diff options
Diffstat (limited to 'info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex')
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex | 51 |
1 files changed, 25 insertions, 26 deletions
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex index af59275e1d..cc508893c0 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex @@ -81,30 +81,30 @@ nykyaikaisia \englanti{True Type}- ja \englanti{Open Type} \=/fontteja, mitä alkuperäinen Latex ja Tex eivät osaa. Lualatexilla ja Xelatexilla ei ole ohjelmien käyttäjän kannalta -suurtakaan eroa -- ei välttämättä mitään näkyvää eroa. Miksi sitten on -olemassa kaksi, ulkoisesti lähes samanlaista kääntäjää? Xelatex tehtiin -ensin. Tarkoituksena oli saada Unicode\-/ merkistön tuki ja fonttiasiat -ajan tasalle. Myöhemmin jotkut ajattelivat, että Lua\-/ ohjelmointikieli -täytyy saada mukaan: ominaisuudella on merkitystä joillekuille -laajennuspakettien tekijöille. Lua\-/ kielen sisällyttäminen oikeastaan -pakotti kirjoittamaan koko kääntäjän koodin uusiksi, ja syntyi Lualatex. -Toteutuksissa on muitakin sisäisiä eroja. Xelatex oli pitkään suositumpi -ja paremmin tuettu eri laajennuspaketeissa, mutta erot ovat sittemmin -tasoittuneet. +suurtakaan eroa -- ei välttämättä mitään näkyvää eroa. Xelatex tehtiin +ensin, ja tarkoituksena oli saada Unicode\-/ merkistön tuki ja +fonttiasiat ajan tasalle. Myöhemmin jotkut ajattelivat, että Lua\-/ +ohjelmointikieli täytyy saada mukaan, koska ominaisuudesta on hyötyä +joillekuille laajennuspakettien tekijöille. Lua\-/ kielen +sisällyttäminen oikeastaan pakotti kirjoittamaan koko kääntäjän koodin +uusiksi, ja syntyi Lualatex. + +Kääntäjien toteutuksissa on muitakin sisäisiä eroja, esimerkiksi +fonttien käsittelyssä. Xelatex oli pitkään suositumpi ja paremmin tuettu +eri laajennuspaketeissa, mutta erot ovat sittemmin tasoittuneet. Lua\-/ +ohjelmointikieli on alkanut vaikuttaa Lualatexin eduksi. On joitakin +laajennuspaketteja tai niiden yksittäisiä ominaisuuksia, jotka vaativat +toimiakseen Lualatexin. Sen tulevaisuus vaikuttaa valoisammalta. Latexin käytön alkutaipaleella voi vaikka arpoa kolikon avulla, kumpaa kääntäjää käyttää, sillä niiden erot eivät ihan helposti tule esiin. -Jotkin harvat laajennuspaketit eivät toimi Lualatexissa, kun taas toiset -eivät toimi Xelatexissa. Joskus saattaa jopa tulla vastaan yksittäinen, -kehityksestä ehkä jälkeen jäänyt paketti, joka ei toimi kummassakaan -vaan ainoastaan perinteisillä kääntäjillä (\koodi{latex}, -\koodi{pdflatex}). Tässäkin oppaassa mainitaan siellä täällä -ominaisuuksia, jotka toimivat vain toisella kääntäjällä: toiset -Lualatexilla, toiset Xelatexilla. +Kääntäjän vaihtaminen on joka tapauksessa helppoa. Tässä oppaassa +mainitaan siellä täällä pari ominaisuutta, jotka toimivat vain toisella +kääntäjällä: toiset Lualatexilla, toiset Xelatexilla. \subsection{Latex yläkäsitteenä} -Jotta kaikki olisi mahdollisimman sekavaa, ''Latex'' toimii myös +Jotta kaikki olisi mahdollisimman sekavaa, \emph{Latex} toimii myös yleisnimityksenä tälle kaikelle. Se esiintyy ilmauksissa kuten ''Toteutin dokumentin Latexilla'' tai ''Tämä artikkeli on tehty Latexilla''. Ilmaukset sitten tarkoittavat suunnilleen seuraavanlaista: @@ -225,10 +225,10 @@ latexmk -xelatex teksti.tex \noindent Työskentelyä erityisen paljon helpottava valitsin on \koodi{\=/pvc}. Kun tuo valitsin on mukana komennossa, Latexmk jää tarkkailemaan annettua -Latex\-/ tiedostoa, ja kun se huomaa tiedoston muuttuneen, se kääntää -tiedoston automaattisesti uudelleen. Kirjoittajan ei siis tarvitse muuta -kuin tallentaa tiedosto tekstieditorista, ja tarkkailutilassa oleva -Latexmk kääntää sen aina itsestään. +Latex\-/ lähdetiedostoa, ja kun se huomaa tiedoston muuttuneen, se +kääntää tiedoston automaattisesti uudelleen. Kirjoittajan ei siis +tarvitse muuta kuin tallentaa tiedosto tekstieditorista, ja +tarkkailutilassa oleva Latexmk kääntää sen aina itsestään. Muitakin hyödyllisiä toimintoja on mukana. Seuraavista esimerkeistä ensimmäinen komento poistaa kääntämisen aikana luodut @@ -308,10 +308,9 @@ haluaa tutustua esimerkissä \ref{esim/ensimmäinen} mainittavaan \label{luku/lähdetiedosto} Latexin lähdetiedostot eli lähdedokumentit ovat tekstitiedostoja eli -puhdasta tekstiä. Esimerkki \ref{esim/ensimmäinen} näyttää, mitä -tiedosto voisi sisältää. Siinä on tyypillisen dokumentin -vähimmäissisältö, jota voi käyttää harjoitteluun sekä myöhemminkin -pohjana omille töille. +puhdasta tekstiä. Esimerkissä \ref{esim/ensimmäinen} on tyypillisen +dokumentin vähimmäissisältö, jota voi käyttää harjoitteluun sekä +myöhemminkin pohjana omille töille. Tallenna esimerkin sisältö tekstieditorin avulla tiedostoon vaikkapa nimellä \koodi{teksti.\katk tex}. Käännä eli lado se pdf\-/ tiedostoksi |