diff options
Diffstat (limited to 'Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex')
-rw-r--r-- | Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex | 66 |
1 files changed, 51 insertions, 15 deletions
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex index 71ffe4fe5c9..0da3e91fda9 100644 --- a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex +++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex @@ -1388,11 +1388,12 @@ ilmaisee samalla mittojen tarkkuuden: pienin jakamaton mitta on 1\,sp Usein tietyt yksiköt ovat vakiintuneet tiettyihin tilanteisiin. Esimerkiksi fonttien kokoja ja rivikorkeuksia on tapana mitata -pistemittojen avulla. Nykyään käytetään lähinnä bp\-/yksikön mukaista -pistettä, joka tuli käyttöön Post Script \=/standardin myötä vuonna 1984 -ja jota käytetään julkaisuohjelmissa. Sivun mittoja kuten leveyttä, -korkeutta ja marginaaleja ilmaistaan tavallisesti metrijärjestelmän -avulla eli senttimetreissä tai millimetreissä. +pistemittojen avulla. Nykyään typografiassa käytetään lähinnä +bp\-/yksikön mukaista pistettä, joka tuli käyttöön Post Script +\=/standardin myötä vuonna 1984 ja jota käytetään julkaisuohjelmissa. +Sivun mittoja kuten leveyttä, korkeutta ja marginaaleja ilmaistaan +tavallisesti metrijärjestelmän avulla eli senttimetreissä tai +millimetreissä. Latexin mittojen mittaluvuissa desimaalierottimena on piste, ja mittayksikön lyhenne kirjoitetaan kiinni mittalukuun. Seuraavassa @@ -1463,13 +1464,40 @@ komento luo vaakasuuntaisen välin, jonka pituus on 0,7 kertaa \end{koodilohkosis} \noindent -Koska vaakasuuntaisten välien tekeminen on typografiassa varsin -tavallista, on niitä varten olemassa omia komentoja. Typografisen neliön +Vaakasuuntaisten välien tekeminen on typografiassa varsin tavallista, +joten niitä varten on olemassa omia komentoja. Typografisen neliön levyisen (1\,em) välin voi tehdä komennolla \komentom{quad}. Sen puolikkaan (\murtoluku{1}{2}\,em) saa komennolla \komentom{enspace}. Ohuke eli \murtoluku{1}{6}\,em-väli tehdään \komentom{,}\-/ komennolla, josta on tarkempaa tietoa luvussa \ref{luku/ohuke}. +Perus Latexissa ei voi tehdä laskutoimituksia mittojen avulla, mutta +\pakettictan{calc}\-/ paketti laajentaa \komento{setlength}\-/{} ja +\komento{addtolength}\-/ komentoja siten, että niiden argumentissa voi +toteuttaa yhteen\-/, vähennys\-/, kerto- ja jako\-las\-kuja +operaattoreilla \koodi{+-*/}. Myös sulkeita \koodi{()} voi käyttää +laskujärjestyksen muuttamiseen samoin kuin matemaattisissa lausekkeissa +tavallisestikin. Jos samassa lausekkeessa on sekä mittoja (esim. +\mitta{parindent} tai \koodi{1em}) että vakiotermejä (esim.~\koodi{2}), +täytyy mitta mainita lausekkeessa ensin. Seuraava esimerkki +havainnollistaa \paketti{calc}\-/ paketin laskutoimituksia: + +\komentoi{setlength} +\mittai{parindent} +\begin{koodilohkosis} +\setlength{\omamitta}{\parindent + 1em} +\setlength{\omamitta}{\parindent * 2} % ei: 2 * \parindent +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Latex sisältää myös komennot mittojen poimimiseen kirjaimista tai muista +merkeistä. Mittoja on kolme: leveys (\englanti{width}), korkeus +(\englanti{height}) ja syvyys (\englanti{depth}). Leveys on merkin +viemä tila leveyssuunnassa. Korkeus tarkoittaa merkin korkeutta +peruslinjan yläpuolella, ja syvyys on merkin korkeus peruslinjan +alapuolella. Kuva \ref{kuva/kirjainmitat} havainnollistaa näitä kolmea +mittaa sekä typografista viivastoa. + \leijukuva{ \rmfamily \begin{tikzpicture} @@ -1518,14 +1546,6 @@ josta on tarkempaa tietoa luvussa \ref{luku/ohuke}. \label{kuva/kirjainmitat} } -Latex sisältää myös komennot mittojen poimimiseen kirjaimista tai muista -merkeistä. Mittoja on kolme: leveys (\englanti{width}), korkeus -(\englanti{height}) ja syvyys (\englanti{depth}). Leveys on merkin -viemä tila leveyssuunnassa. Korkeus tarkoittaa merkin korkeutta -peruslinjan yläpuolella, ja syvyys on merkin korkeus peruslinjan -alapuolella. Kuva \ref{kuva/kirjainmitat} havainnollistaa näitä kolmea -mittaa sekä typografista viivastoa. - Gemenalinja sijaitsee gemenakirjainten eli pienaakkosten korkeudella. Peruslinjan ja gemenalinjan etäisyys on fontin x\=/korkeus (1\,ex). Optisen vaikutelman vuoksi gemenalinja ei tarkoita ehdotonta @@ -1831,6 +1851,21 @@ x\hspace{\value{mitta}em}x x\hspace{3em}x \end{tulossis} +\noindent +Laskurien avulla voi suorittaa peruslaskutoimituksia, kun lataa paketin +\pakettictan{calc}. Paketti määrittelee uudelleen komennot +\komento{setcounter} ja \komento{addtocounter} siten, että komennon +argumentti voi sisältää yhteen\-/, vähennys\-/, kerto- ja +jako\-las\-kuja käyttämällä operaattoreita \koodi{+-*/}. Sulkeita +\koodi{()} voi käyttää lausekkeen laskujärjestyksen muuttamiseen. + +\komentoi{setcounter} +\komentoi{value} +\laskurii{page} +\begin{koodilohkosis} +\setcounter{oma}{\value{page} + 3} +\end{koodilohkosis} + \subsection{Hierarkkiset laskurit} \label{luku/hierarkkiset-laskurit} @@ -1846,6 +1881,7 @@ esimerkissä luodaan oma laskuri, joka nollautuu automaattisesti aina, kun sivu vaihtuu eli laskurin \laskuri{page} arvo kasvaa. \komentoi{newcounter} +\laskurii{page} \begin{koodilohkosis} \newcounter{oma}[page] \end{koodilohkosis} |