kaytannollista-latexia (16jul22)

git-svn-id: svn://tug.org/texlive/trunk@63911 c570f23f-e606-0410-a88d-b1316a301751

9 files changed, 136 insertions, 21 deletions

diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/README.md b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/README.md
index 6bed2f4a8f4..709bf4ce1b4 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/README.md
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/README.md
@@ -142,8 +142,8 @@ Puutteita ja suunnitelmia
     makropakettien ja dokumenttiluokkien tekeminen.
   - Marginaalihuomautusluvussa voisi mainita `\marginpar`-komennon
     puutteet ja vaihtoehdon `marginnote`.
-  - Mahdollisesti käsitellään wrapfig-paketti (myös wrapfig2).
+  - Mahdollisesti vaihdetaan uudempaan wrapfig2-pakettiin, kunhan se
+    yleistyy.
   - Uusi `fi-x-school`-tavutuskaava.
-  - Mittojen käsittelyn yhteydessä voisi käsitellä calc-paketin.
   - Babelin versiossa 3.70 on ominaisuus, joka hoitaa automaattisesti
     yhdysmerkin oikein tilanteessa "pakastekaapit ja -arkut".
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
index 00d46c037a8..a02b6c2280f 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex
index a15759aafad..632e584251c 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex
@@ -17,6 +17,7 @@
 \usepackage{xcolor}
 \usepackage{floatrow}
 \usepackage{caption}
+\usepackage{wrapfig}
 \usepackage{fancyvrb}
 \usepackage{tabularx}
 \usepackage{booktabs}
@@ -103,6 +104,7 @@ datezeros=false]{biblatex}
 \setlength{\floatsep}{2ex plus 1ex minus .5ex}
 \setlength{\textfloatsep}{4ex plus 1ex minus .5ex}
 \setlength{\multicolsep}{0bp}
+\setlength{\intextsep}{0bp}
 
 \renewcommand{\topfraction}{.75}
 \renewcommand{\floatpagefraction}{.7}
@@ -492,7 +494,7 @@ columnsep=1em]
 \printindex[laskurit]
 \printindex[mitat]
 \printindex[paketit]
-\newpage
+\clearpage
 \indexprologue{\noindent Tekstitilan ja matematiikkatilan ympäristöt on
   ladottu eri väreillä: \ymparistox{teksti} ja
   \mymparistox{matematiikka}.}
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
index 73e6ca01309..11978ba586f 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
@@ -2287,7 +2287,8 @@ kielissä eri asetuksia, ja joissakin kielissä voi olla myös pieniä
 typografisia yksityiskohtia eri tavalla.
 
 Oletuksena kaikilla kielillä käytetään samoja fontteja, mutta
-kirjoittaja voi määritellä fontin myös kielikohtaisesti. Tietyn kielen
+kirjoittaja voi määritellä fontin myös kielikohtaisesti, niin että
+kielen vaihtuessa fonttikin vaihtuu automaattisesti. Tietyn kielen
 fontti pitää määrittää komentoon, jonka nimessä on ensin kielen nimi ja
 lopuksi sana \koodi{font} (peruskirjainperhe), \koodi{fontsf}
 (pääteviivaton) tai \koodi{fonttt} (tasalevyinen). Esimerkiksi
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
index 71ffe4fe5c9..0da3e91fda9 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
@@ -1388,11 +1388,12 @@ ilmaisee samalla mittojen tarkkuuden: pienin jakamaton mitta on 1\,sp
 
 Usein tietyt yksiköt ovat vakiintuneet tiettyihin tilanteisiin.
 Esimerkiksi fonttien kokoja ja rivikorkeuksia on tapana mitata
-pistemittojen avulla. Nykyään käytetään lähinnä bp\-/yksikön mukaista
-pistettä, joka tuli käyttöön Post Script \=/standardin myötä vuonna 1984
-ja jota käytetään julkaisuohjelmissa. Sivun mittoja kuten leveyttä,
-korkeutta ja marginaaleja ilmaistaan tavallisesti metrijärjestelmän
-avulla eli senttimetreissä tai millimetreissä.
+pistemittojen avulla. Nykyään typografiassa käytetään lähinnä
+bp\-/yksikön mukaista pistettä, joka tuli käyttöön Post Script
+\=/standardin myötä vuonna 1984 ja jota käytetään julkaisuohjelmissa.
+Sivun mittoja kuten leveyttä, korkeutta ja marginaaleja ilmaistaan
+tavallisesti metrijärjestelmän avulla eli senttimetreissä tai
+millimetreissä.
 
 Latexin mittojen mittaluvuissa desimaalierottimena on piste, ja
 mittayksikön lyhenne kirjoitetaan kiinni mittalukuun. Seuraavassa
@@ -1463,13 +1464,40 @@ komento luo vaakasuuntaisen välin, jonka pituus on 0,7 kertaa
 \end{koodilohkosis}
 
 \noindent
-Koska vaakasuuntaisten välien tekeminen on typografiassa varsin
-tavallista, on niitä varten olemassa omia komentoja. Typografisen neliön
+Vaakasuuntaisten välien tekeminen on typografiassa varsin tavallista,
+joten niitä varten on olemassa omia komentoja. Typografisen neliön
 levyisen (1\,em) välin voi tehdä komennolla \komentom{quad}. Sen
 puolikkaan (\murtoluku{1}{2}\,em) saa komennolla \komentom{enspace}.
 Ohuke eli \murtoluku{1}{6}\,em-väli tehdään \komentom{,}\-/ komennolla,
 josta on tarkempaa tietoa luvussa \ref{luku/ohuke}.
 
+Perus Latexissa ei voi tehdä laskutoimituksia mittojen avulla, mutta
+\pakettictan{calc}\-/ paketti laajentaa \komento{setlength}\-/{} ja
+\komento{addtolength}\-/ komentoja siten, että niiden argumentissa voi
+toteuttaa yhteen\-/, vähennys\-/, kerto- ja jako\-las\-kuja
+operaattoreilla \koodi{+-*/}. Myös sulkeita \koodi{()} voi käyttää
+laskujärjestyksen muuttamiseen samoin kuin matemaattisissa lausekkeissa
+tavallisestikin. Jos samassa lausekkeessa on sekä mittoja (esim.
+\mitta{parindent} tai \koodi{1em}) että vakiotermejä (esim.~\koodi{2}),
+täytyy mitta mainita lausekkeessa ensin. Seuraava esimerkki
+havainnollistaa \paketti{calc}\-/ paketin laskutoimituksia:
+
+\komentoi{setlength}
+\mittai{parindent}
+\begin{koodilohkosis}
+\setlength{\omamitta}{\parindent + 1em}
+\setlength{\omamitta}{\parindent * 2}  % ei: 2 * \parindent
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Latex sisältää myös komennot mittojen poimimiseen kirjaimista tai muista
+merkeistä. Mittoja on kolme: leveys (\englanti{width}), korkeus
+(\englanti{height}) ja syvyys (\englanti{depth}). Leveys on merkin
+viemä tila leveyssuunnassa. Korkeus tarkoittaa merkin korkeutta
+peruslinjan yläpuolella, ja syvyys on merkin korkeus peruslinjan
+alapuolella. Kuva \ref{kuva/kirjainmitat} havainnollistaa näitä kolmea
+mittaa sekä typografista viivastoa.
+
 \leijukuva{
   \rmfamily
   \begin{tikzpicture}
@@ -1518,14 +1546,6 @@ josta on tarkempaa tietoa luvussa \ref{luku/ohuke}.
   \label{kuva/kirjainmitat}
 }
 
-Latex sisältää myös komennot mittojen poimimiseen kirjaimista tai muista
-merkeistä. Mittoja on kolme: leveys (\englanti{width}), korkeus
-(\englanti{height}) ja syvyys (\englanti{depth}). Leveys on merkin
-viemä tila leveyssuunnassa. Korkeus tarkoittaa merkin korkeutta
-peruslinjan yläpuolella, ja syvyys on merkin korkeus peruslinjan
-alapuolella. Kuva \ref{kuva/kirjainmitat} havainnollistaa näitä kolmea
-mittaa sekä typografista viivastoa.
-
 Gemenalinja sijaitsee gemenakirjainten eli pienaakkosten korkeudella.
 Peruslinjan ja gemenalinjan etäisyys on fontin x\=/korkeus (1\,ex).
 Optisen vaikutelman vuoksi gemenalinja ei tarkoita ehdotonta
@@ -1831,6 +1851,21 @@ x\hspace{\value{mitta}em}x
   x\hspace{3em}x
 \end{tulossis}
 
+\noindent
+Laskurien avulla voi suorittaa peruslaskutoimituksia, kun lataa paketin
+\pakettictan{calc}. Paketti määrittelee uudelleen komennot
+\komento{setcounter} ja \komento{addtocounter} siten, että komennon
+argumentti voi sisältää yhteen\-/, vähennys\-/, kerto- ja
+jako\-las\-kuja käyttämällä operaattoreita \koodi{+-*/}. Sulkeita
+\koodi{()} voi käyttää lausekkeen laskujärjestyksen muuttamiseen.
+
+\komentoi{setcounter}
+\komentoi{value}
+\laskurii{page}
+\begin{koodilohkosis}
+\setcounter{oma}{\value{page} + 3}
+\end{koodilohkosis}
+
 \subsection{Hierarkkiset laskurit}
 \label{luku/hierarkkiset-laskurit}
 
@@ -1846,6 +1881,7 @@ esimerkissä luodaan oma laskuri, joka nollautuu automaattisesti aina,
 kun sivu vaihtuu eli laskurin \laskuri{page} arvo kasvaa.
 
 \komentoi{newcounter}
+\laskurii{page}
 \begin{koodilohkosis}
 \newcounter{oma}[page]
 \end{koodilohkosis}
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
index 7d3c1d0901f..4d0cf0f4027 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
@@ -4702,6 +4702,79 @@ ja leijuvan kuvan numero:
 \renewcommand{\thefigure}{\thechapter--\arabic{figure}}
 \end{koodilohkosis}
 
+\subsection{Upottaminen tekstipalstaan}
+
+Pienikokoisia leijuvia osia on jotenkuten mahdollista upottaa
+tekstipalstan vasempaan tai oikeaan reunaan siten, että teksti kiertää
+kyseisen kuvan tai taulukon (kuva \ref{kuva/wrapfig-esimerkki}). Tähän
+tarvitaan \pakettictan{wrapfig}\-/ pakettia ja sen ympäristöjä
+\ymparisto{wrapfigure} (kuvat) tai \ymparisto{wraptable} (taulukot).
+Niitä käytetään seuraavalla tavalla:
+
+\ymparistoi{wrapfigure}
+\komentoi{caption}
+\begin{koodilohkosis}
+\begin{wrapfigure}{sijainti}{leveys}
+  % kuvan sisältökoodi
+  \caption{Kuvateksti.}
+\end{wrapfigure}
+\end{koodilohkosis}
+
+\begin{wrapfigure}{R}{5em}
+  \begin{tikzpicture}[x=.5em, y=.5em]
+    \draw [draw=black, fill=yellow, line width=1bp] (0,0) ellipse [x
+    radius=4, y radius=2, rotate=30];
+  \end{tikzpicture}
+  \caption{Tekstipalstaan upotettu kuva}
+  \label{kuva/wrapfig-esimerkki}
+\end{wrapfigure}
+
+\noindent
+Ympäristön pakollinen argumentti \koodi{sijainti} määrittää kuvan
+sijoittelun, ja se on yhden kirjaimen koodi: \koodi{L} (\englanti{left},
+vasen), \koodi{R} (\englanti{right}, oikea), \koodi{I}
+(\englanti{inside}, sisäreuna) tai \koodi{O} (\englanti{outside},
+ulkoreuna). Jos kuvaa ei halua leijuvaksi eli Latexin sijoittamaksi vaan
+se halutaan sijoittaa täsmälleen ympäristön kohdalle, käytetään
+vastaavia kirjainkoodeja mutta pieniä kirjaimia: \koodi{lrio}.
+
+Toinen pakollinen ympäristölle annettava argumentti \koodi{leveys}
+määrittää upotetun osan leveyden. Se on mitta, jonka levyinen tila
+palstasta varataan ympäristön sisällölle ja mahdolliselle kuvatekstille.
+Ympäristölle voi antaa myös valinnaisia argumentteja, jolloin
+argumenttien rakenne on seuraavanlainen:
+
+\ymparistoi{wrapfigure}
+\begin{koodilohkosis}
+\begin{wrapfigure}[rivit]{sijainti}[siirto]{leveys}
+  ...
+\end{wrapfigure}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Ensimmäinen valinnainen argumentti \koodi{rivit} on rivimäärä: näin
+monen tekstirivin korkuinen tila varataan upotettavalle kuvalle. Latex
+laskee tämän automaattisesti, joten argumenttia ei peruskäytössä
+tarvita. Toinen valinnainen argumentti \koodi{siirto} on mitta, jolla
+ilmaistaan, kuinka paljon kuvaa siirretään sivun marginaalin suuntaan.
+Tässä argumentissa voi käyttää apuna mittaa \mitta{width}, joka on
+upotettavan kuvan leveys. Esimerkiksi \koodi{siirto}\-/ argumenttiin
+voisi kirjoittaa \koodi{0.5\keno width}, jolloin kuva siirtyy puoliksi
+marginaalin puolelle.
+
+Tekstipalstaan upotetun kuvan ylä- ja alapuolelle jätetään mitan
+\mitta{intextsep} suuruinen väli. Vasemmalle tai oikealle puolelle
+jätetään mitan \mitta{columnsep} suuruinen väli. Samaa mittaa käytetään
+palstojen välissä (luku \ref{luku/palstat}).
+
+Valitettavasti Latexin tekniikka ei sovellu kovin hyvin tekstipalstaan
+upotettavien elementtien käsittelyyn, ja siksi \paketti{wrapfig}\-/
+paketinkaan avulla ei saa toteutettua mitä tahansa upotuksia.
+Esimerkiksi luetelmien (luku \ref{luku/luetelmat}) tai muiden
+erikoisempien ympäristöjen rinnalle ei voi upottaa kuvaa. Lähinnä vain
+tavallinen teksti toimii upotuksen rinnalla. Paketin ohjekirjassa
+kerrotaan rajoituksista tarkemmin.
+
 \section{Ristiviittaukset}
 \label{luku/ristiviitteet}
 
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
index 43e494df0bd..954dc6a4f81 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
@@ -402,7 +402,7 @@ aloittaa työt valmiista dokumenttipohjasta.
 Lähdetiedoston nimissä kannattaa pitäytyä melko suppeassa
 merkkivalikoimassa, ja varsinkin välilyöntejä kannattaa välttää.
 Nimittäin kääntämisen aikana Latex ja sen paketit luovat
-väliaikaistiedostoja, joilla sama nimen osa kuin lähdetiedostossa, ja
+väliaikaistiedostoja, joilla on sama nimen osa kuin lähdetiedostossa, ja
 näitä tiedostoja saattavat käsitellä monet erilaiset taustalla
 vaikuttavat työkaluohjelmat. Tiedoston nimissä olevat välilyönnit ja
 ehkä muutkin erikoisemmat merkit aiheuttavat ongelmia.
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
index c4ed5f4eea9..32af39f0450 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
@@ -785,6 +785,9 @@ väli-ot-si-kot
 vä-ri-asioi-ta
 wall-cal-en-dar
 with-in
+wrap-fig
+wrap-fig-ure
+wrap-table
 Xe-latex
 yh-dys-osas-ta
 yh-dys-osien
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/versio.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/versio.tex
index 3601c29e0f4..f99574c5c92 100644
--- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/versio.tex
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/versio.tex
@@ -1 +1 @@
-\newcommand{\versio}{2022.5}
+\newcommand{\versio}{2022.7}