diff options
Diffstat (limited to 'info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex')
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex | 54 |
1 files changed, 41 insertions, 13 deletions
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex index 4d0cf0f402..761e81dc8b 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex @@ -719,10 +719,16 @@ joka ladotaan sivun normaalille tekstialueelle. Yleensä marginaalihuomautukset kannattaa latoa erilaisella kirjainleikkauksella kuin leipäteksti, jotta ne erottuvat toisistaan. Jos leipätekstissä käytetään antiikvaa, voisi marginaalissa käyttää -esimerkiksi pienempää groteskia. Tämän toteutusta varten kannattaa -määritellä uusi komento, vaikkapa nimellä \komentox{huomautus}, jota -käyttämällä marginaalihuomautukset saa helposti yhdenmukaiseksi. -Seuraavassa on esimerkki tällaisen komennon määrittelystä: +esimerkiksi pienempää groteskia. Tämän \marginpar{\sffamily + \linespread{1} \scriptsize \RaggedRight Tässä on pienellä groteskilla + ladottu huomautus.} tekstikappaleen vieressä on esimerkki edellä +mainitun tyylisestä marginaalihuomautuksesta. Kirjainleikkauksen on +syytä olla selvästi pienempi ja riittävän erilainen kuin leipätekstissä, +jotta huomautus ei häiritse liikaa leipätekstin lukemista. Tällaisen +toteutusta varten kannattaa määritellä uusi komento, vaikkapa nimellä +\komentox{huomautus}, jota käyttämällä marginaalihuomautukset saa +helposti yhdenmukaiseksi. Seuraavassa on esimerkki tällaisen komennon +määrittelystä: \komentoi{newcommand} \komentoi{marginpar} @@ -741,13 +747,6 @@ Edellä olevassa komennon määrittelyssä on mukana myös palstan muotoon vaikuttava komento \komento{RaggedRight}, josta on lisätietoa luvussa \ref{luku/kappaleen-tasaus}. -Tämän \marginpar{\sffamily \linespread{1} \scriptsize \RaggedRight Tässä - on pienellä groteskilla ladottu huomautus.} tekstikappaleen vieressä -on esimerkki edellä mainitun tyylisestä marginaalihuomautuksesta. -Kirjainleikkauksen on syytä olla selvästi pienempi ja riittävän -erilainen kuin leipätekstissä, jotta huomautus ei häiritse liikaa -leipätekstin lukemista. \noclub[3] - Sivun marginaalissa olevan huomautuspalstan leveys voidaan määrittää sivun asetusten yhteydessä. Asetuksia hoitavan \pakettictan{geometry}\-/ paketin valitsimella \koodi{marginparwidth} asetetaan palstan leveys ja @@ -758,7 +757,7 @@ käsitellään luvussa~\ref{luku/sivuasetukset}. Edellä mainittuja asetuksia voi muuttaa myös kesken dokumentin. Mitta \mitta{marginparwidth} määrittää marginaalihuomautuspalstan leveyden ja -mitta \mitta{marginparsep} sen etäisyyden leipätekstistä. Lisäksi on +mitta \mitta{marginparsep} palstan etäisyyden leipätekstistä. Lisäksi on mitta \mitta{marginparpush}, jolla asetetaan peräkkäisten marginaalihuomautusten vähimmäisetäisyys toisistaan. Seuraavassa on esimerkki näiden mittojen asettamisesta: @@ -778,6 +777,35 @@ Kesken dokumentin komennolla \komentom{reversemarginpar} voidaan vaihtaa marginaalihuomautukset vastakkaiseen marginaaliin ja komennolla \komentom{normalmarginpar} palautetaan oletusasetukset. +Marginaalihuomautuksen ensimmäisen rivin peruslinja sijoittuu oletuksena +samalle kohdalle kuin rivi, jolla \komento{marginpar}\-/ komento +sijaitsee. Huomautukset ovat kuitenkin ovat jossain määrin leijuvia, eli +samaan kohtaan sattuvat huomautukset ladotaan allekkain, ja niiden +välissä on mitan \mitta{marginparpush} suuruinen pystysuuntainen tila. + +Valitettavasti Latex ei osaa aina latoa marginaalihuomautuksia +siististi. Esimerkiksi sivun lopussa oleva monirivinen huomautus saattaa +sijoittua ikävän alas alamarginaaliin. Parempi olisi latoa se +kokonaisena seuraavan sivun alkuun. Sivun loppuun sattuva +\komento{marginpar}\-/ komento saattaa myös aiheuttaa kaksipuolisessa +asettelussa (luku \ref{luku/sivun-mitat}) sen, että huomautus ladotaan +seuraavalle sivulle mutta väärään marginaaliin -- ei siis aukeaman +ulkomarginaaliin, kuten yleensä pitäisi. Käytännössä kirjoittaja ei voi +luottaa siihen, että huomautukset ladotaan aina tyylikkäästi, vaan +lopputulosta täytyy vähän tarkkailla. + +Vaihtoehto Latexin omille marginaalihuomautukselle on +\pakettictan{marginnote}\-/ paketin komento \komento{marginnote}. Se ei +tee leijuvia huomautuksia, vaan huomautus ladotaan juuri siihen kohtaan +kuin missä komento sijaitsee. Kirjoittaja voi siis tarkemmin vaikuttaa +huomautuksen sijoitteluun. Toisaalta komennosta puuttuu samaan kohtaan +sattuvien huomautuksen automaattinen sijoittaminen allekkain, eli +huomautukset voivat sijoittua myös toistensa päälle. +\komento{marginnote}\-/ komennon etuna on se, että sitä voi käyttää +leijuvien osien sisällä (luku \ref{luku/leijuosat}) ja alaviitteissäkin +(luku \ref{luku/alaviitteet}). Paketin ohjekirjassa kerrotaan muutamasta +hyödyllisestä huomautusten sijoitteluun vaikuttavasta asetuksesta. + \subsection{Anfangit eli suurikokoiset alkukirjaimet} \lettrine[lines=3, loversize=.06, lhang=.02, findent=-5bp, nindent=4bp, @@ -789,7 +817,7 @@ Anfangikirjain voidaan latoa erilaisella kirjainleikkauksella kuin leipäteksti. Esimerkiksi vanhassa ja vanhantyylisessä typografiassa anfangiin voi sopia erityisen koristeellinen kirjain. -\medskip +\medbreak \lettrine[lines=2, lhang=1, nindent=0bp]{E\hspace{1.5bp}}{dellä olevaan}, tähän ja seuraavaan tekstikappaleeseen anfangit sopivat |