summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex
blob: c87d9c415012806d1c6b11c2e23780b157c235d0 (plain)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
158
159
160
161
162
163
164
165
166
167
168
169
170
171
172
173
174
175
176
177
178
179
180
181
182
183
184
185
186
187
188
189
190
191
192
193
194
195
196
197
198
199
200
201
202
203
204
205
206
207
208
209
210
211
212
213
214
215
216
217
218
219
220
221
222
223
224
225
226
227
228
229
230
231
232
233
234
235
236
237
238
239
240
241
242
243
244
245
246
247
248
249
250
251
252
253
254
255
256
257
258
259
260
261
262
263
264
265
266
267
268
269
270
271
272
273
274
275
276
277
278
279
280
281
282
283
284
285
286
287
288
289
290
291
292
293
294
295
296
297
298
299
300
301
302
303
304
305
306
307
308
309
310
311
312
313
314
315
316
317
318
319
320
321
322
323
324
325
326
327
328
329
330
331
332
333
334
335
336
337
338
339
340
341
342
343
344
345
346
347
348
349
350
351
352
353
354
355
356
357
358
359
360
361
362
363
364
365
366
367
368
369
370
371
372
373
374
375
376
377
378
379
380
381
382
383
384
385
386
387
388
389
390
391
392
393
394
395
396
397
398
399
400
401
402
403
404
405
406
407
408
409
410
411
412
413
414
415
416
417
418
419
420
421
422
423
424
425
426
427
428
429
430
431
432
433
434
435
436
437
438
439
440
441
442
443
444
445
446
447
448
449
450
451
452
453
454
455
456
457
458
459
460
461
462
463
464
465
466
467
468
469
470
471
472
473
474
475
476
477
478
479
480
481
482
483
484
485
486
487
488
489
490
491
492
493
494
495
496
497
498
499
500
501
502
503
504
505
506
507
508
509
510
511
512
513
514
515
516
517
518
519
520
521
522
523
524
525
526
527
528
529
530
531
532
533
534
535
536
537
538
539
540
541
542
543
544
545
546
547
548
549
550
551
552
553
554
555
556
557
558
559
560
561
562
563
564
565
566
567
568
569
570
571
572
573
574
575
576
577
578
579
580
581
582
583
584
585
586
587
588
589
590
591
592
593
594
595
596
597
598
599
600
601
602
603
% Tekijä:   Teemu Likonen <tlikonen@iki.fi>
% Lisenssi: Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen (CC BY-SA 4.0)
% https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/legalcode.fi

\chapter{Erikoisdokumentit}

Kaikki dokumentit ja painotuotteet eivät ole samanlaista tekstivirtaa,
joka koostuu jäsennellystä rakenteesta, väliotsikoista ynnä muusta
sellaisesta. Tässä luvussa käsitellään dokumentteja, jotka vaativat
osittain toisenlaista rakennetta ja tekniikkaa kuin luvussa
\ref{luku/rakenne} on käsitelty.

\section{Esitysgrafiikka}
\label{luku/esitysgrafiikka}

Esitelmien ja muiden puhe\-/ esitysten tukena käytetään usein
esitysgrafiikkaohjelmia kuten \englanti{Microsoft Powerpointia} tai
\englanti{Libreoffice Impressiä}. Myös Latex sopii esitysgrafiikan
tekemiseen, ja se voi olla osaavissa käsissä jopa kaikkein nopein ja
typografisesti tyylikkäin työkalu esitysdiojen tuottamiseen.

Latexin tunnetuin ja monipuolisin esitysgrafiikkajärjestelmä on
\luokkactan{beamer}, joka on oma dokumenttiluokkansa. Sen ohjekirjassa
on reilu kaksisataa sivua, joten tässä oppaassa voidaan esitellä vain
perusasioita, joilla pääsee alkuun.

\begin{esimerkki*}
  \komentoi{author}
  \komentoi{date}
  \komentoi{documentclass}
  \komentoi{institute}
  \komentoi{item}
  \komentoi{maketitle}
  \komentoi{pause}
  \komentoi{section}
  \komentoi{setdefaultlanguage}
  \komentoi{title}
  \komentoi{usepackage}
  \luokkai{beamer}
  \pakettii{hyperref}
  \pakettii{polyglossia}
  \ymparistoi{enumerate}
  \ymparistoi{frame}

\begin{koodilohko}
\documentclass[aspectratio=169,t]{beamer}
\usepackage{polyglossia} \setdefaultlanguage{finnish}
\usepackage{hyperref}

\title{Esitysgrafiikkaa Latexilla}
\author{Teppo Tekijä}
\institute{Ladontatieteiden tiedekunta}
\date{13.9.2021}

\begin{document}

\section{Otsikkodia}

\begin{frame}
  \maketitle
\end{frame}

\section{Ensimmäinen väliotsikko}

\begin{frame}{Pääotsikko}{Alaotsikko}

  \pause Seuraavassa luetellaan jotakin: \pause

  \begin{enumerate}
  \item ensimmäinen \pause
  \item toinen \pause
  \item kolmas.
  \end{enumerate}

\end{frame}

\section{Toinen väliotsikko}

\begin{frame}[c]

  Sisältö on keskitetty pystysuunnassa.

\end{frame}

\end{document}
\end{koodilohko}

  \caption{\luokka{beamer}\-/ dokumenttiluokan avulla tehdyn
    diaesityksen runko}
  \label{esim/beamer-runko}
\end{esimerkki*}

\subsection{Diaesityksen rakentaminen}

Esimerkissä \ref{esim/beamer-runko} on kokonainen Latexin lähdetiedosto
ja diaesityksen runko. Dokumenttiluokan \luokka{beamer} lataamisen
yhteydessä (rivi~1) määritellään valitsimella \koodi{aspectratio}, mitkä
ovat diojen mittasuhteet. Tässä esimerkissä arvoksi annetaan
\koodi{169}, joka tarkoittaa leveyden ja korkeuden suhdetta 16:9.
Oletusarvo on \koodi{43} eli kuvasuhde 4:3. Muita mahdollisia arvoja
ovat esimerkiksi \koodi{1610} (16:10) ja \koodi{54} (5:4).

Esimerkin ensimmäisellä rivillä oleva toinen valitsin \koodi{t}
(\englanti{top}) tarkoittaa, että diojen sisältö sijoitetaan dian
yläreunaan. Oletusasetus on \koodi{c} (\englanti{center}), joka
keskittää dian sisällön pystysuunnassa. Tämän asetuksen voi muuttaa
kuhunkin diaan käyttämällä \ymparisto{frame}\-/ ympäristön valinnaista
argumenttia, kuten esimerkin rivillä 34 on tehty.

Riveillä 5--8 määritellään dokumentin perustiedot (luku
\ref{luku/dokumentin-perustiedot}), mutta perus Latexiin verrattuna
mukana on uusi komento \komento{institute}, jolla voi määritellä tekijän
edustaman laitoksen. Nämä perustiedot ladotaan näkyviin vasta
\komento{maketitle}\-/ komennolla, joka on esimerkin rivillä~15.

Jokainen yksittäinen sivu eli dia täytyy kirjoittaa \ymparisto{frame}\-/
ympäristön sisään. Ympäristö siis aloittaa aina puhtaan sivun.
Ympäristön alussa voi olla aaltosulkeissa sivun pääotsikko ja toisissa
aaltosulkeissa alaotsikko. Esimerkin rivillä 20 on tehty juuri näin.
Toisen tai molemmat otsikot voi jättää poiskin.

Sivun eli \ymparisto{frame}\-/ ympäristön sisällä voi olla tavallista
tekstiä ja käyttää suunnilleen normaaleja Latexin komentoja. Esimerkissä
\ref{esim/beamer-runko} on käytetty muutaman kerran \komento{pause}\-/
komentoa, joka tekee esitykseen tauon. Käytännössä se jakaa sivun
sisällön erillisiksi pdf\-/ sivuiksi, minkä avulla sisällön voi
paljastaa yleisölle vaihe vaiheelta. Esimerkin riveillä 24--28 käytetään
luetelmaa eli \ymparisto{enumerate}\-/ ympäristöä. Se toimii suunnilleen
samoin kuin perus Latexin vastaava ympäristö (luku
\ref{luku/luetelma-perus}), mutta \luokka{beamer}\-/ versiossa on hieman
enemmän ominaisuuksia.

Tästä esimerkistä puuttuu hyödyllinen \ymparisto{block}\-/ ympäristö,
jolla saa dian sisälle pienen väliotsikon ja siihen kuuluvan
tekstikokonaisuuden. Otsikon teksti annetaan ympäristön argumentissa:

\ymparistoi{block}
\begin{koodilohkosis}
\begin{block}{Väliotsikko}
  ...
\end{block}
\end{koodilohkosis}

\noindent
Otsikkokomennot \komento{chapter}, \komento{section},
\komento{subsection} ym. täytyy kirjoittaa \ymparisto{frame}\-/
ympäristöjen ulkopuolelle. \luokka{beamer}\-/ luokassa otsikkokomennot
eivät lado mitään itse dokumenttiin, vaan ne ainoastaan muodostavat
pdf\-/ tiedoston sisällysluettelon. Tosin sisällysluettelon kaltaista
rakennetietoa on mahdollista saada näkyviin itse diojen reunoillekin.
Niiden tarkoituksena on helpottaa esimerkiksi pitkän diaesityksen
seuraamista ja jäsentämistä. Näistä ominaisuuksista voi lukea lisää
\luokka{beamer}\-/ luokan ohjekirjasta.

Dioihin voi lisätä kuvatiedostoja tai vektorigrafiikkaa normaalin
Latexin tavoin eli luvun \ref{luku/grafiikka} ohjeilla. Palstoja ei
kuitenkaan kannata toteuttaa luvun \ref{luku/palstat} keinoilla vaan
\luokka{beamer}\-/ luokan oman \ymparisto{columns}\-/ ympäristön avulla.

\subsection{Ulkoasuteemat}

\luokka{beamer}\-/ dokumenttiluokka sisältää valmiita ulkoasuteemoja eli
ulkoasuun vaikuttavia asetusten kokonaisuuksia. Käyttämällä valmista
teemaa saa helposti käyttöönsä jonkun henkilön suunnitteleman tyylikkään
kokonaisuuden.

Yleinen teemojen valintakomento on \komento{usetheme}. Sillä valitaan
teema, joka voi määritellä vähän kaikkea diaesityksen ulkoasuun
liittyvää: fontit, värit, sisällön asettelua ja diojen reunoille
ladottavaa lisätietoa. Alemmantasoisilla teemakomennoilla valitaan vain
jonkin pienemmän osa-alueen teema. Esimerkiksi komennoilla
\komento{usecolortheme} ja \komento{usefonttheme} valitaan vain väri-
tai fonttiteema.

Fontit tai kirjainperheet sinänsä määritellään ja otetaan käyttöön
samalla tavalla kuin Latexissa muutenkin (luku
\ref{luku/kirjaintyypit}), mutta \luokka{beamer}\-/ luokan teema voi
määritellä, mitä kirjainperhettä tai \=/leikkausta käytetään missäkin
tilanteessa, esimerkiksi diojen otsikoissa tai leipätekstissä. Näiden
asetusten muuttaminen voi vaatia \luokka{beamer}\-/ luokan omia
komentoja, joista annetaan tietoa luvussa \ref{luku/beamer-asetuksia}.

Alemmantasoisia teemakomentoja ovat myös \komento{useinnertheme} ja
\komento{useoutertheme}. Niillä vaikutetaan erilaisiin diojen
sisältöelementtien (\englanti{inner}) ulkoasuun ja diojen reunoille
(\englanti{outer}) ladottavaan lisätietoon.

\leijutlk{
  \providecommand{\rivi}{}
  \renewcommand{\rivi}[2]{\midrule \komento{#1} & #2 \\}
  \providecommand{\teema}{}
  \renewcommand{\teema}[2][,]{\mbox{\koodi{#2}#1}}

  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
    \toprule
    \ots{Komento} & \ots{Valmiita teemoja} \\
    \rivi{usetheme}{
      \teema{default}
      \teema{boxes}
      \teema{Bergen}
      \teema{Boadilla}
      \teema{Madrid}
      \teema{AnnArbor}
      \teema{CambridgeUS}
      \teema{EastLansing}
      \teema{Pittsburgh}
      \teema{Rochester}
      \teema{Antibes}
      \teema{JuanLesPins}
      \teema{Montpellier}
      \teema{Berkeley}
      \teema{PaloAlto}
      \teema{Goettingen}
      \teema{Marburg}
      \teema{Hannover}
      \teema{Berlin}
      \teema{Ilmenau}
      \teema{Dresden}
      \teema{Darmstadt}
      \teema{Frankfurt}
      \teema{Singapore}
      \teema{Szeged}
      \teema{Copenhagen}
      \teema{Luebeck}
      \teema{Malmoe}
      \teema[]{Warsaw}
    }

    \rivi{usecolortheme}{
      \teema{default}
      \teema{structure}
      \teema{sidebartab}
      \teema{albatross}
      \teema{beetle}
      \teema{crane}
      \teema{dove}
      \teema{fly}
      \teema{monarca}
      \teema{seagull}
      \teema{wolverine}
      \teema{beaver}
      \teema{spruce}
      \teema{lily}
      \teema{orchid}
      \teema{rose}
      \teema{whale}
      \teema{seahorse}
      \teema{dolphin}
      \teema[]{seahorse}
    }

    \rivi{usefonttheme}{
      \teema{default}
      \teema{serif}
      \teema{structurebold}
      \teema{structureitalicserif}
      \teema[]{structuresmallcapsserif}
    }

    \rivi{useinnertheme}{
      \teema{default}
      \teema{circles}
      \teema{rectangles}
      \teema{rounded}
      \teema[]{inmargin}
    }

    \rivi{useoutertheme}{
      \teema{default}
      \teema{infolines}
      \teema{miniframes}
      \teema{smoothbars}
      \teema{sidebar}
      \teema{split}
      \teema{shadow}
      \teema{tree}
      \teema[]{smoothtree}
    }
    \bottomrule
  \end{tabularx}
}{
  \caption{\luokka{beamer}\-/ luokan teemanvalintakomennot ja valmiita
    teemoja}
  \label{tlk/usetheme}
}

Taulukkoon \ref{tlk/usetheme} on koottu \luokka{beamer}\-/ luokan
teemakomennot ja valmiita teemoja. Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa
ovat teeman valintakomennot ja toisessa sarakkeessa teemojen nimiä,
joita voi antaa komennolle argumentiksi. Ensimmäisenä mainittu
\koodi{default}\-/ teema on käytössä oletuksena. Teemat otetaan käyttöön
kirjoittamalla lähdedokumentin esittelyosaan teemakomentoja, esimerkiksi
seuraavalla tavalla:

\komentoi{usetheme}
\komentoi{usecolortheme}
\komentoi{usefonttheme}
\begin{koodilohkosis}
\usetheme{Bergen}
\usecolortheme{albatross}
\usefonttheme{serif}
\end{koodilohkosis}

\noindent
Teemanvalintakomennoille voi antaa hakasulkeissa valinnaisen argumentin,
jonka avulla määritetään kyseisen teeman asetuksia, jos teema sellaisia
tukee. Asetukset ovat teemakohtaisia, ja niistä voi lukea lisää
dokumenttiluokan ohjekirjasta. Seuraavassa on yleisesimerkki komentojen
rakenteesta:

\komentoi{usetheme}
\komentoi{useoutertheme}
\begin{koodilohkosis}
\usetheme[valitsin]{teeman nimi}
\useoutertheme[valitsin=arvo]{teeman nimi}
\end{koodilohkosis}

\noindent
Fonttiteema \koodi{serif} vaihtaa koko diaesityksen kirjainperheeksi
antiikvan. Sen myötä oletuksena olevaa groteskia (\englanti{sans serif})
ei siis käytetä enää missään. \koodi{serif}\-/ teema sisältää kuitenkin
muutaman valitsimen, joilla tähän voi tehdä pieniä hyödyllisiä
poikkeuksia. Valitsimia on koottu taulukkoon
\ref{tlk/beamer-serif-teema}, ja niitä voi antaa useampia kerralla.

Seuraava esimerkki asettaa groteskin suuriin elementteihin eli
otsikoihin ja pieniin elementteihin eli dian reunojen mahdollisiin
lisätietoihin. Muualla käytetään antiikvaa.

\komentoi{usefonttheme}
\begin{koodilohkosis}
\usefonttheme[stillsansseriflarge, stillsansserifsmall]{serif}
\end{koodilohkosis}

\leijutlk{
  \providecommand{\rivi}{}
  \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\}

  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
    \toprule
    \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys} \\
    \midrule
    \rivi{stillsansseriflarge}{suuret elementit eli otsikot käyttävät
    groteskifonttia}
    \rivi{stillsansserifsmall}{pienet elementit kuten dian reuna\-/
    alueiden lisätiedot käyttävät groteskia}
    \rivi{stillsansseriftext}{normaali teksti groteskilla}
    \rivi{stillsansserifmath}{matematiikkatilassa groteski}
    \bottomrule
  \end{tabularx}
}{
  \caption{\luokka{beamer}\-/ luokan \koodi{serif}\-/ fonttiteeman
    asetusvalitsimia}
  \label{tlk/beamer-serif-teema}
}

\subsection{Muita asetuksia}
\label{luku/beamer-asetuksia}

Jos haluaa vaikuttaa \luokka{beamer}\-/ dokumenttien otsikoiden tai
muiden rakenteellisten osien fontteihin ja väreihin, täytyy käyttää
dokumenttiluokan omia komentoja. Niiden käyttöä neuvotaan tässä
alaluvussa. Sen sijaan diojen sisällä väliaikaiset kirjaintyypin tai
\=/leikkauksen muutokset tehdään samalla tavalla kuin Latexissa
muutenkin. Fonttien tekniikkaa käsitellään luvussa
\ref{luku/kirjaintyypit} ja tekstin korostamisen typografiaa luvussa
\ref{luku/korostus}.

\luokka{beamer}\-/ luokan erityisten tekstielementtien kuten otsikoiden
fonttiin voi vaikuttaa komennolla \komento{setbeamerfont}. Sen
ensimmäinen argumentti on tekstielementin nimi ja toinen argumentti
sisältää fonttiasetukset. Esimerkiksi seuraava komento muuttaa
aloitusdian (\komento{maketitle}) otsikon kirjainperheen ja
\=/leikkauksen:

\komentoi{setbeamerfont}
\begin{koodilohkosis}
\setbeamerfont{title}{family=\rmfamily, series=\bfseries,
  shape=\itshape, size=\Huge}
\end{koodilohkosis}

\leijutlk{
  \providecommand{\rivi}{}
  \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\}

  \begin{tabular}{ll}
    \toprule
    \ots{Tekstielementti} & \ots{Merkitys} \\
    \midrule
    \rivi{title}{aloitusdian otsikko (\komento{maketitle})}
    \rivi{frametitle}{diojen otsikot}
    \rivi{framesubtitle}{diojen alaotsikot}
    \rivi{block title}{\ymparisto{block}\-/ ympäristön otsikot}
    \rivi{normal text}{normaali teksti diojen sisällä}
    \rivi{footnote}{alaviitteet}
    \rivi{item}{luetelmien luetelmamerkit}
    \bottomrule
  \end{tabular}
}{
  \caption{\luokka{beamer}\-/ luokan tekstielementtejä. Elementtien
    nimiä käytetään esimerkiksi komentojen \komento{setbeamerfont} ja
    \komento{setbeamercolor} kanssa}
  \label{tlk/beamer-tekstielementtejä}
}

\noindent
Aloitusdian otsikko on tekstielementti nimeltä \koodi{title}, ja siksi
se oli edellisen komennon ensimmäisenä argumenttina. Muita oleellisia
tekstielementtejä on koottu taulukkoon
\ref{tlk/beamer-tekstielementtejä}.

Tekstielementtien väreihin vaikutetaan komennolla
\komento{setbeamercolor}, joka toimii lähes samalla tavalla kuin edellä
esitelty komento \komento{setbeamerfont}. Värin asettamisessa käytetään
valitsimia \koodi{fg} ja \koodi{bg}, joista ensin mainittu vaihtaa
varsinaisen värin (\englanti{foreground}) ja jälkimmäinen taustavärin
(\englanti{background}). Seuraavassa esimerkissä vaihdetaan diojen
otsikon teksti valkeaksi ja tausta siniseksi:

\komentoi{setbeamercolor}
\begin{koodilohkosis}
\setbeamercolor{frametitle}{fg=white, bg=blue}
\end{koodilohkosis}

\noindent
Värien nimien täytyy olla ennalta määriteltyjä. Perusvärit
(\englanti{\koodi{white}, \koodi{blue}, \koodi{red}} ym.) on määritelty
valmiiksi, mutta lisää värejä voi määritellä ohjeilla, joita kerrotaan
luvussa \ref{luku/korostus-värit}.

Oletuksena luetelmaympäristöt \ymparisto{itemize} ja
\ymparisto{enumerate} latovat luetelmamerkit eri värillä kuin normaalin
tekstin. Väri riippuu käytetystä väriteemasta (\komento{usecolortheme}).
Jos haluaa, että luetelmamerkit ovat samalla värillä kuin normaali
teksti, kannattaa käyttää seuraavan esimerkin komentoa:

\komentoi{setbeamercolor}
\begin{koodilohkosis}
\setbeamercolor{item}{parent={normal text}}
\end{koodilohkosis}

\noindent
Edellisessä esimerkissä viitataan \koodi{item}\-/ nimiseen
tekstielementtiin, joka tarkoittaa luetelmamerkkejä. Valitsin
\koodi{parent} tarkoittaa, että väri peritään toiselta
tekstielementiltä, tässä tapauksessa normaalilta tekstiltä
(\koodi{\englanti{normal text}}). Toki tässäkin voi käyttää valitsimia
\koodi{fg} ja~\koodi{bg}.

Normaalin tekstin taustaväri tarkoittaa koko dian tekstialueen
taustaväriä. Seuraavassa on käytännön esimerkki, joka muuttaa diojen
otsikon taustan kirkkaan vihreäksi (70\,\%) ja tekstialueen taustan
vaalean vihreäksi (30\,\%).

\komentoi{setbeamercolor}
\begin{koodilohkosis}
\setbeamercolor{frametitle} {fg=black, bg=green!90}
\setbeamercolor{normal text}{fg=black, bg=green!30}
\end{koodilohkosis}

\noindent
Numeroimattomien luetelmien eli \ymparisto{itemize}\-/ ympäristön
luetelmamerkki on \luokka{beamer}\-/ dokumenttiluokassa oletuksena
kolmionmuotoinen, mutta asetusta voi muuttaa komennolla
\komento{setbeamertemplate}. Tällä komennolla tehdään sekalaisia diojen
asetuksia, joista annetaan tässä yhteydessä vain pari esimerkkiä.
Luetelmamerkki vaihdetaan seuraavan esimerkin komennoilla.

\komentoi{setbeamertemplate}
\begin{koodilohkosis}
\setbeamertemplate{itemize item}[circle]          % perustaso
\setbeamertemplate{itemize subitem}[square]       % toinen taso
\setbeamertemplate{itemize subsubitem}[triangle]  % kolmas taso
\end{koodilohkosis}

\noindent
Vielä monipuolisemmin voi luetelmamerkkeihin vaikuttaa, kun vaihtaa
hakasulkeissa olevan argumentin tilalle aaltosulkeet. Tällaiseen
argumenttiin voi kirjoittaa suunnilleen mitä hyvänsä Latex\-/ komentoja,
joilla luetelmamerkki tuotetaan. Seuraavassa esimerkissä tätä voimakasta
komentomuotoa käytetään maltillisesti pelkästään ajatusviivan
tuottamiseen.

\komentoi{setbeamertemplate}
\begin{koodilohkosis}
\setbeamertemplate{itemize item}{--}
\end{koodilohkosis}

\noindent
\komento{setbeamertemplate}\-/ komennolla voi asettaa myös diojen
oikeaan alareunaan ladottaviin navigointisymboleihin. Tässä yhteydessä
ei käsitellä niitä sen syvällisemmin, mutta navigointisymbolien
poistaminen onnistuu helposti seuraavalla komennolla:

\komentoi{setbeamertemplate}
\begin{koodilohkosis}
\setbeamertemplate{navigation symbols}{}
\end{koodilohkosis}

\section{Kirjeet}
\label{luku/kirjeet}

Latexin \luokka{letter}\-/ dokumenttiluokka on tarkoitettu kirjeiden
latomiseen. Tyylillisesti se soveltuu ehkä paremmin virallisiin
kirjeisiin kuin henkilökohtaisiin. Esimerkiksi joukkojakelukirjeiden
tekemiseen se voi olla käytännöllinen, koska tietokoneohjelman avulla
voi helposti tuottaa Latex\-/ koodia eli lähes samanlaisia kirjeitä eri
vastaanottajille.

\begin{esimerkki*}
  \komentoi{address}
  \komentoi{cc}
  \komentoi{closing}
  \komentoi{documentclass}
  \komentoi{encl}
  \komentoi{makelabels}
  \komentoi{opening}
  \komentoi{ps}
  \komentoi{signature}
  \komentoi{usepackage}
  \luokkai{letter}
  \ymparistoi{letter}

\begin{koodilohko}
\documentclass{letter}
\usepackage[a4paper]{geometry}
\usepackage{polyglossia}
\setdefaultlanguage{finnish}

\address{Liisa Lähettäjä \\ Katuosoite 1 \\ 00000 Kaupunki}
\signature{Liisa Lähettäjä}

\makelabels

\begin{document}

\begin{letter}{Virpi Vastaanottaja \\ Tiennimi 3 \\ 99999 Kunta}

  \opening{Hei!}

  Tässä kirjeessä ei ole kovin mielenkiintoista sisältöä, mutta tähän
  kohtaan se kirjoitettaisiin.

  \closing{Terveisin}

  \ps{Jk. Tässä on kirjeen jälkikirjoitus.}

  \cc{Mauno Muuhenkilö}
  \encl{lippu, lappu, paperi}

\end{letter}

\end{document}
\end{koodilohko}

  \caption{Latexin \luokka{letter}\-/ dokumenttiluokka on tarkoitettu
    kirjeiden latomiseen}
  \label{esim/letter}
\end{esimerkki*}

Esimerkissä \ref{esim/letter} on yhden kirjeen runko ja oleelliset
komennot. Dokumentin esittelyosassa olevalla \komento{address}\-/
komennolla määritellään lähettäjän nimi ja osoitetiedot. Ne ladotaan
jokaisen kirjeen alkuun. Myös komennolla \komento{signature} ilmaistaan
lähettäjän nimi eli allekirjoitus, joka ladotaan kirjeen loppuun.
Komento \komento{makelabels} aiheuttaa sen, että kaikkien kirjeiden
jälkeen ladotaan sivu (tai useampia), jossa ovat kaikkien
vastaanottajien osoitetiedot. Tämä on tarkoitettu osoitetarrojen
tulostamiseen.

Varsinainen kirjeen sisältö toteutetaan \ymparisto{letter}\-/ ympäristön
avulla. Ympäristölle annetaan yksi argumentti, jossa on kyseisen kirjeen
vastaanottajan nimi ja osoitetiedot. Itse kirje alkaa
\komento{opening}\-/ komennolla, jolla ilmaistaan tervehdys tai muut
kirjeen aloitussanat.

Kirjeen lopussa \komento{closing}\-/ komennolla on sopivaa ilmaista
lopputoivotus tai muu vastaava. Lähettäjän nimi ladotaan sen jälkeen
automaattisesti, jos lähettäjä on ilmaistu aiemmin
\komento{signature}\-/ komennolla. Mahdollisen jälkikirjoituksen voi
ilmaista komennolla \komento{ps}, kirjeen jakelutietoja komennolla
\komento{cc} ja liitteet komennolla \komento{encl}.

Yksi Latex\-/ lähdedokumentti voi sisältää useita \ymparisto{letter}\-/
ympäristöjä, ja jokainen niistä muodostaa erillisen, uudelta sivulta
alkavan kirjeen. Kaikkiin kirjeisiin ladotaan sama lähettäjä, ellei
lähettäjätietoja välillä vaihda \komento{address}\-/\ ja
\komento{signature}\-/ komennoilla.

\section{Muita esimerkkejä}

Pienempiin, rajattuihin erityistarpeisiin on olemassa useita luokkia.
Esimerkiksi yksisivuisten taitettavien lehtisten kuten tapahtuman
käsiohjelmien tekemiseen soveltuu \luokkactan{leaflet}\-/luokka.
\textsc{cd}\-/levyjen kansia voi tehdä \luokkactan{cd}\-/luokan avulla.
Kuvitettuja seinäkalentereita vartenkin on tehty oma luokkansa,
\luokka{wallcalendar}. Kitaran tablatuureja eli otelautakuvaan
perustuvia nuotteja voi tehdä \luokkactan{guitartabs}\-/ luokan avulla.

Saatavilla oleviin dokumenttiluokkiin voi tutustua esimerkiksi
\englanti{Comprehensive Tex Archive Network} (\textsc{ctan})
\=/verkkosivuston avulla.%
\footnote{\url{https://www.ctan.org/topic/class}}