CTAN sync 202401020304

12 files changed, 501 insertions, 257 deletions

diff --git a/info/install-latex-guide-zh-cn/appendix/updateinfo.tex b/info/install-latex-guide-zh-cn/appendix/updateinfo.tex
index ce2cf5b036..46f39b4433 100644
--- a/info/install-latex-guide-zh-cn/appendix/updateinfo.tex
+++ b/info/install-latex-guide-zh-cn/appendix/updateinfo.tex
@@ -2,6 +2,12 @@
 
 \chapter{版本信息}
 
+\section*{v2024.1.1}
+
+\begin{itemize}
+  \item 订正前言超链接
+\end{itemize}
+
 \section*{v2023.12.1}
 
 \begin{itemize}
diff --git a/info/install-latex-guide-zh-cn/chapter/preface.tex b/info/install-latex-guide-zh-cn/chapter/preface.tex
index 77728d6c71..b92f8bf725 100644
--- a/info/install-latex-guide-zh-cn/chapter/preface.tex
+++ b/info/install-latex-guide-zh-cn/chapter/preface.tex
@@ -11,7 +11,7 @@
 \TeX{}~Live (macOS 中介绍 Mac\TeX)、升级宏包、编译简易文档等相关操作,
 并多以介绍命令行操作为主.
 有关 MiK\TeX{} 的安装,
-可以参考 \href{https://camusecao.top/2020-05-09/MiKTeX/}{MiK\TeX{} 的基本使用}.
+可以参考 \href{https://camusecao.top/2021-06-16/MiKTeX/}{MiK\TeX{} 的基本使用}.
 
 本文还将简要介绍几款常见编辑器的使用方法,
 其他编辑器如 \href{https://code.visualstudio.com/}{VS Code},
diff --git a/info/install-latex-guide-zh-cn/install-latex-guide-zh-cn.pdf b/info/install-latex-guide-zh-cn/install-latex-guide-zh-cn.pdf
index 92fe4856f3..501e07c9b8 100644
--- a/info/install-latex-guide-zh-cn/install-latex-guide-zh-cn.pdf
+++ b/info/install-latex-guide-zh-cn/install-latex-guide-zh-cn.pdf
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/README.md b/info/kaytannollista-latexia/README.md
index dc5c18c655..a03132d9aa 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/README.md
+++ b/info/kaytannollista-latexia/README.md
@@ -140,6 +140,3 @@ Puutteita ja suunnitelmia
   - Lisätään ohjeet omien pakettien ja dokumenttiluokkien tekemiseen.
   - Mahdollisesti vaihdetaan uudempaan wrapfig2-pakettiin, kunhan se
     yleistyy.
-  - Uusi `fi-x-school`-tavutuskaava.
-  - Babelin versiossa 3.70 on ominaisuus, joka hoitaa automaattisesti
-    yhdysmerkin oikein tilanteessa "pakastekaapit ja -arkut".
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
index e73e14c47f..9cac30e789 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
+++ b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/kirjallisuutta.bib b/info/kaytannollista-latexia/kirjallisuutta.bib
index 79df5955d4..b60a52f237 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/kirjallisuutta.bib
+++ b/info/kaytannollista-latexia/kirjallisuutta.bib
@@ -1,10 +1,11 @@
 @book{unoffref,
-  author =       {Berry, Karl and Gilmore, Stephen and Martinsen, Torsten},
-  title =        {Latex 2e: An unofficial reference manual},
-  note =         {May 2022},
-  date =         2022,
-  url =          {https://latexref.xyz/},
-  langid =       {british}
+  author =          {Berry, Karl and Gilmore, Stephen and Martinsen,
+                     Torsten},
+  title =           {Latex 2e: An unofficial reference manual},
+  note =            {September 2023},
+  date =            2023,
+  url =             {https://latexref.xyz/},
+  langid =          {british}
 }
 
 @book{kirjtyypit,
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
index 82c5f88ff6..c9e074aaf9 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
@@ -1078,7 +1078,7 @@ kir\-jain\-perhe\-koko\-nai\-suuk\-sille.
 Latexissa pisimmälle ''tuotteistettu'' kokonaisuus taitaa olla
 Libertinus\-/ kirjainperhe, joka sisältää antiikvan, groteskin ja
 tasalevyisen kirjainperheen sekä matematiikkatilan symboleita.
-Libertinus\-/ kirjainperheet saa käyttöön lataamalla paketti
+Libertinus\-/ kirjainperheet saa käyttöön lataamalla paketin
 \pakettictan{libertinus}:
 
 \komentoi{usepackage}
@@ -2139,12 +2139,14 @@ otfinfo -s texgyrepagella-math.otf
 
 \noindent
 Tex Live \=/jakelun mukana tulee muutama \englanti{Open Type}
-\=/kirjainperhe, joihin kuuluvat myös matematiikan symbolit. Tällaisia
-kirjainperheitä ovat ainakin Libertinus sekä eri TeX Gyre \-/perheet.
-Koko Libertinus\-/ perheen voi ottaa käyttöön hyvin yksinkertaisesti:
-ladataan vain paketti \paketti{libertinus}, joka määrittää kerralla
-antiikvan, groteskin, tasalevyisen ja matematiikkafontin. Myös
-tavallisten fontinmäärityskomentojen käyttö on mahdollista.
+\=/kirjainperhe, joihin kuuluvat myös matematiikan symbolit. Niitä ovat
+ainakin Libertinus, eri TeX Gyre \=/perheet sekä \englanti{Latin Modern
+  Roman}, jonka kanssa sopii matematiikkafontti \englanti{Latin Modern
+  Math}. Libertinus\-/ perheen voi ottaa käyttöön hyvin
+yksinkertaisesti: ladataan vain paketti \paketti{libertinus}, joka
+määrittää kerralla antiikvan, groteskin, tasalevyisen ja
+matematiikkafontin. Toisaalta Libertinus\-/ perhettä voi käyttää myös
+tavallisten fontinmäärityskomentojen avulla.
 
 \begin{esimerkki*}
   \komentoi{setmathfont}
@@ -2156,6 +2158,7 @@ tavallisten fontinmäärityskomentojen käyttö on mahdollista.
 \setmathfont{TeX Gyre Pagella Math}
 \setmathfont{TeX Gyre Schola Math}
 \setmathfont{TeX Gyre Termes Math}
+\setmathfont{Latin Modern Math}
 \end{koodilohko}
 
   \caption{Matematiikan symboleja sisältäviä vapaita fontteja. Komento
@@ -2210,7 +2213,8 @@ että Latex\-/dokumentin esittelyosassa ladataan kielipaketti ja
 määritellään dokumentin pääasiallinen kieli ja mahdolliset muut kielet.
 Jos dokumentin tekstiosa sisältää muita kuin pääasiallista kieltä,
 täytyy käyttää erityisiä komentoja tai ympäristöjä, joilla kerrotaan
-Latexille, mistä kielestä on kyse.
+Latexille, mistä kielestä on kyse. Tavutusta käsitellään kummankin
+kielipaketin osalta luvussa \ref{luku/tavutus}.
 
 \subsection{Polyglossia}
 \label{luku/polyglossia}
@@ -2235,17 +2239,8 @@ esimerkiksi seuraavanlaiselta:
 Eri kielillä on erilaisia valinnaisia asetuksia, jotka täytyy selvittää
 \paketti{polyglossia}\-/paketin ohjekirjasta. Asetukset liittyvät
 esimerkiksi kielen kirjoitusjärjestelmän alueelliseen tai
-historialliseen vaihteluun. Yleinen moniin kieliin sopiva valitsin on
-\koodi{babel\-short\-hands}, joka lisää erilaisia, lähinnä tavutukseen
-liittyviä komentoja (luku \ref{luku/tavutus}). Suomen kielen voisi siis
-ottaa käyttöön myös seuraavalla tavalla:
+historialliseen vaihteluun.
 
-\komentoi{setdefaultlanguage}
-\begin{koodilohkosis}
-\setdefaultlanguage[babelshorthands]{finnish}
-\end{koodilohkosis}
-
-\noindent
 Dokumentin tekstiosa käyttää kieltä, joka määriteltiin komennolla
 \komento{setdefaultlanguage}. Muita dokumentin esittelyosassa
 määriteltyjä kieliä voi käyttää väliaikaisesti komennolla, joka alkaa
@@ -2416,44 +2411,49 @@ ohjekirjasta.
 \section{Tavutus}
 \label{luku/tavutus}
 
-Tex tavuttaa eli katkaisee sanoja automaattisesti rivien lopussa, jotta
-se saa tekstikappaleet näyttämään tasapainoisilta. Lähtökohtaisesti
-tavutus määräytyy kielikohtaisten tavutussääntöjen ja \=/asetusten
-perusteella, mutta kirjoittaja voi tehdä poikkeuksia kirjoittamalla
-tavutusvihjeitä. Käytännössä tavutusvihjeitä tarvitaan välillä. Kielen
-valintaa ja yleisiä kieliasetuksia käsitellään tarkemmin luvussa
-\ref{luku/kieliasetukset}.
-
-\subsection{Yleiset tavutussäännöt}
-
-Texin automaattinen tavutus ei perustu varsinaiseen sanojen eikä
-taivutusmuotojen tunnistamiseen vaan yksinkertaisiin kirjainpohjaisiin
-sääntöihin. Säännöt pyrkivät kuvaamaan kielen tavujen rakenteen ja
-huomioimaan myös typografiaan liittyviä suosituksia.
-
-Automaattinen tavutus auttaa paljon, mutta se ei yksinään riitä, koska
-se tavuttaa välillä kielen kannalta väärin tai tuottaa muuten
-suositusten vastaista jälkeä. Kirjoittajan täytyy siis auttaa välillä
-eli kirjoittaa tavutusvihjeitä. Yksi tapa tavutusvihjeiden
-kirjoittamiseen on \komento{hyphenation}\-/ komento, jolla määritellään
-yksittäisten sanojen tavutuskohdat kaikkialla dokumentissa. Seuraava
-esimerkki selventää komennon käyttöä:
+Sanojen tavutus eli katkaiseminen rivin lopussa tavurajan kohdalta
+kytkeytyy läheisesti kieliasetuksiin (luku \ref{luku/kieliasetukset}),
+joihin on syytä perehtyä ennen tämän luvun lukemista.
+
+Tex tavuttaa eli katkaisee sanat automaattisesti rivien lopussa, jotta
+se saisi tekstikappaleet näyttämään tasapainoisilta. Tavutus perustuu
+yksinkertaisiin kirjainpohjaisiin sääntöihin: millaisia kirjainten
+yhdistelmiä tavuissa voi olla. Tavutussäännöt määräytyvät valitun kielen
+perusteella ja joskus kieleen liittyvien muiden asetusten perusteella.
+
+Automaattinen tavutus auttaa paljon, mutta se ei yksinään riitä. Se
+tavuttaa välillä kielen kannalta väärin tai tuottaa muuten suositusten
+vastaista jälkeä. Niinpä kirjoittajan täytyy auttaa välillä eli
+kirjoittaa tavutusvihjeitä. Texissä itsessään on tavutukseen vaikuttavia
+erikoismerkkejä ja toimintoja, mutta myös kielipaketeissa
+\paketti{polyglossia} ja \paketti{babel} on omia tavutukseen vaikuttavia
+erikoisuuksiaan, jotka voivat olla eri kielissä erilaisia.
+Kielipakettien ominaisuuksia käsitellään luvuissa
+\ref{luku/tavutus-polyglossia} ja \ref{luku/tavutus-babel}.
+
+\subsection{Yleiset tavutusvihjeet}
+\label{luku/hyphenation-komento}
+
+Yksi tapa tavutusvihjeiden kirjoittamiseen on \komento{hyphenation}\-/
+komento, jolla määritellään yksittäisten sanojen tavutuskohdat
+kaikkialla dokumentissa. Seuraava esimerkki selventää komennon käyttöä:
 
 \komentoi{hyphenation}
 \begin{koodilohkosis}
 \hyphenation{
-  ala-indek-si alku-osa
-  nimen-omaan
-  typo-gra-fi-nen
+  ala-indek-si alku-osa nimen-omaan
+  typo-gra-fi-nen Latex
 }
 \end{koodilohkosis}
 
 \noindent
-Komennon perään aaltosulkeiden sisään kirjoitetaan sanoja, jotka
-erotetaan toisistaan sanaväleillä. Sanoihin kirjoitetaan yhdysmerkki
-niihin kohtiin, joista sanan katkaiseminen on sallittua. Jos sanassa
-itsessään on yhdysmerkki, sen tavutusta ei voi käsitellä tällä
-komennolla. Luvussa \ref{luku/tavutuksen-merkit} kerrotaan muita tapoja.
+Komennon argumentiksi eli aaltosulkeiden sisään kirjoitetaan sanoja,
+jotka erotetaan toisistaan sanaväleillä. Sanoihin kirjoitetaan
+yhdysmerkki niihin kohtiin, joista sanan katkaiseminen on sallittua. Jos
+yhdysmerkkiä ei ole, sanaa ei tavuteta mistään kohdasta. Jos taas sana
+on yhdyssana ja sen osien väliin kuuluu on yhdysmerkki, ei sen tavutusta
+voi käsitellä tällä komennolla. Luvussa \ref{luku/tavutuksen-merkit}
+kerrotaan muita tapoja.
 
 \komento{hyphenation}\-/komennon voi sijoittaa dokumentin esittelyosaan
 tai tekstiosaan, mutta sijainti vaikuttaa sen toimintaan. Jos komennon
@@ -2461,7 +2461,10 @@ sijoittaa dokumentin esittelyosaan ennen kuin mitään kieltä on ladattu
 tai valittu, se vaikuttaa kaikkien sanojen tavutukseen kielestä
 riippumatta. Jos komennon sijoittaa dokumentin tekstiosaan eli kielen
 valitsemisen jälkeen, se vaikuttaa vain kyseisen kielen eli yleensä
-dokumentin pääasiallisen kielen tavutukseen.
+dokumentin pääasiallisen kielen tavutukseen. Kielipaketit
+\paketti{polyglossia} (luku \ref{luku/tavutus-polyglossia}) ja
+\paketti{babel} (luku \ref{luku/tavutus-babel}) sisältävät komennon,
+joilla voi asettaa yleisiä kielikohtaisia tavutusvihjeitä.
 
 \subsection{Yksittäisten sanojen tavutus}
 \label{luku/tavutuksen-merkit}
@@ -2472,14 +2475,112 @@ lyhyt ajatusviiva (\mbox{\koodi{--}}) tai pitkä ajatusviiva
 (\mbox{\koodi{---}}), sana katkaistaan vain näiden merkkien jälkeen, eli
 muut tavutuskohdat kytketään pois käytöstä.
 
-Myös tavutusvihje (\komento{-}) käyttäytyy yleensä samoin: jos sanassa
-on mukana yksikin tavutusvihje, tavalliset tavutuskohdat kytkeytyvät
-pois käytöstä, ja sana katkaistaan vain tavutusvihjeiden kohdalta sekä
-edellä mainittujen viivavälimerkkien jälkeen. Kielipaketti
-\paketti{babel} (luku \ref{luku/babel}) käyttäytyy kuitenkin suomen
-kielessä eri tavoin. Se määrittelee suomen kielelle tavutusvihjeen
-siten, että se sallii sanan tavutuksen muistakin kohdista kuin
-tavutusvihjeen kohdalta.
+Unicode\-/ merkistön ajastusviivat \uctunnus{u+2013 en dash} ja
+\uctunnus{u+2014 em dash} ovat toimineet tavutuksessa eri tavalla
+Lualatex\-/{} ja Xelatex\-/ kääntäjissä ja mahdollisesti eri tavalla
+kuin edellä mainitut Texin omat merkintätavat. Yhteensopivuussyistä on
+parasta kirjoittaa ajatusviivat Texin merkintätavoilla.
+
+Myös tavutusvihje (\komento{-}) vaikuttaa sanan tavutuskohtiin: jos
+sanassa on mukana yksikin tavutusvihje, tavalliset tavutuskohdat
+kytkeytyvät pois käytöstä, ja sana katkaistaan vain tavutusvihjeiden
+kohdalta sekä edellä mainittujen viivavälimerkkien jälkeen. Kielipaketti
+\paketti{babel} (luku \ref{luku/tavutus-babel}) käyttäytyy kuitenkin
+suomen kielessä eri tavoin. Se määrittelee ainakin suomen kielessä
+tavutusvihjeen siten, että se sallii sanan tavutuksen muistakin kohdista
+kuin tavutusvihjeen kohdalta.
+
+\subsection{Tavutus sanan reunasta}
+
+Asetukset \komento{lefthyphenmin}\komentojatko{=N} ja
+\komento{righthyphenmin}\komentojatko{=N} vaikuttavat tavutukseen sanan
+reunoissa. Argumentti \koodi{N} on positiivinen kokonaisluku, joka
+määrittelee, kuinka monta merkkiä vähintään sanan vasemmasta tai
+oikeasta reunasta pidetään yhdessä. Oletusarvot ovat kielikohtaisia ja
+ne on määritelty \paketti{polyglossia}\-/{} ja \paketti{babel}\-/
+paketeissa. Suomen kielessä kumpikin asetus on kaksi (2) merkkiä.
+
+Nämä asetukset alustetaan automaattisesti kielikohtaisiin oletusarvoihin
+aina, kun kieliasetukset tulevat voimaan. Näin on esimerkiksi dokumentin
+aloittavan \ymparistox{document}\-/ ympäristön alussa ja aina kielen
+vaihtuessa. Jos kirjoittaja haluaa muuttaa asetuksia, täytyy omat
+muutokset tehdä joka kerta edellä mainittujen asioiden jälkeen.
+Toisaalta kätevämpää on sisällyttää omat asetukset kielikohtaisiin
+alustuskomentoihin. Sillä tavoin omat asetukset tulevat voimaan
+automaattisesti kielen vaihtuessa.
+
+\komentoi{addto}
+\komentoi{captionsfinnish}
+\komentoi{lefthyphenmin}
+\komentoi{righthyphenmin}
+\begin{koodilohkosis}
+\addto{\captionsfinnish}{
+  \lefthyphenmin=3 \righthyphenmin=2
+}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Edellisessä esimerkissä oleva komento \komento{addto} on
+\paketti{polyglossia}\-/{} ja \paketti{babel}\-/ paketin ominaisuus,
+jolla lisätään omia komentoja kielikohtaisiin asetuksiin. Tässä
+esimerkissä käsitellään suomen kielen asetuksia
+(\komento{captionsfinnish}). Komento täytyy suorittaa lähdedokumentin
+esittelyosassa.
+
+\subsection{Polyglossia ja tavutus}
+\label{luku/tavutus-polyglossia}
+
+Kielipaketti \pakettictan{polyglossia} (myös luku
+\ref{luku/polyglossia}) sisältää tavutukseen vaikuttavia asetuksia,
+jotka ovat eri kielissä erilaisia. Suomen kielessä on hyödyllistä ottaa
+käyttöön asetus \koodi{babelshorthands}, joka tuo mukaan muutaman
+tavutukseen vaikuttavan erikoismerkin.
+
+\komentoi{setdefaultlanguage}
+\begin{koodilohkosis}
+\setdefaultlanguage[babelshorthands]{finnish}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Asetus \koodi{babelshorthands} lisää erikoismerkkivalikoimaan seuraavat
+tavutukseen vaikuttavat merkit. Taulukossa \ref{tlk/polyglossia-tavutus}
+on esimerkkejä tavutusvihjeiden, yhdysmerkin ja ajatusviivan sekä
+\paketti{polyglossia}\-/ paketin erikoismerkkien vaikutuksesta.
+
+\newcommand{\shorthandsyhdysmerkki}{%
+\item [\textquotedbl-] Sitova yhdysmerkki (\=/), joka sitoo merkin
+  seuraavaan sanaan eli estää katkaisemisen yhdysmerkin jälkeen. Tämä
+  merkki sallii sanan tavuttamisen muista kohdista. Tämän sijasta voi
+  käyttää Unicode\-/ merkistön sitovaa yhdysmerkkiä \uctunnus{u+2011
+    non\-/ breaking hyphen}.}
+
+\newcommand{\shorthandspystyviiva}{%
+\item [\textquotedbl|] Estää typografisten ligatuurien (luku
+  \ref{luku/typo-liga}) muodostumisen tähän kohtaan. Esimerkiksi fi\-/
+  ligatuurin muodostumisen voi estää kirjoittamalla \koodi{f"|i}, ja
+  tuloksena on kaksi erillistä merkkiä: f\textcompwordmark i.}
+
+\newcommand{\shorthandslainausmerkki}{%
+\item [\textquotedbl\textquotedbl] Tavutusvihje, joka ei lisää
+  tavutuskohtaan yhdysmerkkiä. Tämä on hyödyllinen esimerkiksi
+  teknisissä ilmauksissa, joissa sanaan tarvitaan mahdollinen
+  katkaisukohta mutta ei haluta lisätä ylimääräistä yhdysmerkkiä
+  sotkemaan ilmausta.}
+
+\begin{maaritelma}{\koodi{#1}}
+  \shorthandsyhdysmerkki
+
+% Polyglossian tulevassa versiossa (jälkeen 30.12.2023).
+% \item [\textquotedbl=] Sama kuin edellinen (\koodi{\textquotedbl-}).
+
+  \shorthandspystyviiva
+
+  \shorthandslainausmerkki
+
+\item [\textquotedbl/] Vinoviiva (/), jonka jälkeen on tavutusvihje.
+  Tavutuskohtaan ei lisätä yhdysmerkkiä. Tavutus sallitaan sanan muista
+  kohdista.
+\end{maaritelma}
 
 \leijutlk{
   \begin{tabular}{lll}
@@ -2489,18 +2590,14 @@ tavutusvihjeen kohdalta.
     & \ots{Merkitys} \\
     \midrule
 
-    \koodi{matkustaa}
-    & mat\tavukohta kus\tavukohta taa
-    & tavutus kaikista kohdista \\
+    \koodi{erikoisalalla}
+    & eri\tavukohta koi\tavukohta sa\tavukohta lal\tavukohta la
+    & tavutus kaikista kohdista (väärin) \\
 
-    \koodi{matkus\komento{-}taa}
-    & matkus\tavukohta taa
+    \koodi{erikois\komento{-}alalla}
+    & erikois\tavukohta alalla
     & vain tavutusvihjeen kohdalta \\
 
-    \koodi{matkus\komento{-}taa}
-    & mat\tavukohta kus\tavukohta taa
-    & (\paketti{babel} ja suomen kieli) \\
-
     \koodi{matka-aika}
     & matka-\tavukohta aika
     & vain yhdysmerkin jälkeen \\
@@ -2517,9 +2614,125 @@ tavutusvihjeen kohdalta.
     & Oulu--\tavukohta Rova\tavukohta niemi
     & vain ajatusviiva ja tavutusvihje \\
 
+    \koodi{matka-}
+    & matka-
+    & ei tavutuskohtia \\
+
+    \koodi{-aika}
+    & -\tavukohta aika
+    & vain yhdysmerkin jälkeen (väärin) \\
+
+    \koodi{\textquotedbl-aika}
+    & -ai\tavukohta ka
+    & ei sitovan yhdysmerkin jälkeen \\
+
+    \bottomrule
+  \end{tabular}
+}{
+  \caption{Kielipaketti \paketti{polyglossia} ja tavutusvihjeen,
+    yhdysmerkin ja ajatusviivan sekä kielipaketin omien erikoismerkkien
+    (\koodi{babelshorthands}) vaikutus tavutukseen}
+  \label{tlk/polyglossia-tavutus}
+}
+
+\noindent
+Yleisiä koko kieleen vaikuttavia tavutusvihjeitä voi määritellä
+komennolla \komento{pghyphenation}. Se vastaa Texin
+\komento{hyphenation}\-/ komentoa (luku \ref{luku/hyphenation-komento}),
+mutta tavutusvihjeet määritellään kielikohtaisesti. Komennon ensimmäinen
+argumentti on kielen nimi, ja toiseen argumenttiin luetellaan sanat ja
+niiden sallitut tavutuskohdat yhdysmerkin avulla.
+
+\komentoi{pghyphenation}
+\begin{koodilohkosis}
+\pghyphenation{finnish}{
+  ala-indek-si alku-osa nimen-omaan typo-gra-fi-nen Latex
+}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Kielikohtaisesti voi määrittää myös sen, kuinka monta kirjainta sanan
+reunasta jätetään tavuttamatta. \paketti{polyglossia}\-/ paketissa on
+komento \komento{setlanghyphenmins}, jonka ensimmäinen argumentti on
+kielen nimi. Toinen ja kolmas argumentti ovat kokonaislukuja, joilla
+asetetaan sanan vasemman ja oikean reunan tavuttamaton merkkimäärä.
+
+\komentoi{setlanghyphenmins}
+\begin{koodilohkosis}
+\setlanghyphenmins{finnish}{3}{2}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Suomen kielellä vaihtoehtoisen tavutussäännöstön voi kytkeä päälle
+käyttämällä kielen asettamisen yhteydessä valitsinta
+\koodi{schoolhyphens}. Tämä sallii tavutuksen kaikista mahdollisista
+kohdista. Lisätietoa suomen tavutuksen erityispiirteistä on luvussa
+\ref{luku/suomi-tavutus}.
+
+\komentoi{setdefaultlanguage}
+\begin{koodilohkosis}
+\setdefaultlanguage[schoolhyphens]{finnish}
+\end{koodilohkosis}
+
+\subsection{Babel ja tavutus}
+\label{luku/tavutus-babel}
+
+Kielipaketti \pakettictan{babel}\yipilkku\footnote{Katso myös
+  \paketti{babel}\-/ paketin mukana toimitettavat kielikohtaiset
+  dokumentit, esimerkiksi tiedosto \koodi{finnish.pdf}.} (myös luku
+\ref{luku/babel}) lisää automaattisesti moniin kieliin -- myös suomen
+kieleen -- muutaman erikoismerkin, joilla voi vaikuttaa tavutukseen.
+Erikoismerkit saa pois päältä käyttämällä paketin lataamisen yhteydessä
+valitsinta \koodi{shorthands=\katk off}. Seuraavassa on selitetty suomen
+kielen erikoismerkkejä.
+
+\begin{maaritelma}{\koodi{#1}}
+\item [\komento{-}] Tämä on Texin normaali tavutusvihje (luku
+  \ref{luku/tavutuksen-merkit}), mutta \paketti{babel} määrittelee sen
+  suomen kielessä uudelleen siten, että tavutus sallitaan sanassa myös
+  muista kohdista tavutussääntöjen mukaan.
+
+  \shorthandsyhdysmerkki
+
+\item [\textquotedbl=] Sama kuin edellinen (\koodi{\textquotedbl-}).
+
+  \shorthandspystyviiva
+
+  \shorthandslainausmerkki
+
+\end{maaritelma}
+
+\leijutlk{
+  \begin{tabular}{lll}
+    \toprule
+    \ots{Lähde}
+    & \ots{Tavutus}
+    & \ots{Merkitys} \\
+    \midrule
+
+    \koodi{erikoisalalla}
+    & eri\tavukohta koi\tavukohta sa\tavukohta lal\tavukohta la
+    & tavutus kaikista kohdista (väärin) \\
+
+    \koodi{erikois\komento{-}alalla}
+    & eri\tavukohta kois\tavukohta alal\tavukohta la
+    & tavutusvihjeen kohdalta ja muualta \\
+
+    \koodi{matka-aika}
+    & matka-\tavukohta aika
+    & vain yhdysmerkin jälkeen \\
+
+    \koodi{matka-ai\komento{-}ka}
+    & matka-\tavukohta ai\tavukohta ka
+    & vain yhdysmerkki ja tavutusvihje \\
+
+    \koodi{Oulu--Rovaniemi}
+    & Oulu--\tavukohta Rovaniemi
+    & vain ajatusviivan jälkeen \\
+
     \koodi{Oulu--Rova\komento{-}niemi}
     & Oulu--\tavukohta Rova\tavukohta nie\tavukohta mi
-    & (\paketti{babel} ja suomen kieli) \\
+    & tavutusvihjeen kohdalta ja muualta \\
 
     \koodi{matka-}
     & matka-
@@ -2527,47 +2740,89 @@ tavutusvihjeen kohdalta.
 
     \koodi{-aika}
     & -\tavukohta aika
-    & vain yhdysmerkin jälkeen \\
+    & vain yhdysmerkin jälkeen (väärin) \\
+
+    \koodi{\textquotedbl-aika}
+    & -ai\tavukohta ka
+    & ei sitovan yhdysmerkin jälkeen \\
 
     \bottomrule
   \end{tabular}
 }{
-  \caption{Tavutusvihjeen, yhdysmerkin ja ajatusviivan vaikutus
-    tavutukseen. \paketti{babel}\-/ kielipaketin tavutusvihje
-    (\komento{-}) ei suomen kielessä estä sanan tavutusta muista
-    kohdista}
-  \label{tlk/tex-tavutus}
+  \caption{Kielipaketti \paketti{babel} ja suomen kielellä
+    tavutusvihjeen, yhdysmerkin ja ajatusviivan sekä kielipaketin omien
+    erikoismerkkien vaikutus tavutukseen}
+  \label{tlk/babel-tavutus}
+}
+
+\noindent
+Taulukossa \ref{tlk/babel-tavutus} on esimerkkejä suomen kielen
+tavutuksesta, kun sanassa on tavutusvihjeitä, yhdysmerkkejä,
+ajatusviivoja tai \paketti{babel}\-/ paketin erikoismerkkejä.
+
+Taulukon viimeinen rivi soittaa, että kun sanan alussa on yhdysmerkki,
+täytyy suomen kielessä käyttää sitovaa yhdysmerkkiä, joka estää
+tavutuksen heti yhdysmerkin jälkeen. Toisaalta \paketti{babel}\-/
+paketissa on suomen kielelle asetus, joka käsittelee sanan alussa olevan
+yhdysmerkin automaattisesti oikein. Ominaisuus kytketään päälle
+kielipaketin lataamisen jälkeen \komento{babelprovide}\-/ komennolla
+seuraavasti:
+
+\komentoi{usepackage}
+\pakettii{babel}
+\komentoi{babelprovide}
+\begin{koodilohkosis}
+\babelprovide[transforms = prehyphen.nobreak]{finnish}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Kun edellä mainittu asetus on päällä, voi lähdetiedostoon kirjoittaa
+huoletta esimerkiksi \koodi{matkasuunnitelma ja \=/aika} (ilman sitovaa
+yhdysmerkkiä), ja silti sanaan \emph{\mbox{-aika}} sisältyvä yhdysmerkki
+pysyy kiinni sanassa eikä jää koskaan yksin rivin loppuun.
+
+Yleisiä kaikkiin kieliin tai tiettyyn kieleen vaikuttavia
+tavutusvihjeitä voi asettaa komennolla \komento{babelhyphenation}.
+Komento vastaa Texin \komento{hyphenation}\-/ komentoa (luku
+\ref{luku/hyphenation-komento}), mutta sille voi antaa valinnaisen
+argumentin, joka rajaa vaikutuksen vain tiettyyn kieleen. Seuraavassa
+esimerkissä asetetaan tavutusvihjeitä vain suomen kielen sanoille:
+
+\komentoi{babelhyphenation}
+\begin{koodilohkosis}
+\babelhyphenation[finnish]{
+  ala-indek-si alku-osa nimen-omaan typo-gra-fi-nen Latex
 }
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Vaihtoehtoisen suomen kielen tavutussäännöstön voi kytkeä päälle
+lataamalla paketin \pakettictan{hyphsubst} ja kertomalla sen
+asetuksissa, että tavutuksen kieli \koodi{finnish} korvataan kielellä
+\koodi{school\-finnish}. Paketti \paketti{hyphsubst} täytyy ladata
+\paketti{babel}\-/ paketin jälkeen, seuraavan esimerkin mukaisesti. Tämä
+tavutusvaihtoehto sallii tavutuksen kaikista mahdollisista kohdista.
+Lisätietoa suomen tavutuksen erityispiirteistä on luvussa
+\ref{luku/suomi-tavutus}.
+
+\komentoi{usepackage}
+\pakettii{babel}
+\pakettii{hyphsubst}
+\begin{koodilohkosis}
+\usepackage[main=finnish]{babel}
+\usepackage[finnish=schoolfinnish]{hyphsubst}
+\end{koodilohkosis}
 
-Taulukossa \ref{tlk/tex-tavutus} on esimerkkejä tavutusvihjeiden,
-yhdysmerkin ja ajatusviivan vaikutuksesta. Ensimmäisessä sarakkeessa on
-esimerkkisana siinä muodossa kuin se kirjoitetaan lähdetiedostoon.
-Toisessa sarakkeessa on ladottu sana, johon on pystyviivalla merkittynä
-mahdolliset tavutuskohdat.
-
-Taulukon viimeinen rivi paljastaa suomen kielen kannalta ongelmallisen
-tilanteen. Esimerkiksi ilmauksessa \emph{matkasuunnitelma ja
-  \mbox{-aika}} ei riviä saa katkaista sanassa \emph{\mbox{-aika}}
-olevan yhdysmerkin jälkeen, koska rivin loppuun jäisi yksinäinen
-yhdysmerkki. Latexin peruskeinoilla sana täytyy laittaa näkymättömään
-laatikkoon, joka pitää merkit yhdessä: \komento{mbox}\komentoarg{-aika}.
-Toinen vaihtoehto on sitovan yhdysmerkin käyttö, jota käsitellään
-seuraavassa alaluvussa.
-
-\subsection{Tavutuksen sallivia ja sitovia merkkejä}
-\label{luku/tavutus-sallivat-sitovat}
-
-Unicode\-/merkistön sitova yhdysmerkki \uctunnus{u+2011 non\-/ breaking
-  hyphen} näkyy tavallisena yhdysmerkkinä, mutta se estää sanan
-katkaisemisen yhdysmerkin vierestä. \uctunnus{u+2011}\-/merkkiä voi
-käyttää, mutta se ei ole aina toiminut luotettavasti eikä
-yhdenmukaisesti eri kääntäjissä. Yhteensopivuussyistä voi olla järkevää
-käyttää muita vaihtoehtoja sitovalle yhdysmerkille.
-
-Paketti \pakettictan{extdash} tuo uusia komentoja ja mahdollisuuksia
-tavutuksen hallintaan. Komennot ovat sellaisia kuin \komento{Hyphdash}
-ja \komento{Endash}, mutta niille on saatavilla myös lyhemmät muodot,
-jos paketin lataa käyttämällä \koodi{short\-cuts}\-/ valitsinta.
+\subsection{Viivojen erikoispaketti extdash}
+\label{luku/tavutus-extdash}
+
+Jos Texin ja kielipakettien välimerkit ja tavutusvihjeet eivät riitä,
+mahdollisuuksia saa lisää \pakettictan{extdash}\-/ paketin avulla. Se
+tuo mukanaan uusia komentoja viivavälimerkeille ja samalla lisää
+vaihtoehtoja tavutuksen hallintaan. Komennot ovat sellaisia kuin
+\komento{Hyphdash} ja \komento{Endash}, mutta niille on saatavilla myös
+lyhyemmät vastineet, jos paketin lataa käyttämällä
+\koodi{short\-cuts}\-/ valitsinta.
 
 \komentoi{usepackage}
 \pakettii{extdash}
@@ -2582,7 +2837,7 @@ Texin viivavälimerkit (luku \ref{luku/tavutuksen-merkit}) aina estävät
 tavutuksen muualta kuin välimerkin jälkeen, \paketti{extdash}\-/ paketin
 perusvaihtoehdot sallivat tavutuksen muualtakin. Lisäksi kaikille
 kolmelle viivavälimerkille on sitova versio, joka estää tavutuksen
-välimerkin kohdalta (mutta sallii muualta).
+välimerkin jälkeen mutta sallii muualta.
 
 Taulukossa \ref{tlk/extdash} ovat \paketti{extdash}\-/paketin tärkeimmät
 komennot ja niiden merkitykset. Taulukossa \ref{tlk/extdash-vertailu}
@@ -2602,7 +2857,8 @@ vertaillaan \paketti{extdash}\-/paketin komentoja Texin vastaaviin.
     \bottomrule
   \end{tabular}
 }{
-  \caption{\paketti{extdash}-paketin komentoja}
+  \caption{\paketti{extdash}-paketin komentoja, kun paketti on ladattu
+    käyttämällä asetusta \koodi{short\-cuts}}
   \label{tlk/extdash}
 }
 
@@ -2630,7 +2886,7 @@ vertaillaan \paketti{extdash}\-/paketin komentoja Texin vastaaviin.
     \koodi{matka-}
                 & matka-
     & \koodi{-aika}
-                  & -\tavukohta aika \\
+                  & -\tavukohta aika (väärin) \\
     \koodi{matka\komento{-/}}
                 & mat\tavukohta ka-
     & \koodi{\komento{=/}aika}
@@ -2638,7 +2894,7 @@ vertaillaan \paketti{extdash}\-/paketin komentoja Texin vastaaviin.
     \bottomrule
   \end{tabular}
 }{
-  \caption{Texin ja \paketti{extdash}-paketin komentojen vertailua}
+  \caption{Texin ja \paketti{extdash}-paketin viivamerkkien vertailua}
   \label{tlk/extdash-vertailu}
 }
 
@@ -2659,7 +2915,8 @@ matka\-/ ja aika\-/arvio
 \noindent
 Ensimmäisen yhdysmerkkikomennon jälkeinen sanaväli hävisi, ja syntyi
 virheellinen sana \emph{matka-ja}. Sanavälin saa säilymään, kun
-kirjoittaa komennon perään aaltosuljeparin tai kenoviivan ja sanavälin.
+kirjoittaa komennon perään aaltosuljeparin tai kenoviivan sekä
+sanavälin.
 
 \komentoi{-/}
 \begin{koodilohkosis}
@@ -2672,63 +2929,9 @@ matka\-/\ ja aika\-/arvio
   matka\-/\ ja aika\-/arvio
 \end{tulossis}
 
-\subsection{Tavutus sanan reunasta}
-
-Asetukset \komento{lefthyphenmin}\komentojatko{~N} ja
-\komento{righthyphenmin}\komentojatko{~N} vaikuttavat tavutukseen sanan
-reunoissa. Argumentti \koodi{N} on positiivinen kokonaisluku, ja se
-määrittelee, kuinka monta merkkiä vähintään sanan vasemmasta tai
-oikeasta reunasta pidetään yhdessä. Oletusarvot ovat kielikohtaisia ja
-määritellään \paketti{polyglossia}\-/{} ja \paketti{babel}\-/paketeissa.
-Suomen kielessä kumpikin asetus on kaksi (2) merkkiä.
-
-Nämä asetukset alustetaan kielikohtaisiin oletusarvoihin aina, kun
-kieliasetukset tulevat voimaan. Näin on esimerkiksi dokumentin
-aloittavan \ymparistox{document}\-/ ympäristön alussa ja aina kielen
-vaihtuessa. Jos asetuksia haluaa muuttaa, täytyy omat muutokset tehdä
-aina edellä mainittujen asioiden jälkeen. Toisaalta vielä kätevämpää on
-sisällyttää omat asetukset kielikohtaisiin alustuskomentoihin. Sillä
-tavoin omat asetukset tulevat voimaan automaattisesti kielen vaihtuessa.
-
-\komentoi{addto}
-\komentoi{captionsfinnish}
-\komentoi{lefthyphenmin}
-\komentoi{righthyphenmin}
-\begin{koodilohkosis}
-\addto{\captionsfinnish}{
-  \lefthyphenmin  3
-  \righthyphenmin 3
-}
-\end{koodilohkosis}
-
-\noindent
-Edellisessä esimerkissä oleva komento \komento{addto} on
-\paketti{polyglossia}\-/{} ja \paketti{babel}\-/ paketin ominaisuus,
-jolla lisätään omia komentoja kielikohtaisiin asetuksiin. Tässä
-esimerkissä käsitellään suomen kielen asetuksia
-(\komento{captionsfinnish}). Komento täytyy suorittaa lähdedokumentin
-esittelyosassa.
-
-\subsection{Muita tavutusasetuksia ja -vinkkejä}
+\subsection{Muita tavutusasetuksia}
 \label{luku/tavutus-muut}
 
-Aiemmin mainittu \paketti{extdash}\-/paketti sisältää tavutuksen
-hallintaan liittyviä välimerkkejä, mutta kielestä riippuen sellaisia on
-myös kielipaketeissa \paketti{babel} ja \paketti{polyglossia}.
-Jälkimmäiseen pakettiin lisävälimerkit täytyy kytkeä erikseen päälle
-käyttämällä valitsinta \koodi{babelshorthands} (luku
-\ref{luku/polyglossia}).
-
-Molemmat kielipaketit tuovat suomen kieleen muun muassa sitovan,
-tavutuksen sallivan yhdysmerkin \koodi{\textquotedbl\=/}, joka toimii
-samoin kuin \paketti{extdash}\-/ paketin komento \komento{=/}. Lisäksi
-on tavutusvihje \koodi{\textquotedbl\textquotedbl}, joka ei tee
-yhdysmerkkiä katkaisukohtaan. Sitä voi käyttää teknisten ilmausten
-tavutusvihjeenä, koska niihin ei välttämättä haluta yhdysmerkkiä edes
-katkaisutilanteessa. Muitakin yleislainausmerkillä
-(\koodi{\textquotedbl}) alkavia erikoismerkkejä sisältyy
-kieliasetuksiin.
-
 Varsinainen tavutuksen peruskomento on \komento{discretionary}, joka
 mahdollistaa omanlaisten tavutuskohtien määrittelyn. Komento
 kirjoitetaan sanassa juuri siihen kohtaan, johon tavutuskohta halutaan,
@@ -2787,12 +2990,30 @@ tavutuskohdan saa myös seuraavalla tavalla:
 
 \noindent
 Tavutuksen suunnittelussa ja tutkimisessa voi auttaa
-\pakettictan{showhyphens}\-/ paketti. Kun paketti on ladattuna, kaikkien
-sanojen mahdollisiin tavutuskohtiin ladotaan ohut punainen pystyviiva.
+\pakettictan{showhyphenation}\-/ paketti. Kun paketti on ladattuna,
+kaikkien sanojen mahdollisiin tavutuskohtiin ladotaan pieni merkki.
 Paketti hyödyntää Lualatex\-/ kääntäjän ominaisuuksia, eikä se siis
 toimi muiden kääntäjien kanssa.
 
 \subsection{Suomen kielen tavutus}
+\label{luku/suomi-tavutus}
+
+Suomen kielelle on olemassa Latexissa kaksi erilaista tavutussäännöstöä.
+Oletuksena toimivat säännöt kuvaavat tavallisimmat tavujen rakenteet
+mutta pyrkivät huomioimaan myös typografisia suosituksia. Sanaa ei
+esimerkiksi katkaista vokaalien välistä, koska se ei ole suositeltavaa.
+Myös jotkin yleiset vierasperäisten sanojen konsonanttiyhdistelmät
+pidetään yhdessä, vaikka ne suomen tavurakenteen mukaan kuuluisivat
+joskus eri tavuihin.
+
+Toinen, vaihtoehtoinen tavutussäännöstö kuvaa pelkästään suomen tavujen
+rakenteen, eli se tavuttaa sanat kaikista mahdollisista kohdista eikä
+huomioi typografisia suosituksia mitenkään.%
+\footnote{Lisätietoa:
+  \url{https://github.com/hyphenation/basic-finnish}} Tämä
+vaihtoehtoinen tavutustapa täytyy kytkeä erikseen päälle kielipaketin
+asetuksista tai lisäkomennoilla. Katso kielipakettikohtaiset ohjeet
+luvuista \ref{luku/tavutus-polyglossia} ja \ref{luku/tavutus-babel}.
 
 Texin kirjainyhdistelmiin perustuvat tavutussäännöt eivät yksinään ole
 tarpeeksi älykkäitä suomen kieleen, ja esimerkiksi yhdyssanojen
@@ -2816,8 +3037,7 @@ Käytännössä siis suomenkielinen teksti ja hyvä typografia vaativat
 välillä tavutusvihjeiden kirjoittamista. Yhdyssanojen osien väliin
 tarvitaan tavutusvihje silloin, kun jälkimmäinen osa alkaa vokaalilla
 tai useammalla kuin yhdellä konsonantilla. Joitakin tällaisia tapauksia
-Tex osaa tavuttaa oikein ilman tavutusvihjeitäkin, mutta etukäteen sitä
-ei tiedä, ellei ole kokemusta.
+Tex osaa tavuttaa oikein ilman tavutusvihjeitäkin.
 
 \komentoi{-}
 \begin{koodilohkosis}
@@ -2825,6 +3045,15 @@ alku\-osa pusku\-traktori
 \end{koodilohkosis}
 
 \noindent
+Sitova yhdysmerkki on suomen kielessä tarpeellinen, kun sana alkaa
+yhdysmerkillä eli ennen yhdysmerkkiä on sanaväli. Esimerkiksi
+ilmauksessa \emph{matkasuunnitelma ja \mbox{-aika}} ei riviä saa
+katkaista sanassa \emph{\mbox{-aika}} olevan yhdysmerkin jälkeen. Täytyy
+siis käyttää sitovaa yhdysmerkkiä eli merkkiä, joka sitoo yhdysmerkin
+kiinni seuraavaan sanaan. Sitovan yhdysmerkin käyttöä neuvotaan luvuissa
+\ref{luku/tavutus-polyglossia}, \ref{luku/tavutus-babel} ja
+\ref{luku/tavutus-extdash}.
+
 Yhdysmerkin tai ajatusviivan sisältävät pitkät yhdyssanat voivat vaatia
 tavutuskohtien lisäämistä, koska yhdysmerkki ja ajatusviivat estävät
 tavutuksen muualta kuin näiden merkkien jälkeen. Ilman tavutuskohtien
@@ -2833,10 +3062,11 @@ rivittämiseen. Voi syntyä liian suuria sanavälejä, tai joistakin
 riveistä tulee ylipitkiä, eli ne yltävät marginaalin puolelle.
 
 Tavutuskohtia voi lisätä sopiviin kohtiin tavutusvihjeillä.
-Vaihtoehtoisesti kaikki yleisten tavutussääntöjen mukaiset tavutuskohdat
-saa käyttöön \paketti{extdash}\-/ paketin välimerkkikomennoilla
-(taulukko \ref{tlk/extdash}). Seuraavassa esimerkissä on tavutuksen
-hallintaa sanalle \emph{Molo\-tov--Ribben\-trop-sopi\-mus}:
+Vaihtoehtoisesti voi käyttää \paketti{extdash}\-/ paketin
+välimerkkikomentoja (taulukko \ref{tlk/extdash}), jotka sallivat
+tavutuksen kaikista kielen tavutussääntöjen mukaisista kohdista.
+Seuraavassa esimerkissä on tavutuksen hallintaa sanalle
+\emph{Molo\-tov--Ribben\-trop-sopi\-mus}:
 
 \komentoi{-}
 \komentoi{--}
@@ -2873,7 +3103,7 @@ sijasta.
 \komentoi{discretionary}
 \begin{koodilohkosis}
 \newcommand{\hm}{\discretionary{-}{}{'}}
-vaa\hm an
+vaa\hm an, liu\hm uttaa
 \end{koodilohkosis}
 
 \noindent
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
index 4a1c5d23ae..b1170a4560 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
@@ -66,7 +66,8 @@ Jotkin paketit määrittelevät muitakin erikoismerkkejä. Esimerkiksi
 kieliasetuksiin (luku \ref{luku/kieliasetukset}) liittyvät
 \paketti{polyglossia}\-/{} ja \paketti{babel}\-/paketit voivat
 määritellä pari lainausmerkillä (\koodi{\textquotedbl}) alkavaa,
-tavutuksen hallintaan liittyvää komentoa tai erikoismerkkiä.
+tavutuksen hallintaan liittyvää komentoa tai erikoismerkkiä (luvut
+\ref{luku/tavutus-polyglossia} ja \ref{luku/tavutus-babel}).
 
 \subsection{Sanaväli}
 \label{luku/sanaväli}
@@ -410,7 +411,7 @@ Oulu--Rovaniemi-yhteys
 Myös Unicoden ajatusviivamerkit \uctunnus{u+2013 en dash} ja
 \uctunnus{u+2014 em dash} toimivat, mutta tavutuksen kannalta ne ovat
 käyttäytyneet eri tavoin Lualatex\-/\ ja Xelatex\-/ kääntäjillä.
-Yhteensopivuussyistä on parasta tehdä ajatusviivat Latexin omilla
+Yhteensopivuussyistä on parasta tehdä ajatusviivat Texin omilla
 merkintätavoilla eikä Unicode\-/ merkeillä.
 
 Silloin kun todella täytyy latoa kaksi tai kolme peräkkäistä
@@ -532,7 +533,9 @@ Unicode\-/merkistön avulla sellaisenaan. Lopputulos on sama.
 
 Komento \komento{-} on tavutusvihje, joka neuvoo rivejä latovalle
 algoritmille, että sanan voi katkaista tästä kohdasta rivin lopussa.
-Tavutusvihje voi estää sanan katkaisemisen muista kohdista.
+Tavutusvihje ei normaalisti näy ladotussa dokumentissa, mutta jos sana
+katkaistaan sen kohdalta rivin lopussa, ladotaan yhdysmerkki~(-).
+Tavutusvihjeen käyttö voi estää sanan katkaisemisen muista kohdista.
 
 \begin{koodilohkosis}
 tavutus\-algo\-ritmi
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
index 44cce3db5b..788980dc50 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
@@ -670,8 +670,8 @@ sellaisia sallita.
 \komentoi{widowpenalty}
 \komentoi{clubpenalty}
 \begin{koodilohkosis}
-\widowpenalty 10000   % leskirivien esto
-\clubpenalty  10000   % orporivien esto
+\widowpenalty=10000  % leskirivien esto
+\clubpenalty=10000   % orporivien esto
 \end{koodilohkosis}
 
 \noindent
@@ -2377,15 +2377,10 @@ Otsikoiden tasonumerot voi tarkistaa taulukosta \ref{tlk/otsikkotasot}
 \noindent
 Sisällysluettelolle ladotaan automaattisesti otsikko, joka tulee
 komennosta \komento{contentsname}. Komento on määritelty
-kieliasetuksissa, ja se latoo suomen kielessä sanan ''Sisältö'' tai
-''Sisällys''.%
-\footnote{Se, kumpi otsikko on käytössä, riippuu kielipakettien
-  \paketti{polyglossia} ja \paketti{babel} versiosta. Vuonna 2020
-  kumpaankin kielipakettiin on muutettu otsikoksi ''Sisällys'', joka on
-  selvästi yleisin sisällysluettelon otsikko.} Jos otsikkoon ei ole
-tyytyväinen, voi lähdedokumentin esittelyosassa \komento{addto}\-/
-komennon avulla muuttaa kieliasetuksia. Seuraavassa esimerkissä
-muutetaan sisällysluettelon otsikko suomen kielen osalta:
+kieliasetuksissa, ja se latoo suomen kielessä sanan ''\contentsname''.
+Jos otsikkoon ei ole tyytyväinen, voi lähdedokumentin esittelyosassa
+\komento{addto}\-/ komennon avulla muuttaa kieliasetuksia. Seuraavassa
+esimerkissä muutetaan sisällysluettelon otsikko suomen kielen osalta:
 
 \komentoi{addto}
 \komentoi{captionsfinnish}
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
index 13e465a94b..af59275e1d 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
@@ -82,29 +82,25 @@ mitä alkuperäinen Latex ja Tex eivät osaa.
 
 Lualatexilla ja Xelatexilla ei ole ohjelmien käyttäjän kannalta
 suurtakaan eroa -- ei välttämättä mitään näkyvää eroa. Miksi sitten on
-olemassa kaksi, ulkoisesti lähes samanlaista kääntäjää? Tärkein syy
-taitaa olla se, että Xelatex tehtiin ensin. Tarkoituksena oli saada
-Unicode\-/ merkistön tuki ja fonttiasiat ajan tasalle. Myöhemmin jotkut
-ajattelivat, että Lua\-/ ohjelmointikieli täytyy saada mukaan. Sillä on
-merkitystä joillekuille laajennuspakettien tekijöille. Lua\-/ kielen
-sisällyttäminen oikeastaan pakotti kirjoittamaan koko homman uusiksi.
+olemassa kaksi, ulkoisesti lähes samanlaista kääntäjää? Xelatex tehtiin
+ensin. Tarkoituksena oli saada Unicode\-/ merkistön tuki ja fonttiasiat
+ajan tasalle. Myöhemmin jotkut ajattelivat, että Lua\-/ ohjelmointikieli
+täytyy saada mukaan: ominaisuudella on merkitystä joillekuille
+laajennuspakettien tekijöille. Lua\-/ kielen sisällyttäminen oikeastaan
+pakotti kirjoittamaan koko kääntäjän koodin uusiksi, ja syntyi Lualatex.
 Toteutuksissa on muitakin sisäisiä eroja. Xelatex oli pitkään suositumpi
 ja paremmin tuettu eri laajennuspaketeissa, mutta erot ovat sittemmin
 tasoittuneet.
 
-Latex\-/ kokeilun alkutaipaleella voi vaikka arpoa kolikon avulla,
-kumpaa kääntäjää käyttää, sillä niiden erot eivät ihan helposti tule
-esiin. Jotkin harvat laajennuspaketit eivät toimi Lualatexissa, kun taas
-toiset eivät toimi Xelatexissa. Joskus saattaa jopa tulla vastaan
-yksittäinen, kehityksestä ehkä jälkeen jäänyt paketti, joka ei toimi
-kummassakaan vaan ainoastaan perinteisillä kääntäjillä (\koodi{latex},
-\koodi{pdflatex}).
-
-Joissakin tilanteissa eri kääntäjien tekemissä pdf\-/ dokumenteissa
-näkyy pieniä eroja. Ainakin yksittäisissä fonttien asetuksissa ja
-joidenkin Unicode\-/ merkkien käsittelyssä on eroja. Tämänkin oppaan
-tekstissä mainitaan pari pientä ominaisuutta, jotka toimivat vain
-toisella kääntäjällä: toiset Lualatexilla, toiset Xelatexilla.
+Latexin käytön alkutaipaleella voi vaikka arpoa kolikon avulla, kumpaa
+kääntäjää käyttää, sillä niiden erot eivät ihan helposti tule esiin.
+Jotkin harvat laajennuspaketit eivät toimi Lualatexissa, kun taas toiset
+eivät toimi Xelatexissa. Joskus saattaa jopa tulla vastaan yksittäinen,
+kehityksestä ehkä jälkeen jäänyt paketti, joka ei toimi kummassakaan
+vaan ainoastaan perinteisillä kääntäjillä (\koodi{latex},
+\koodi{pdflatex}). Tässäkin oppaassa mainitaan siellä täällä
+ominaisuuksia, jotka toimivat vain toisella kääntäjällä: toiset
+Lualatexilla, toiset Xelatexilla.
 
 \subsection{Latex yläkäsitteenä}
 
@@ -112,7 +108,7 @@ Jotta kaikki olisi mahdollisimman sekavaa, ''Latex'' toimii myös
 yleisnimityksenä tälle kaikelle. Se esiintyy ilmauksissa kuten
 ''Toteutin dokumentin Latexilla'' tai ''Tämä artikkeli on tehty
 Latexilla''. Ilmaukset sitten tarkoittavat suunnilleen seuraavanlaista:
-Henkilöllä on asennettuna tietokoneelle Latex\-/ jakelukokonaisuus
+Henkilöllä on asennettuna tietokoneelle jokin Latex\-/ jakelukokonaisuus
 (kuten Tex Live). Hän on kirjoittanut tekstieditorilla (kuten
 \textsc{gnu} Emacsilla) tekstitiedoston, jossa on dokumentin sisältö ja
 Latex\-/ merkintäkielisiä komentoja mutta ehkä myös joitakin Tex\-/
@@ -126,7 +122,8 @@ dokumenttiensa leipätekstissä ladontajärjestelmän logoja kuten \TeX{} ja
 \LaTeX{}. Usein teksteissä näkyy myös logojen pohjalta mukailtuja
 kirjoitusasuja TeX ja LaTeX.
 
-Kielenhuoltajien suositusten mukaan logojen eikä erikoisten
+Kielenhuollon suositusten\footnote{Kotimaisten kielten keskus:
+  \url{https://www.kotus.fi/}} mukaan logojen eikä erikoisten
 kIRjoiTusAsuJen paikka ei ole asiatyylisten tekstilajien leipätekstissä.
 Nimet ovat osa kielen järjestelmää ja käyttäytyvät normaalissa tekstissä
 sen mukaisesti. Niinpä tässä oppaassa käytetään erisnimiä kielenhuollon
@@ -138,21 +135,16 @@ siitä, että kyse on tietokonekoodista.
 \section{Asentaminen tietokoneelle}
 \label{luku/asentaminen}
 
-Latex pitää tietysti asentaa tietokoneelle, jotta sitä voisi käyttää.
-Miten edellisessä luvussa kuvattu sekava kokonaisuus saadaan ehjänä
-omalle tietokoneelle? Onneksi muut ovat jo ratkaisseet sen ongelman.
-
 Tavallisin tapa Latexin käyttöönottoon on jonkin Latexin jakelupaketin
 asentaminen. Jakelupaketti sisältää Latexin perusosien lisäksi paljon
-laajennuspaketteja ja niiden ohjekirjoja. Kaikkea ei koskaan tarvitse,
+laajennuspaketteja ja niiden ohjekirjoja. Kaikkea ei kukaan tarvitse,
 mutta kun yllättävä tarve tulee tai lukee vinkkejä verkkokeskusteluista,
 on mukavaa huomata, että paketti olikin itsellä jo valmiina. Siksi
 kokonaisen jakelupaketin asentaminen on helpoin tapa.
 
-\textsc{gnu}/Linuxissa ja muissa Unix\-/ tyyppisissä
-käyttöjärjestelmissä käytetään yleensä Tex Live \=/nimistä jakelua. Se
-on todennäköisesti saatavilla käyttöjärjestelmäjakelun
-pakettivarastoista. Esimerkiksi Debianiin%
+Linuxissa ja muissa Unix\-/ tyyppisissä käyttöjärjestelmissä käytetään
+yleensä Tex Live \=/nimistä jakelua. Se on todennäköisesti saatavilla
+käyttöjärjestelmäjakelun pakettivarastoista. Esimerkiksi Debianiin%
 \footnote{\url{https://www.debian.org/}} ja sen kaltaisiin järjestelmiin
 on asennuspaketti ''texlive-full'', joka asentaa kaiken helposti ja
 kerralla.
@@ -165,16 +157,20 @@ yleensä Mactex\-/ nimistä jakelua.
 
 \subsection{Tekstieditori}
 
-Omien dokumenttien ja Latex\-/ merkintäkielen kirjoittamiseen kannattaa
+Lähdetiedostot eli Latex\-/ merkintäkieltä sisältävät tiedostot (luku
+\ref{luku/lähdetiedosto}) ovat puhdasta tekstiä, tekstitiedostoja, joita
+kirjoitetaan ja muokataan tekstieditorilla. Kirjoittamiseen kannattaa
 käyttää kunnollista tekstieditoria, koska se on tärkein työkalu ja sen
-kanssa ollaan eniten tekemisissä. Pyri löytämään sellainen editori, joka
-osaa värjätä tekstiä Latexin tai Texin tekstipiirteiden mukaisesti.
-Väreillä ei sinänsä ole merkitystä, mutta editorin laadusta se yleensä
-kertoo paljon. Jos editori tuntee erilaisten ohjelmointi\-/{} ja
-merkintäkielten luonnetta ja osaa merkitä kielen avainsanoja
-havainnollisilla väreillä, se todennäköisesti on tehty tehokkaaseen
-ohjelmointiin ja muuhun vastaavaan työskentelyyn. Ihan yksinkertaisiin
-editoreihin ei tuollaisia ominaisuuksia yleensä tehdä.
+kanssa ollaan eniten tekemisissä.
+
+Pyri löytämään sellainen editori, joka osaa värjätä tekstiä Latexin tai
+Texin tekstipiirteiden mukaisesti. Väreillä ei sinänsä ole merkitystä,
+mutta editorin laadusta se yleensä kertoo paljon. Jos editori tuntee
+erilaisten ohjelmointi\-/{} ja merkintäkielten luonnetta ja osaa merkitä
+kielen avainsanoja havainnollisilla väreillä, se todennäköisesti on
+tehty tehokkaaseen ohjelmointiin ja muuhun vastaavaan työskentelyyn.
+Ihan yksinkertaisiin editoreihin ei tuollaisia ominaisuuksia yleensä
+tehdä.
 
 \subsection{Pdf-katselin}
 
@@ -254,15 +250,18 @@ lainkaan, käännetään kaikki nykyisessä hakemistossa olevat
 
 Latexmk\-/ ohjelmalle voi tehdä asetustiedoston, johon voi kirjoittaa
 omaan käyttöön sopivat asetukset. Asetustiedosto sijoitetaan
-tiedostojärjestelmässä käyttäjän kotihakemistoon. Esimerkki
+tiedostojärjestelmässä käyttäjän kotihakemistossa olevaan
+asetustiedostohakemistoon (\koodi{\textasciitilde /.config}). Esimerkki
 \ref{esim/latexmkrc} näyttää, mitä se voisi ehkä sisältää.
 
 \begin{esimerkki*}
 \begin{koodilohko}
-$pdf_mode = 4; # 4=lualatex, 5=xelatex
+$pdf_mode = 4;   # 4=lualatex, 5=xelatex
 $lualatex = 'lualatex -interaction=nonstopmode -shell-escape %O %S';
 $xelatex  = 'xelatex  -interaction=nonstopmode -shell-escape %O %S';
-$clean_ext = 'snm nav xdv bbl run.xml';
+push @generated_exts, "run.xml";
+push @generated_exts, "nav";
+push @generated_exts, "snm";
 $pdf_previewer = 'okular %S';
 \end{koodilohko}
   \caption{Latexmk\-/ ohjelman asetustiedosto (\koodi{\textasciitilde
@@ -284,13 +283,13 @@ joidenkin laajennuspakettien toimintaan.\footnote{Ainakin
   tarvitsevat \koodi{-shell-escape}\-/ toiminnon (luku
   \ref{luku/asiasanat}).}
 
-Esimerkin \ref{esim/latexmkrc} neljännellä rivillä luetellaan
-kääntämisen aikana syntyvien väliaikaistiedostojen päätteitä. Latexmk\-/
-ohjelma tuntee yleisimmät väliaikaistiedostot (\koodi{log}, \koodi{aux},
-\koodi{out} ym.), mutta tällä asetuksella mukaan voi lisätä
-harvinaisempia, joita se ei tunne. Viides rivi määrittää pdf\-/
-katseluohjelman, joka käynnistetään, kun käytetään valitsimia
-\koodi{\=/pv} tai \koodi{\=/pvc}.
+Esimerkin \ref{esim/latexmkrc} riveillä 4--6 on komennot, joilla
+lisätään kääntämisen aikana mahdollisesti syntyvien
+väliaikaistiedostojen päätteitä. Latexmk\-/ ohjelma tuntee yleisimmät
+väliaikaistiedostot (\koodi{log}, \koodi{aux}, \koodi{out} ym.), mutta
+näillä komennoilla mukaan voi lisätä harvinaisempia, joita se ei tunne.
+Viimeinen rivi määrittää pdf\-/ katseluohjelman, joka käynnistetään, kun
+käytetään valitsimia \koodi{\=/pv} tai \koodi{\=/pvc}.
 
 \subsection{Texdoc}
 
@@ -301,19 +300,22 @@ kaikkien hyödyllisten laajennuspakettien kaikkia ominaisuuksia.
 Tex Live \=/jakelun (luku \ref{luku/asentaminen}) mukana tulee mainio
 komentotulkissa toimiva komento \koodi{texdoc}, jolla voi hakea ja avata
 omaan järjestelmään asennettuja Latex\-/ aiheisia ohjeita. Jos vaikka
-haluaa tutustua esimerkissä \ref{esim/ensimmäinen}
-(s.~\pageref{esim/ensimmäinen}) mainittavaan \paketti{fontspec}\-/
-pakettiin syvällisemmin, tarvitsee vain komentaa \koodi{texdoc
-  fontspec}, ja paketin pdf\-/ muotoinen ohjekirja avautuu.
+haluaa tutustua esimerkissä \ref{esim/ensimmäinen} mainittavaan
+\paketti{fontspec}\-/ pakettiin syvällisemmin, tarvitsee vain komentaa
+\koodi{texdoc fontspec}, ja paketin pdf\-/ muotoinen ohjekirja avautuu.
 
 \section{Lähdetiedostot}
+\label{luku/lähdetiedosto}
+
+Latexin lähdetiedostot eli lähdedokumentit ovat tekstitiedostoja eli
+puhdasta tekstiä. Esimerkki \ref{esim/ensimmäinen} näyttää, mitä
+tiedosto voisi sisältää. Siinä on tyypillisen dokumentin
+vähimmäissisältö, jota voi käyttää harjoitteluun sekä myöhemminkin
+pohjana omille töille.
 
-Seuraavassa ovat ohjeet alkuun pääsemiseksi. Luodaan yksinkertainen
-Latex\-/ lähdetiedosto, jota voi käyttää harjoitteluun ja pohjana omille
-töille. Tallenna esimerkin \ref{esim/ensimmäinen} sisältö tekstieditorin
-avulla tiedostoon vaikkapa nimellä \koodi{teksti.\katk tex}. Käännä eli
-lado se pdf\-/ tiedostoksi käyttämällä jotakin seuraavista komennoista
-(valitse yksi):
+Tallenna esimerkin sisältö tekstieditorin avulla tiedostoon vaikkapa
+nimellä \koodi{teksti.\katk tex}. Käännä eli lado se pdf\-/ tiedostoksi
+käyttämällä jotakin seuraavista komennoista (valitse yksi):
 
 \begin{koodilohkosis}
 lualatex teksti.tex
@@ -324,7 +326,10 @@ latexmk -xelatex  teksti.tex
 
 \noindent
 Tuloksena pitäisi olla tiedosto \koodi{teksti.\katk pdf}, jota voi
-ihailla jollakin pdf\-/ tiedostojen katseluun tarkoitetulla ohjelmalla.
+ihailla jollakin pdf\-/ tiedostojen katseluohjelmalla. Kääntämisen
+aikana syntyy automaattisesti muitakin tiedostoja, jotka on tarkoitettu
+lähinnä kääntäjän omaan väliaikaiseen käyttöön. Niitä ei tarvitse
+säilyttää.
 
 Esimerkin \ref{esim/ensimmäinen} ensimmäisellä rivillä määritellään
 dokumenttiluokka \luokka{article}, joka on tietynlainen sivupohja tai
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex b/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
index 0f466168f3..a243d83792 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
@@ -53,6 +53,8 @@ as-pect-ra-tio
 author
 babel
 babel-font
+babel-hy-phen-ation
+babel-pro-vide
 babel-short-hands
 babel-tags
 back-ground
@@ -273,6 +275,7 @@ kak-si-osai-nen
 kak-sois-alle-vii-vauk-sen
 kap-pa-le-ot-sik-ko
 kap-pa-le-ot-si-koi-ta
+kat-se-lu-oh-jel-mal-la
 kel-lon-aika
 kel-lon-ajan
 kel-lon-ajois-sa
@@ -499,6 +502,7 @@ pe-rus-osien
 pe-rus-osiin
 pe-rus-vaih-to-eh-dot
 pe-rus-ympä-ris-tö
+pg-hy-phen-ation
 phan-tom-sec-tion
 pien-aak-ko-set
 pien-aak-kos-ten
@@ -551,6 +555,7 @@ sa-man-aikai-ses-ti
 sar-kain-ase-tuk-sia
 Scale
 scale-box
+school-hy-phens
 sc-shape
 sec-num-depth
 sec-tion
@@ -565,6 +570,7 @@ set-beamer-tem-plate
 set-cite-style
 set-counter
 set-default-lan-guage
+set-lang-hyphen-mins
 set-length
 set-main-font
 set-math-font
@@ -577,7 +583,7 @@ set-to-height
 set-to-width
 sf-fam-i-ly
 short-en
-show-hy-phens
+show-hy-phen-ation
 show-seconds
 sig-na-ture
 si-joit-te-lu-ase-tuk-set
@@ -638,6 +644,7 @@ tau-luk-ko-ympä-ris-töt
 tau-luk-ko-ympä-ris-töä
 ta-van-omais-ten
 tavu-tus-algo-rit-mia
+tavu-tus-vaih-to-eh-to
 teks-ti-alue
 teks-ti-alueen
 teks-ti-aluees-ta
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/versio.tex b/info/kaytannollista-latexia/versio.tex
index 4deb875228..16d00c6929 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/versio.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/versio.tex
@@ -1 +1 @@
-\newcommand{\versio}{2023.7}
+\newcommand{\versio}{2024}