summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
diff options
context:
space:
mode:
authorNorbert Preining <norbert@preining.info>2022-01-07 03:01:08 +0000
committerNorbert Preining <norbert@preining.info>2022-01-07 03:01:08 +0000
commitf69513397ac0e1f02c6b4a5f50588d411413271a (patch)
treebfc0fc24255cb74e53aab1a6e7ac644f2952b9af /info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
parent55032f1ad7128dcf6493e798424f4ade02c923a7 (diff)
CTAN sync 202201070301
Diffstat (limited to 'info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex')
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex300
1 files changed, 196 insertions, 104 deletions
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
index faebb7087b..55e4c1d83a 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
@@ -7,18 +7,19 @@
Latex on merkintäkieli, mikä tarkoittaa, että se sisältää omat tapansa
dokumentin rakenteen ja sisällön kuvaamiseen. Kaikkea ei kirjoiteta
lähdedokumenttiin sellaisenaan, vaan täytyy käyttää tiettyjä kielen
-sääntöjen mukaisia merkintätapoja tai komentoja. Tässä luvussa
-käsitellään merkintäkielen perusasioita, joita on tarpeen ymmärtää ennen
-kuin tehokkaasti toimia Latexin parissa. Kaikkea ei tarvitse päntätä
-kerralla muistiin, mutta tänne on hyvä palata välillä kertaamaan
-perustekniikkaa.
+sääntöjen mukaisia merkintätapoja tai komentoja.
+
+Tässä luvussa käsitellään merkintäkielen perusasioita, joita on tarpeen
+ymmärtää ennen kuin voi tehokkaasti toimia Latexin parissa. Kaikkea ei
+tarvitse opetella ulkoa, mutta tähän lukuun on hyvä palata välillä
+kertaamaan perustekniikkaa.
\section{Merkistö}
-Latex\-/dokumenttiin voi kirjoittaa tekstiä Unicode\-/merkistöllä ja sen
-\textsc{utf}\=/8\-/koodauksella, jos kääntäjänä on Unicoden osaava
+Latex\-/lähdetiedostoon voi kirjoittaa tekstiä Unicode\-/ merkistöllä ja
+sen \textsc{utf}\=/8\-/ koodauksella, jos kääntäjänä on Unicoden osaava
ohjelma kuten Lualatex tai Xelatex. Pääasiassa siis merkit kirjoitetaan
-sellaisenaan lähdedokumenttiin, mutta on kuitenkin kaikenlaisia
+sellaisenaan lähdetiedostoon, mutta on kuitenkin monenlaisia
poikkeuksia, ja niitä käsitellään tässä alaluvussa.
\subsection{Varatut erikoismerkit}
@@ -122,12 +123,11 @@ fonttien yhteydessä luvussa \ref{luku/fontit-välistys}.
\subsection{Rivinvaihto lähdedokumentissa}
\label{luku/rivinvaihtomerkit}
-Kuten edellä todettiin, lähdedokumentissa olevat rivinvaihdot tulkitaan
-vain sanaväleiksi eivätkä ne vaihda riviä lopullisessa dokumentissa. Jos
-ladottuun dokumenttiin tarvitaan rivinvaihto, kirjoitetaan
-lähdedokumenttiin kaksi kenoviivaa (\komentom{\keno}). Tätä komentoa
-käsitellään tarkemmin tekstikappaleiden yhteydessä luvussa
-\ref{luku/rivinvaihtokomennot}.
+Lähdedokumentissa olevat rivinvaihdot tulkitaan vain sanaväleiksi
+eivätkä ne vaihda riviä lopullisessa dokumentissa. Jos ladottuun
+dokumenttiin tarvitaan rivinvaihto, kirjoitetaan lähdedokumenttiin kaksi
+kenoviivaa (\komentom{\keno}). Tätä komentoa käsitellään tarkemmin
+tekstikappaleiden yhteydessä luvussa \ref{luku/rivinvaihtokomennot}.
On kuitenkin mahdollista saada myös lähdedokumentin rivinvaihdot
toteutumaan automaattisesti ladotussa tekstissä. Sellainen tila
@@ -139,11 +139,12 @@ dokumentin tilaksi \komento{obeycr} ei yleensä sovi.
\subsection{Kappaleen vaihtuminen}
\label{luku/kappaleen-vaihtuminen}
-Tyhjä rivi tarkoittaa kappaleen vaihtumista. Rivi on tyhjä silloin, kun
-se ei sisällä mitään muuta kuin rivinvaihdon tai kun se sisältää vain
-välilyöntejä tai sarkainmerkkejä ja lopuksi rivinvaihdon. Tyhjiä rivejä
-voi olla useita peräkkäin, mutta ne tarkoittavat samaa kuin yksi tyhjä
-rivi. Uuden tekstikappaleen voi aloittaa myös komennolla \komento{par}.
+Tyhjä rivi lähdetiedostossa tarkoittaa kappaleen vaihtumista. Rivi on
+tyhjä silloin, kun se ei sisällä mitään muuta kuin rivinvaihdon tai kun
+se sisältää vain välilyöntejä tai sarkainmerkkejä ja lopuksi
+rivinvaihdon. Tyhjiä rivejä voi olla useita peräkkäin, mutta ne
+tarkoittavat samaa kuin yksi tyhjä rivi. Uuden tekstikappaleen voi
+aloittaa myös komennolla \komento{par}.
\begin{koodilohkosis}
Nämä rivit kuuluvat
@@ -223,7 +224,7 @@ Nämä kaksi eri merkkiä, tilde ja \uctunnus{u+00a0}, toimivat hieman eri
tavoin. Molemmat estävät rivinvaihdon, mutta tildemerkki sallii välin
venymisen samalla tavalla kuin tavallinenkin sanaväli sallii (luku
\ref{luku/sanaväli}). Sen sijaan merkki \uctunnus{u+00a0} on
-vakiolevyinen eikä siis veny muiden sanavälien tapaan. Merkkiä
+vakiolevyinen eikä siis veny muiden sanavälien tavoin. Merkkiä
\uctunnus{u+00a0} täytyy käyttää ainakin vuorosanaviivan (\==) ja sitä
seuraavan sanan välissä, koska se väli ei saa venyä.
@@ -234,7 +235,7 @@ Ohuke on tavallista sanaväliä kapeampi väli, ja se tehdään
komennolla~\komentom{,} (kenoviiva ja pilkku). Ohukkeen leveys Latexissa
on \murtoluku{1}{6} typografisen neliön leveydestä eli em-mitasta (luku
\ref{luku/mitat}). Ohuke on tasalevyinen ja sitova, eli se ei veny
-muiden sanavälien tapaan, ja se estää rivinvaihdon. Siksi ohuke sopii
+muiden sanavälien tavoin, ja se estää rivinvaihdon. Siksi ohuke sopii
esimerkiksi pitkien lukujen ja puhelinnumeroiden ryhmittelyyn paremmin
kun sanaväli.
@@ -305,8 +306,8 @@ lopputuloksena yksi kaareva lainausmerkki (''). Kahdella suurempi kuin
\end{tulossis}
\noindent
-Yllä mainitut riittävät suomen kieleen, mutta englantia ja muita kieliä
-varten tarvitaan myös toisinpäin oleva merkki (``), joka tehdään
+Edellä mainitut riittävät suomen kieleen, mutta englantia ja muita
+kieliä varten tarvitaan myös toisinpäin oleva merkki (``), joka tehdään
kahdella gravisaksentilla (\koodim{``}). Vastaava puolilainausmerkki (`)
tehdään yhdellä aksentilla (\koodim{`}). Joissakin kielissä käytetään
erilaisia kulmalainausmerkkejä lainauksen alussa ja lopussa. Vasemmalle
@@ -325,12 +326,12 @@ kielikohtaisia keinoja lainausmerkkien kirjoittamiseen.
Edellä kuvatut Latexin omat lainausmerkkien merkintätavat (\koodi{''},
\koodi{>>} ym.) eli niin sanotut Tex\-/ligatuurit voi kytkeä päälle ja
-pois päältä \paketti{fontspec}\-/pakettiin kuuluvien asetusten avulla.
-Fonteissa on yleensä oletuksena päällä Tex\-/ligatuurit eli asetus
-\koodi{Liga\-tures=\katk TeX}, mutta sen saa poistettua asetuksella
-\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Asetusta muutetaan kirjainperheen
-määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti komennolla
-\komento{addfontfeatures}.
+pois päältä fontin asetuksista eli \paketti{fontspec}\-/ pakettiin
+kuuluvien toimintojen avulla. Fonteissa on yleensä oletuksena päällä
+Tex\-/ligatuurit eli asetus \koodi{Liga\-tures=\katk TeX}, mutta sen saa
+poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Asetusta
+muutetaan kirjainperheen määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti
+komennolla \komento{addfontfeatures}.
\komentoi{addfontfeatures}
\begin{koodilohkosis}
@@ -345,8 +346,8 @@ määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti komennolla
Tasalevyisessä fontissa Tex\-/ligatuurit eivät ole päällä oletuksena,
joten yksittäisissä sanoissa tai lyhyissä ilmauksissa voi estää
Tex\-/ligatuurit esimerkiksi komennolla \komento{texttt}. Samalla
-tietysti fonttikin vaihtuu. Fontteja käsitellään tarkemmin luvussa
-\ref{luku/kirjaintyypit}.
+tietysti fonttikin vaihtuu tasalevyiseksi. Fontteja käsitellään
+tarkemmin luvussa \ref{luku/kirjaintyypit}.
\komentoi{texttt}
\begin{koodilohkosis}
@@ -454,19 +455,28 @@ tehdään Latexissa komennoilla \komentom{dots}, \komento{ldots},
Yläindeksit (a\textsuperscript{2}) tehdään komennolla
\komentom{textsuperscript} ja alaindeksit (a\textsubscript{2})
-komennolla \komentom{textsubscript}. Oletusasetuksilla Latex toteuttaa
-indeksit mekaanisesti pienentämällä fonttia ja sijoittamalla pienennetyn
-tekstin alas peruslinjan tuntumaan tai ylös gemenalinjan yläpuolelle.%
-\footnote{Katso typografinen viivasto, kuva \ref{kuva/kirjainmitat}
- sivulla \pageref{kuva/kirjainmitat}.} Lopputulos ei ole typografisesti
-välttämättä kovin hyvä, koska fontin pienentäminen ohentaa samalla
-merkkien viivoja ja ohuimmat hiusviivat voivat lähes kadota.
+komennolla \komentom{textsubscript}.
+
+\komentoi{textsuperscript}
+\komentoi{textsubscript}
+\begin{koodilohkosis}
+a\textsuperscript{2} a\textsubscript{2}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Oletusasetuksilla Latex toteuttaa indeksit mekaanisesti pienentämällä
+fonttia ja sijoittamalla pienennetyn tekstin alas peruslinjan tuntumaan
+tai ylös gemenalinjan yläpuolelle.\footnote{Katso typografinen viivasto
+ eli kuva \ref{kuva/kirjainmitat} sivulla \pageref{kuva/kirjainmitat}.}
+Lopputulos ei ole typografisesti välttämättä kovin hyvä, koska fontin
+pienentäminen ohentaa samalla merkkien viivoja ja ohuimmat hiusviivat
+voivat lähes kadota.
\englanti{Open Type} \=/fontit sisältävät usein tuen oikeille ylä- ja
alaindekseille, jotka fontin suunnittelija on toteuttanut. Niitä
-kannattaa käyttää, koska suunnittelija tuntee oman fonttinsa ja saa
-todennäköisesti parempaa jälkeä kuin Latex mekaanisesti. \englanti{Open
- Type} \=/fonttien indeksit on kätevintä ottaa käyttöön
+kannattaa käyttää, koska suunnittelija tuntee oman fonttinsa ja on
+saanut todennäköisesti parempaa jälkeä kuin Latex mekaanisesti.
+\englanti{Open Type} \=/fonttien indeksit on kätevintä ottaa käyttöön
\pakettictan{realscripts}\-/ paketin avulla.
Paketti \paketti{realscripts} määrittelee uudelleen Latexin ylä- ja
@@ -507,9 +517,9 @@ Latexin alkuperäiset komennot.
Taulukossa \ref{tlk/indeksien-vertailu} vertaillaan oikeita ja
mekaanisia ylä- ja alaindeksejä. Taulukon esimerkit paljastavat, että
lopputuloksessa on eroa. Mekaaninen ylä- ja alaindeksitoiminto jättää
-merkit turhan suurikoisiksi mutta saattaa silti ohentaa merkkien viivoja
-liian paljon. Se ei myöskään ymmärrä poistaa gemenanumeroita (3624)
-käytöstä vaan latoo ne sellaisenaan suunnilleen oikeaan paikkaan.
+merkit turhan suurikokoisiksi mutta saattaa silti ohentaa merkkien
+viivoja liian paljon. Se ei myöskään ymmärrä poistaa gemenanumeroita
+(3624) käytöstä vaan latoo ne sellaisenaan suunnilleen oikeaan paikkaan.
Ylä- ja alaindeksejä käytettäessä on siis syytä ladata
\paketti{realscripts}\-/ paketti ja käyttää indeksit hallitsevaa
@@ -520,9 +530,9 @@ Unicode\-/merkistön avulla sellaisenaan. Lopputulos on sama.
\subsection{Tavutusvihje}
-Komento \komentom{-} on tavutusvihje, joka neuvoo tavutusalgoritmia
-katkaisemaan sanan tästä kohdasta. Samalla se voi estää sanan
-katkaisemisen muista kohdista.
+Komento \komentom{-} on tavutusvihje, joka neuvoo rivejä latovalle
+algoritmille, että sanan voi katkaista tästä kohdasta rivin lopussa.
+Tavutusvihje voi estää sanan katkaisemisen muista kohdista.
\begin{koodilohkosis}
tavutus\-algo\-ritmi
@@ -547,8 +557,7 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä.
\leijutlk{
\providecommand{\rivi}{}
- \renewcommand{\rivi}[4][]{{\erikoisfontti #3}
- & \komento{#2}\komentojatko{#1} & #4}
+ \renewcommand{\rivi}[4][]{#3 & \komento{#2}\komentojatko{#1} & #4}
\begin{tabular}{*{2}{cll}}
\toprule
\multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki}}
@@ -603,31 +612,49 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä.
\leijutlk{
\providecommand{\rivi}{}
- \renewcommand{\rivi}[4][]{{\erikoisfontti #2} & \komento{#3} #1 & #4 \\}
+ \renewcommand{\rivi}[3]{ #1 & \komento{#2} & #3 \\}
+
\begin{tabular}{cll}
\toprule
- \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja komennot}} & \ots{Merkitys} \\
+ \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja komennot}}
+ & \ots{Merkitys} \\
\midrule
- \rivi[\koodi{`{}`}]{\textquotedblleft}{textquotedblleft}
- {vasen lainausmerkki}
- \rivi[\koodi{'{}'}]{\textquotedblright}{textquotedblright}
- {oikea lainausmerkki}
- \rivi{\textquotedbl}{textquotedbl}{yleislainausmerkki (\textsc{ascii})}
- \rivi[\komento{lq} \koodi{`}]{\textquoteleft}{textquoteleft}
- {vasen puolilainausmerkki}
- \rivi[\komento{rq} \koodi{'}]{\textquoteright}{textquoteright}
- {oikea puolilainausmerkki, heittomerkki}
+
+ \textquotedblleft
+ & \komento{textquotedblleft}, \koodi{`{}`}
+ & vasen lainausmerkki \\
+
+ \textquotedblright
+ & \komento{textquotedblright}, \koodi{'{}'}
+ & oikea lainausmerkki \\
+
+ \rivi{\textquotedbl}{textquotedbl}{yleislainausmerkki}
+
+ \textquoteleft
+ & \komento{textquoteleft}, \komento{lq}, \koodi{`}
+ & vasen puolilainausmerkki \\
+
+ \textquoteright
+ & \komento{textquoteright}, \komento{rq}, \koodi{'}
+ & oikea puolilainausmerkki, heittomerkki \\
+
\rivi{\textquotesingle}{textquotesingle}
- {yleispuolilainausmerkki ja -heittomerkki (\textsc{ascii})}
- \rivi[\koodi{<{}<}]{\guillemotleft}{guillemotleft}
- {vasen kulmalainausmerkki}
- \rivi[\koodi{>{}>}]{\guillemotright}{guillemotright}
- {oikea kulmalainausmerkki}
+ {yleispuolilainausmerkki ja -heittomerkki}
+
+ \guillemotleft
+ & \komento{guillemotleft}, \koodi{<{}<}
+ & vasen kulmalainausmerkki \\
+
+ \guillemotright
+ & \komento{guillemotright}, \koodi{>{}>}
+ & oikea kulmalainausmerkki \\
+
\rivi{\guilsinglleft}{guilsinglleft}{vasen kulmapuolilainausmerkki}
\rivi{\guilsinglright}{guilsinglright}
{oikea kulmapuolilainausmerkki}
\rivi{\quotedblbase}{quotedblbase}{rivinalinen lainausmerkki}
\rivi{\quotesinglbase}{quotesinglbase}{rivinalinen puolilainausmerkki}
+
\bottomrule
\end{tabular}
}{
@@ -637,7 +664,7 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä.
\leijutlk{
\providecommand{\rivi}{}
- \renewcommand{\rivi}[4][]{{\erikoisfontti #2} & \komento{#3} #1 & #4 \\}
+ \renewcommand{\rivi}[3]{ #1 & \komento{#2} & #3 \\}
\providecommand{\textbigcirclekorvike}{}
\renewcommand{\textbigcirclekorvike}{%
\begin{tikzpicture}
@@ -646,41 +673,90 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä.
\begin{tabular}{cll}
\toprule
- \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja komennot}} & \ots{Merkitys} \\
+ \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja komennot}}
+ & \ots{Merkitys} \\
\midrule
- \rivi[\koodi{--}]{\textendash}{textendash}{lyhyt ajatusviiva}
- \rivi[\koodi{---}]{\textemdash}{textemdash}{pitkä ajatusviiva}
- \rivi[\koodi{!`}]{\textexclamdown}{textexclamdown}{yläsalainen huutomerkki}
- \rivi[\koodi{?`}]{\textquestiondown}{textquestiondown}
- {ylösalainen kysymysmerkki}
+
+ \textendash
+ & \komento{textendash}, \koodi{--}
+ & lyhyt ajatusviiva \\
+
+ \textemdash
+ & \komento{textemdash}, \koodi{---}
+ & pitkä ajatusviiva \\
+
+ \textexclamdown
+ & \komento{textexclamdown}, \koodi{!`}
+ & ylösalainen huutomerkki \\
+
+ \textquestiondown
+ & \komento{textquestiondown}, \koodi{?`}
+ & ylösalainen kysymysmerkki \\
+
\rivi{\textgreater}{textgreater}{suurempi kuin -merkki}
\rivi{\textless}{textless}{pienempi kuin -merkki}
- \rivi[\komento{ldots} \komento{dots}]{\ldots}{textellipsis}
- {kolme pistettä, ellipsi}
+
+ \textellipsis
+ & \komento{textellipsis}, \komento{ldots}, \komento{dots}
+ & kolme pistettä, ellipsi \\
+
\rivi{\texteuro}{texteuro}{euron merkki}
- \rivi[\komento{pounds}]{\pounds}{textsterling}{punnan merkki}
- \rivi[\komento{\$}]{\textdollar}{textdollar}{dollarin merkki}
- \rivi[\komento{S}]{\S}{textsection}{pykälän merkki}
- \rivi[\komento{P}]{\P}{textparagraph}{kappaleen merkki}
- \rivi[\komento{copyright}]{\copyright}{textcopyright}{tekijänoikeusmerkki}
+
+ \textsterling
+ & \komento{textsterling}, \komento{pounds}
+ & punnan merkki \\
+
+ \textdollar
+ & \komento{textdollar}, \komento{\$}
+ & dollarin merkki \\
+
+ \textsection
+ & \komento{textsection}, \komento{S}
+ & pykälän merkki \\
+
+ \textparagraph
+ & \komento{textparagraph}, \komento{P}
+ & kappaleen merkki \\
+
+ \textcopyright
+ & \komento{textcopyright}, \komento{copyright}
+ & tekijänoikeusmerkki \\
+
\rivi{\textregistered}{textregistered}{rekisteröity tavaramerkki}
\rivi{\texttrademark}{texttrademark}{tavaramerkki}
- \rivi[\komento{dag}]{\dag}{textdagger}{risti}
- \rivi[\komento{ddag}]{\ddag}{textdaggerdbl}{kaksoisristi}
- \rivi[\komento{\^{}}\komentoarg{}]
- {\textasciicircum}{textasciicircum}{sirkumfleksi}
- \rivi[\komento{\~{}}\komentoarg{}]
- {\textasciitilde}{textasciitilde}{tilde}
+
+ \textdagger
+ & \komento{textdagger}, \komento{dag}
+ & risti \\
+
+ \textdaggerdbl
+ & \komento{textdaggerdbl}, \komento{ddag}
+ & kaksoisristi \\
+
+ \textasciicircum
+ & \komento{textasciicircum}, \komento{\^{}}\komentoarg{}
+ & sirkumfleksi \\
+
+ \textasciitilde
+ & \komento{textasciitilde}, \komento{\~{}}\komentoarg{}
+ & tilde \\
+
\rivi{\textasteriskcentered}{textasteriskcentered}
{rivinkeskinen asteriski, tähti}
\rivi{\textbackslash}{textbackslash}{kenoviiva}
\rivi{\textbar}{textbar}{pystyviiva}
\rivi{\textbardbl}{textbardbl}{kaksoispystyviiva}
- \rivi[\komento{\{}]{\textbraceleft}{textbraceleft}{vasen aaltosulje}
- \rivi[\komento{\}}]{\textbraceright}{textbraceright}{oikea aaltosulje}
+
+ \textbraceleft
+ & \komento{textbraceleft}, \komento{\{}
+ & vasen aaltosulje \\
+
+ \textbraceright
+ & \komento{textbraceright}, \komento{\}}
+ & oikea aaltosulje \\
+
\rivi{\textbullet}{textbullet}{luetelmaympyrä}
\rivi{\textbigcirclekorvike}{textbigcircle}{suuri ympyrä}
- % \rivi{\textcircled{a}}{textcircled\{\ldots\}}{ympyröity merkki}
\rivi{\textleftarrow}{textleftarrow}{nuoli vasemmalle}
\rivi{\textrightarrow}{textrightarrow}{nuoli oikealle}
\rivi{\textordfeminine}{textordfeminine}
@@ -688,7 +764,11 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä.
\rivi{\textordmasculine}{textordmasculine}
{maskuliininen järjestysluvun merkki}
\rivi{\textperiodcentered}{textperiodcentered}{rivinkeskinen piste}
- \rivi[\komento{\_}]{\textunderscore}{textunderscore}{alaviiva}
+
+ \textunderscore
+ & \komento{textunderscore}, \komento{\_}
+ & alaviiva \\
+
\rivi{\textvisiblespace}{textvisiblespace}{näkyvä välilyönti}
\bottomrule
\end{tabular}
@@ -775,7 +855,7 @@ lopulta yksi \koodi{]}-merkki.
Komennon yhteydessä sanavälejä käsitellään hieman poikkeuksellisesti.
Esimerkiksi komennon nimen perässä olevat sanavälit syödään pois, jos
komennolle ei anneta yhtään argumenttia. Seuraavassa esimerkissä sana
-\emph{Latex} ladotaan ehjänä, jos vain \komentox{komento} itsessään ei
+''Latex'' ladotaan ehjänä, jos vain \komentox{komento} itsessään ei
kirjoita mitään eikä vaikuta tekstin latomiseen.
\begin{koodilohkosis}
@@ -812,7 +892,7 @@ Esimerkiksi jos kirjoittaa Latexia käsittelevää kirjaa, kannattaa heti
aluksi luoda komento, jolla merkitään kaikki Latexin komennot. Komennon
nimi voisi olla vaikka \komentox{komento}, ja sen voisi määritellä
siten, että se lisää automaattisesti komennon nimen alkuun kenoviivan
-(\keno) ja latoo koko ilmauksen tasalevyisellä kirjainperheellä.
+(\koodi{\keno}) ja latoo koko ilmauksen tasalevyisellä fontilla.
Seuraavassa on esimerkki tällaisen komennon määrittelemisestä ja
käytöstä:
@@ -835,7 +915,7 @@ muitakin asioita. Latexin komentojen nimet ovat suunnilleen englantia,
ja jos nimen tavuttaa, täytyisi se tehdä englannin sääntöjen mukaisesti.
Esimerkkinä olleen \komentox{komento}\-/ komennon määritelmässä voisi
siis vaihtaa myös kielen komennolla \komento{textenglish}.%
-\footnote{Lisätietoa kieliasetuksista voi lukea luvusta
+\footnote{Kieliasetuksista käsitellään luvussa
\ref{luku/kieliasetukset}.}
Jos ollaan kirjoittamassa laajaa tietoteosta, Latex\-/ komennot halutaan
@@ -1276,12 +1356,12 @@ lopettavan \komento{end}\-/ komennon jälkeiset sanavälit. Esimerkki
Koska typografia on pitkälti teksti- ja muiden elementtien sijoittelua,
tarvitaan sitä varten mittavälineitä. Niinpä Texissäkin on pituusmittoja
-(engl. \emph{length}) ja useita pituuden mittayksiköitä. Taulukkoon
-\ref{tlk/mittayksiköt} on koottu mittayksiköiden lyhenteet ja
-merkitykset. Teknisesti on samantekevää, mitä yksiköitä käyttää, sillä
-ne ovat vain välineitä pituuden ilmaisemiseen. Sisäisesti Tex käyttää
-sp-yksikköä, joka ilmaisee samalla mittojen tarkkuuden: pienin jakamaton
-mitta on 1\,sp (5,36\,nm).
+ja useita pituuden mittayksiköitä. Taulukkoon \ref{tlk/mittayksiköt} on
+koottu mittayksiköiden lyhenteet ja merkitykset. Teknisesti on
+samantekevää, mitä yksiköitä käyttää, sillä ne ovat vain välineitä
+pituuden ilmaisemiseen. Sisäisesti Tex käyttää sp-yksikköä, joka
+ilmaisee samalla mittojen tarkkuuden: pienin jakamaton mitta on 1\,sp
+(5,36\,nm).
\leijutlk{
\begin{tabular}{ll}
@@ -1335,6 +1415,17 @@ Sanat\hspace{1.2cm}hassusti
\hspace{1.75em}erillään.
\end{tulossis}
+\noindent
+Jos pystysuuntaisen välin tekevä komento \komento{vspace} sattuu
+sivunvaihdon kohdalle, väli jätetään kokonaan tekemättä. Komennosta on
+olemassa tähtiversio \komento{vspace*}, joka tekee välin myös
+sivunvaihdon kohdalle eli ennen tai jälkeen sivunvaihdon.
+
+Vastaavalla tavalla toimii myös vaakasuuntainen väli \komento{hspace}.
+Jos komento sattuu rivinvaihdon kohdalle, komentoa ei huomioida eli väli
+jätetään tekemättä. Tähtiversio \komento{hspace*} tekee välin joka
+tapauksessa.
+
\subsection{Mittakomennot ja typografinen viivasto}
Mittoja tallennetaan eräänlaisiin muuttujiin, jotka näyttävät päällepäin
@@ -1380,12 +1471,13 @@ Ohuke eli \murtoluku{1}{6}\,em-väli tehdään \komentom{,}\-/ komennolla,
josta on tarkempaa tietoa luvussa \ref{luku/ohuke}.
\leijukuva{
+ \rmfamily
\begin{tikzpicture}
[viiva/.style={line width=.7bp, densely dotted, color=apuviiva},
nuoli/.style={<->, line width=1bp, color=mittanuoli}, xscale=1.1,
yscale=1.9, baseline=0pt]
- \node at (.04,.25) {\fontsize{120bp}{120bp}\viivastofontti p};
+ \node at (.04,.25) {\fontsize{120bp}{120bp}\selectfont p};
\draw [viiva] (-1,.98) rectangle (1,-.5);
\draw [viiva] (1,.98) -- (2.25,.98);
@@ -1407,7 +1499,7 @@ josta on tarkempaa tietoa luvussa \ref{luku/ohuke}.
\node at (3.13,.02) {peruslinja};
\node at (3.13,-.5) {alalinja};
- \node at (6.52,.74) {\fontsize{120bp}{120bp}\viivastofontti H};
+ \node at (6.52,.74) {\fontsize{120bp}{120bp}\selectfont H};
\draw [viiva] (5.05,1.47) rectangle (7.95,.02);
\draw [viiva] (5.05,.02) -- (4,.02);
@@ -1568,9 +1660,9 @@ x\hspace{0mm plus 1filll}x\hspace{0mm plus 1fill}x
Edellisessä esimerkissä ensimmäinen venyvä mitta \koodi{1filll} mitätöi
jälkimmäisen \koodi{1fill} kokonaan. Yleensä lienee parasta käyttää
keskimmäistä (\koodi{fill}), mutta eri tärkeysasteille voi olla käyttöä
-esimerkiksi paketin koodissa: \koodi{fil} sallii, että kirjoittaja
-tai muu koodi syrjäyttää asetuksen; \koodi{filll} on ehdoton sääntö,
-joka syrjäyttää muut.
+esimerkiksi laajennuspaketin koodissa: \koodi{fil} sallii, että
+kirjoittaja tai muu koodi syrjäyttää asetuksen; \koodi{filll} on ehdoton
+sääntö, joka syrjäyttää muut.
Käytännöllisyyssyistä äärettömästi venyvä pituus \koodi{0mm plus 1fill}
on jo valmiiksi asetettu mittaan \mittam{fill}. Sitä on kätevää käyttää
@@ -2147,7 +2239,7 @@ annetaan seuraavasti:
\noindent
Grafiikkaan kuten kuviin ja väreihin erikoistunut paketti
-\paketti{graphicx} sisältää hyödyllisiä laatikkokomentoja:
+\pakettictan{graphicx} sisältää hyödyllisiä laatikkokomentoja:
\komento{scalebox}, \komento{resizebox} ja \komento{rotatebox}. Komento
\komento{scalebox} skaalaa tekstin eri kokoiseksi vaaka- tai
pystysuunnassa.