennot}.
+Katso taulukko \ref{tlk/komennot-kirjainperhe} sivulla
+\pageref{tlk/komennot-kirjainperhe}.
\end{koodilohkosis}
\begin{tulossis}
- Katso taulukko \ref{tlk/fonttimallikomennot} sivulla
- \pageref{tlk/fonttimallikomennot}.
+ Katso taulukko \ref{tlk/komennot-kirjainperhe} sivulla
+ \pageref{tlk/komennot-kirjainperhe}.
\end{tulossis}
\noindent
@@ -6275,7 +6275,7 @@ seuraavalla komennolla:
\end{tulossis}
\noindent
-\pakettictan{biblatex}\-/ paketti sisältää valtavan paljon asetuksia ja
+\paketti{biblatex}\-/ paketti sisältää valtavan paljon asetuksia ja
mahdollisuuksia lähdeluettelon ja \=/viitteiden ulkoasun säätämiseen.
Esimerkiksi komennolla \komento{DeclareBibliographyDriver} voi ottaa
täysin haltuun, miten tietty teostyyppi ladotaan lähdeluetteloon.
@@ -6418,10 +6418,10 @@ Ohjelmalle on olemassa pari vaihtoehtoa, ja sen voi valita valitsimella
lataamisen yhteydessä. Katso luku \ref{luku/asiasanat-asetukset}.} ja
\koodi{xindy}, joka käytännössä suorittaa \koodi{texindy}\-/ nimisen
ohjelman. Näillä ohjelmilla on omat ohjekirjansa, joita pääsee lukemaan
-\textsc{gnu}/\katk Linux\-/ järjestelmissä \koodi{man}\-/ komennolla.
-Jos käyttää vaihtoehtoa \koodi{program=\katk xindy}, täytyy Latexin
-kääntäjälle (\koodi{lualatex} tai \koodi{xelatex}) antaa
-komentorivivalitsin \koodi{\=/shell-escape}, joka kytkee päälle erään
+Linux\-/ järjestelmissä \koodi{man}\-/ komennolla. Jos käyttää
+vaihtoehtoa \koodi{program=\katk xindy}, täytyy Latexin kääntäjälle
+(\koodi{lualatex} tai \koodi{xelatex}) antaa komentorivivalitsin
+\koodi{\=/shell-escape}, joka kytkee päälle erään
lisäominaisuuden.\footnote{Lisätietoa \koodi{tex}\-/ komennon
ohjekirjasta, komennolla \koodi{man tex}.}
@@ -6497,7 +6497,7 @@ Edellä mainittua aakkostustoimintoa tarvitaan myös silloin, kun
hakemiston sanojen latomisessa käytetään Latex\-/ komentoja eli asiasana
ei ole pelkkää tekstiä. Seuraavassa esimerkissä asiahakemistoon lisätään
Latex\-/ komento \komento{textbullet}. Se aakkostetaan sanan
-''\englanti{textbullet}'' mukaan mutta hakemistoon se ladotaan
+\emph{\englanti{textbullet}} mukaan mutta hakemistoon se ladotaan
tasalevyisellä fontilla (\komento{texttt}) ja alkuun lisätään kenoviiva
(\komento{textbackslash}).
@@ -6518,7 +6518,7 @@ Asiasanat voi järjestää hakemistoon hierarkkisesti eli aihepiirien
mukaisesti. Se toteutetaan \komento{index}\-/ komennon argumentissa
\koodi{!}\=/ merkin avulla, jolla erotetaan ylemmäntasoiset käsitteet
alemmantasoisista. Seuraava esimerkki lisää asiahakemistoon sanan
-''fontit'' ja sen alle kaksi asiasanaa sivunumeroineen:
+\emph{fontit} ja sen alle kaksi asiasanaa sivunumeroineen:
\komentoi{index}
\begin{koodilohkosis}
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
index af59275e1d..cc508893c0 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
@@ -81,30 +81,30 @@ nykyaikaisia \englanti{True Type}- ja \englanti{Open Type} \=/fontteja,
mitä alkuperäinen Latex ja Tex eivät osaa.
Lualatexilla ja Xelatexilla ei ole ohjelmien käyttäjän kannalta
-suurtakaan eroa -- ei välttämättä mitään näkyvää eroa. Miksi sitten on
-olemassa kaksi, ulkoisesti lähes samanlaista kääntäjää? Xelatex tehtiin
-ensin. Tarkoituksena oli saada Unicode\-/ merkistön tuki ja fonttiasiat
-ajan tasalle. Myöhemmin jotkut ajattelivat, että Lua\-/ ohjelmointikieli
-täytyy saada mukaan: ominaisuudella on merkitystä joillekuille
-laajennuspakettien tekijöille. Lua\-/ kielen sisällyttäminen oikeastaan
-pakotti kirjoittamaan koko kääntäjän koodin uusiksi, ja syntyi Lualatex.
-Toteutuksissa on muitakin sisäisiä eroja. Xelatex oli pitkään suositumpi
-ja paremmin tuettu eri laajennuspaketeissa, mutta erot ovat sittemmin
-tasoittuneet.
+suurtakaan eroa -- ei välttämättä mitään näkyvää eroa. Xelatex tehtiin
+ensin, ja tarkoituksena oli saada Unicode\-/ merkistön tuki ja
+fonttiasiat ajan tasalle. Myöhemmin jotkut ajattelivat, että Lua\-/
+ohjelmointikieli täytyy saada mukaan, koska ominaisuudesta on hyötyä
+joillekuille laajennuspakettien tekijöille. Lua\-/ kielen
+sisällyttäminen oikeastaan pakotti kirjoittamaan koko kääntäjän koodin
+uusiksi, ja syntyi Lualatex.
+
+Kääntäjien toteutuksissa on muitakin sisäisiä eroja, esimerkiksi
+fonttien käsittelyssä. Xelatex oli pitkään suositumpi ja paremmin tuettu
+eri laajennuspaketeissa, mutta erot ovat sittemmin tasoittuneet. Lua\-/
+ohjelmointikieli on alkanut vaikuttaa Lualatexin eduksi. On joitakin
+laajennuspaketteja tai niiden yksittäisiä ominaisuuksia, jotka vaativat
+toimiakseen Lualatexin. Sen tulevaisuus vaikuttaa valoisammalta.
Latexin käytön alkutaipaleella voi vaikka arpoa kolikon avulla, kumpaa
kääntäjää käyttää, sillä niiden erot eivät ihan helposti tule esiin.
-Jotkin harvat laajennuspaketit eivät toimi Lualatexissa, kun taas toiset
-eivät toimi Xelatexissa. Joskus saattaa jopa tulla vastaan yksittäinen,
-kehityksestä ehkä jälkeen jäänyt paketti, joka ei toimi kummassakaan
-vaan ainoastaan perinteisillä kääntäjillä (\koodi{latex},
-\koodi{pdflatex}). Tässäkin oppaassa mainitaan siellä täällä
-ominaisuuksia, jotka toimivat vain toisella kääntäjällä: toiset
-Lualatexilla, toiset Xelatexilla.
+Kääntäjän vaihtaminen on joka tapauksessa helppoa. Tässä oppaassa
+mainitaan siellä täällä pari ominaisuutta, jotka toimivat vain toisella
+kääntäjällä: toiset Lualatexilla, toiset Xelatexilla.
\subsection{Latex yläkäsitteenä}
-Jotta kaikki olisi mahdollisimman sekavaa, ''Latex'' toimii myös
+Jotta kaikki olisi mahdollisimman sekavaa, \emph{Latex} toimii myös
yleisnimityksenä tälle kaikelle. Se esiintyy ilmauksissa kuten
''Toteutin dokumentin Latexilla'' tai ''Tämä artikkeli on tehty
Latexilla''. Ilmaukset sitten tarkoittavat suunnilleen seuraavanlaista:
@@ -225,10 +225,10 @@ latexmk -xelatex teksti.tex
\noindent
Työskentelyä erityisen paljon helpottava valitsin on \koodi{\=/pvc}. Kun
tuo valitsin on mukana komennossa, Latexmk jää tarkkailemaan annettua
-Latex\-/ tiedostoa, ja kun se huomaa tiedoston muuttuneen, se kääntää
-tiedoston automaattisesti uudelleen. Kirjoittajan ei siis tarvitse muuta
-kuin tallentaa tiedosto tekstieditorista, ja tarkkailutilassa oleva
-Latexmk kääntää sen aina itsestään.
+Latex\-/ lähdetiedostoa, ja kun se huomaa tiedoston muuttuneen, se
+kääntää tiedoston automaattisesti uudelleen. Kirjoittajan ei siis
+tarvitse muuta kuin tallentaa tiedosto tekstieditorista, ja
+tarkkailutilassa oleva Latexmk kääntää sen aina itsestään.
Muitakin hyödyllisiä toimintoja on mukana. Seuraavista esimerkeistä
ensimmäinen komento poistaa kääntämisen aikana luodut
@@ -308,10 +308,9 @@ haluaa tutustua esimerkissä \ref{esim/ensimmäinen} mainittavaan
\label{luku/lähdetiedosto}
Latexin lähdetiedostot eli lähdedokumentit ovat tekstitiedostoja eli
-puhdasta tekstiä. Esimerkki \ref{esim/ensimmäinen} näyttää, mitä
-tiedosto voisi sisältää. Siinä on tyypillisen dokumentin
-vähimmäissisältö, jota voi käyttää harjoitteluun sekä myöhemminkin
-pohjana omille töille.
+puhdasta tekstiä. Esimerkissä \ref{esim/ensimmäinen} on tyypillisen
+dokumentin vähimmäissisältö, jota voi käyttää harjoitteluun sekä
+myöhemminkin pohjana omille töille.
Tallenna esimerkin sisältö tekstieditorin avulla tiedostoon vaikkapa
nimellä \koodi{teksti.\katk tex}. Käännä eli lado se pdf\-/ tiedostoksi
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex b/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
index a243d83792..2bd84bde03 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
@@ -537,6 +537,7 @@ real-scripts
ref-name
ref-step-counter
reg-tot-counter
+Ren-der-er
re-new-com-mand
re-new-en-vi-ron-ment
re-size-box
@@ -624,6 +625,7 @@ sub-section-mark
sub-sub-sec-tion
suo-jaus-omi-nai-suus
suur-aak-kos-ten
+sw-shape
sym-bo-li-esi-tys
säh-kö-pos-ti-osoi-te
säh-kö-pos-ti-osoit-tei-den
@@ -780,6 +782,7 @@ vaih-to-eh-dot
vaih-to-eh-to
vaih-to-eh-toi-ses-ti
vaih-to-eh-to-ja
+vaih-to-eh-to-jen
vaih-to-eh-to-na
vai-ku-tus-alue
vai-ku-tus-alueena
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/versio.tex b/info/kaytannollista-latexia/versio.tex
index 16d00c6929..95b35ef616 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/versio.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/versio.tex
@@ -1 +1 @@
-\newcommand{\versio}{2024}
+\newcommand{\versio}{2024.1}