diff options
author | Norbert Preining <norbert@preining.info> | 2022-01-07 03:01:08 +0000 |
---|---|---|
committer | Norbert Preining <norbert@preining.info> | 2022-01-07 03:01:08 +0000 |
commit | f69513397ac0e1f02c6b4a5f50588d411413271a (patch) | |
tree | bfc0fc24255cb74e53aab1a6e7ac644f2952b9af /info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex | |
parent | 55032f1ad7128dcf6493e798424f4ade02c923a7 (diff) |
CTAN sync 202201070301
Diffstat (limited to 'info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex')
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex | 300 |
1 files changed, 196 insertions, 104 deletions
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex index faebb7087b..55e4c1d83a 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex @@ -7,18 +7,19 @@ Latex on merkintäkieli, mikä tarkoittaa, että se sisältää omat tapansa dokumentin rakenteen ja sisällön kuvaamiseen. Kaikkea ei kirjoiteta lähdedokumenttiin sellaisenaan, vaan täytyy käyttää tiettyjä kielen -sääntöjen mukaisia merkintätapoja tai komentoja. Tässä luvussa -käsitellään merkintäkielen perusasioita, joita on tarpeen ymmärtää ennen -kuin tehokkaasti toimia Latexin parissa. Kaikkea ei tarvitse päntätä -kerralla muistiin, mutta tänne on hyvä palata välillä kertaamaan -perustekniikkaa. +sääntöjen mukaisia merkintätapoja tai komentoja. + +Tässä luvussa käsitellään merkintäkielen perusasioita, joita on tarpeen +ymmärtää ennen kuin voi tehokkaasti toimia Latexin parissa. Kaikkea ei +tarvitse opetella ulkoa, mutta tähän lukuun on hyvä palata välillä +kertaamaan perustekniikkaa. \section{Merkistö} -Latex\-/dokumenttiin voi kirjoittaa tekstiä Unicode\-/merkistöllä ja sen -\textsc{utf}\=/8\-/koodauksella, jos kääntäjänä on Unicoden osaava +Latex\-/lähdetiedostoon voi kirjoittaa tekstiä Unicode\-/ merkistöllä ja +sen \textsc{utf}\=/8\-/ koodauksella, jos kääntäjänä on Unicoden osaava ohjelma kuten Lualatex tai Xelatex. Pääasiassa siis merkit kirjoitetaan -sellaisenaan lähdedokumenttiin, mutta on kuitenkin kaikenlaisia +sellaisenaan lähdetiedostoon, mutta on kuitenkin monenlaisia poikkeuksia, ja niitä käsitellään tässä alaluvussa. \subsection{Varatut erikoismerkit} @@ -122,12 +123,11 @@ fonttien yhteydessä luvussa \ref{luku/fontit-välistys}. \subsection{Rivinvaihto lähdedokumentissa} \label{luku/rivinvaihtomerkit} -Kuten edellä todettiin, lähdedokumentissa olevat rivinvaihdot tulkitaan -vain sanaväleiksi eivätkä ne vaihda riviä lopullisessa dokumentissa. Jos -ladottuun dokumenttiin tarvitaan rivinvaihto, kirjoitetaan -lähdedokumenttiin kaksi kenoviivaa (\komentom{\keno}). Tätä komentoa -käsitellään tarkemmin tekstikappaleiden yhteydessä luvussa -\ref{luku/rivinvaihtokomennot}. +Lähdedokumentissa olevat rivinvaihdot tulkitaan vain sanaväleiksi +eivätkä ne vaihda riviä lopullisessa dokumentissa. Jos ladottuun +dokumenttiin tarvitaan rivinvaihto, kirjoitetaan lähdedokumenttiin kaksi +kenoviivaa (\komentom{\keno}). Tätä komentoa käsitellään tarkemmin +tekstikappaleiden yhteydessä luvussa \ref{luku/rivinvaihtokomennot}. On kuitenkin mahdollista saada myös lähdedokumentin rivinvaihdot toteutumaan automaattisesti ladotussa tekstissä. Sellainen tila @@ -139,11 +139,12 @@ dokumentin tilaksi \komento{obeycr} ei yleensä sovi. \subsection{Kappaleen vaihtuminen} \label{luku/kappaleen-vaihtuminen} -Tyhjä rivi tarkoittaa kappaleen vaihtumista. Rivi on tyhjä silloin, kun -se ei sisällä mitään muuta kuin rivinvaihdon tai kun se sisältää vain -välilyöntejä tai sarkainmerkkejä ja lopuksi rivinvaihdon. Tyhjiä rivejä -voi olla useita peräkkäin, mutta ne tarkoittavat samaa kuin yksi tyhjä -rivi. Uuden tekstikappaleen voi aloittaa myös komennolla \komento{par}. +Tyhjä rivi lähdetiedostossa tarkoittaa kappaleen vaihtumista. Rivi on +tyhjä silloin, kun se ei sisällä mitään muuta kuin rivinvaihdon tai kun +se sisältää vain välilyöntejä tai sarkainmerkkejä ja lopuksi +rivinvaihdon. Tyhjiä rivejä voi olla useita peräkkäin, mutta ne +tarkoittavat samaa kuin yksi tyhjä rivi. Uuden tekstikappaleen voi +aloittaa myös komennolla \komento{par}. \begin{koodilohkosis} Nämä rivit kuuluvat @@ -223,7 +224,7 @@ Nämä kaksi eri merkkiä, tilde ja \uctunnus{u+00a0}, toimivat hieman eri tavoin. Molemmat estävät rivinvaihdon, mutta tildemerkki sallii välin venymisen samalla tavalla kuin tavallinenkin sanaväli sallii (luku \ref{luku/sanaväli}). Sen sijaan merkki \uctunnus{u+00a0} on -vakiolevyinen eikä siis veny muiden sanavälien tapaan. Merkkiä +vakiolevyinen eikä siis veny muiden sanavälien tavoin. Merkkiä \uctunnus{u+00a0} täytyy käyttää ainakin vuorosanaviivan (\==) ja sitä seuraavan sanan välissä, koska se väli ei saa venyä. @@ -234,7 +235,7 @@ Ohuke on tavallista sanaväliä kapeampi väli, ja se tehdään komennolla~\komentom{,} (kenoviiva ja pilkku). Ohukkeen leveys Latexissa on \murtoluku{1}{6} typografisen neliön leveydestä eli em-mitasta (luku \ref{luku/mitat}). Ohuke on tasalevyinen ja sitova, eli se ei veny -muiden sanavälien tapaan, ja se estää rivinvaihdon. Siksi ohuke sopii +muiden sanavälien tavoin, ja se estää rivinvaihdon. Siksi ohuke sopii esimerkiksi pitkien lukujen ja puhelinnumeroiden ryhmittelyyn paremmin kun sanaväli. @@ -305,8 +306,8 @@ lopputuloksena yksi kaareva lainausmerkki (''). Kahdella suurempi kuin \end{tulossis} \noindent -Yllä mainitut riittävät suomen kieleen, mutta englantia ja muita kieliä -varten tarvitaan myös toisinpäin oleva merkki (``), joka tehdään +Edellä mainitut riittävät suomen kieleen, mutta englantia ja muita +kieliä varten tarvitaan myös toisinpäin oleva merkki (``), joka tehdään kahdella gravisaksentilla (\koodim{``}). Vastaava puolilainausmerkki (`) tehdään yhdellä aksentilla (\koodim{`}). Joissakin kielissä käytetään erilaisia kulmalainausmerkkejä lainauksen alussa ja lopussa. Vasemmalle @@ -325,12 +326,12 @@ kielikohtaisia keinoja lainausmerkkien kirjoittamiseen. Edellä kuvatut Latexin omat lainausmerkkien merkintätavat (\koodi{''}, \koodi{>>} ym.) eli niin sanotut Tex\-/ligatuurit voi kytkeä päälle ja -pois päältä \paketti{fontspec}\-/pakettiin kuuluvien asetusten avulla. -Fonteissa on yleensä oletuksena päällä Tex\-/ligatuurit eli asetus -\koodi{Liga\-tures=\katk TeX}, mutta sen saa poistettua asetuksella -\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Asetusta muutetaan kirjainperheen -määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti komennolla -\komento{addfontfeatures}. +pois päältä fontin asetuksista eli \paketti{fontspec}\-/ pakettiin +kuuluvien toimintojen avulla. Fonteissa on yleensä oletuksena päällä +Tex\-/ligatuurit eli asetus \koodi{Liga\-tures=\katk TeX}, mutta sen saa +poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Asetusta +muutetaan kirjainperheen määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti +komennolla \komento{addfontfeatures}. \komentoi{addfontfeatures} \begin{koodilohkosis} @@ -345,8 +346,8 @@ määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti komennolla Tasalevyisessä fontissa Tex\-/ligatuurit eivät ole päällä oletuksena, joten yksittäisissä sanoissa tai lyhyissä ilmauksissa voi estää Tex\-/ligatuurit esimerkiksi komennolla \komento{texttt}. Samalla -tietysti fonttikin vaihtuu. Fontteja käsitellään tarkemmin luvussa -\ref{luku/kirjaintyypit}. +tietysti fonttikin vaihtuu tasalevyiseksi. Fontteja käsitellään +tarkemmin luvussa \ref{luku/kirjaintyypit}. \komentoi{texttt} \begin{koodilohkosis} @@ -454,19 +455,28 @@ tehdään Latexissa komennoilla \komentom{dots}, \komento{ldots}, Yläindeksit (a\textsuperscript{2}) tehdään komennolla \komentom{textsuperscript} ja alaindeksit (a\textsubscript{2}) -komennolla \komentom{textsubscript}. Oletusasetuksilla Latex toteuttaa -indeksit mekaanisesti pienentämällä fonttia ja sijoittamalla pienennetyn -tekstin alas peruslinjan tuntumaan tai ylös gemenalinjan yläpuolelle.% -\footnote{Katso typografinen viivasto, kuva \ref{kuva/kirjainmitat} - sivulla \pageref{kuva/kirjainmitat}.} Lopputulos ei ole typografisesti -välttämättä kovin hyvä, koska fontin pienentäminen ohentaa samalla -merkkien viivoja ja ohuimmat hiusviivat voivat lähes kadota. +komennolla \komentom{textsubscript}. + +\komentoi{textsuperscript} +\komentoi{textsubscript} +\begin{koodilohkosis} +a\textsuperscript{2} a\textsubscript{2} +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Oletusasetuksilla Latex toteuttaa indeksit mekaanisesti pienentämällä +fonttia ja sijoittamalla pienennetyn tekstin alas peruslinjan tuntumaan +tai ylös gemenalinjan yläpuolelle.\footnote{Katso typografinen viivasto + eli kuva \ref{kuva/kirjainmitat} sivulla \pageref{kuva/kirjainmitat}.} +Lopputulos ei ole typografisesti välttämättä kovin hyvä, koska fontin +pienentäminen ohentaa samalla merkkien viivoja ja ohuimmat hiusviivat +voivat lähes kadota. \englanti{Open Type} \=/fontit sisältävät usein tuen oikeille ylä- ja alaindekseille, jotka fontin suunnittelija on toteuttanut. Niitä -kannattaa käyttää, koska suunnittelija tuntee oman fonttinsa ja saa -todennäköisesti parempaa jälkeä kuin Latex mekaanisesti. \englanti{Open - Type} \=/fonttien indeksit on kätevintä ottaa käyttöön +kannattaa käyttää, koska suunnittelija tuntee oman fonttinsa ja on +saanut todennäköisesti parempaa jälkeä kuin Latex mekaanisesti. +\englanti{Open Type} \=/fonttien indeksit on kätevintä ottaa käyttöön \pakettictan{realscripts}\-/ paketin avulla. Paketti \paketti{realscripts} määrittelee uudelleen Latexin ylä- ja @@ -507,9 +517,9 @@ Latexin alkuperäiset komennot. Taulukossa \ref{tlk/indeksien-vertailu} vertaillaan oikeita ja mekaanisia ylä- ja alaindeksejä. Taulukon esimerkit paljastavat, että lopputuloksessa on eroa. Mekaaninen ylä- ja alaindeksitoiminto jättää -merkit turhan suurikoisiksi mutta saattaa silti ohentaa merkkien viivoja -liian paljon. Se ei myöskään ymmärrä poistaa gemenanumeroita (3624) -käytöstä vaan latoo ne sellaisenaan suunnilleen oikeaan paikkaan. +merkit turhan suurikokoisiksi mutta saattaa silti ohentaa merkkien +viivoja liian paljon. Se ei myöskään ymmärrä poistaa gemenanumeroita +(3624) käytöstä vaan latoo ne sellaisenaan suunnilleen oikeaan paikkaan. Ylä- ja alaindeksejä käytettäessä on siis syytä ladata \paketti{realscripts}\-/ paketti ja käyttää indeksit hallitsevaa @@ -520,9 +530,9 @@ Unicode\-/merkistön avulla sellaisenaan. Lopputulos on sama. \subsection{Tavutusvihje} -Komento \komentom{-} on tavutusvihje, joka neuvoo tavutusalgoritmia -katkaisemaan sanan tästä kohdasta. Samalla se voi estää sanan -katkaisemisen muista kohdista. +Komento \komentom{-} on tavutusvihje, joka neuvoo rivejä latovalle +algoritmille, että sanan voi katkaista tästä kohdasta rivin lopussa. +Tavutusvihje voi estää sanan katkaisemisen muista kohdista. \begin{koodilohkosis} tavutus\-algo\-ritmi @@ -547,8 +557,7 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä. \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} - \renewcommand{\rivi}[4][]{{\erikoisfontti #3} - & \komento{#2}\komentojatko{#1} & #4} + \renewcommand{\rivi}[4][]{#3 & \komento{#2}\komentojatko{#1} & #4} \begin{tabular}{*{2}{cll}} \toprule \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki}} @@ -603,31 +612,49 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä. \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} - \renewcommand{\rivi}[4][]{{\erikoisfontti #2} & \komento{#3} #1 & #4 \\} + \renewcommand{\rivi}[3]{ #1 & \komento{#2} & #3 \\} + \begin{tabular}{cll} \toprule - \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja komennot}} & \ots{Merkitys} \\ + \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja komennot}} + & \ots{Merkitys} \\ \midrule - \rivi[\koodi{`{}`}]{\textquotedblleft}{textquotedblleft} - {vasen lainausmerkki} - \rivi[\koodi{'{}'}]{\textquotedblright}{textquotedblright} - {oikea lainausmerkki} - \rivi{\textquotedbl}{textquotedbl}{yleislainausmerkki (\textsc{ascii})} - \rivi[\komento{lq} \koodi{`}]{\textquoteleft}{textquoteleft} - {vasen puolilainausmerkki} - \rivi[\komento{rq} \koodi{'}]{\textquoteright}{textquoteright} - {oikea puolilainausmerkki, heittomerkki} + + \textquotedblleft + & \komento{textquotedblleft}, \koodi{`{}`} + & vasen lainausmerkki \\ + + \textquotedblright + & \komento{textquotedblright}, \koodi{'{}'} + & oikea lainausmerkki \\ + + \rivi{\textquotedbl}{textquotedbl}{yleislainausmerkki} + + \textquoteleft + & \komento{textquoteleft}, \komento{lq}, \koodi{`} + & vasen puolilainausmerkki \\ + + \textquoteright + & \komento{textquoteright}, \komento{rq}, \koodi{'} + & oikea puolilainausmerkki, heittomerkki \\ + \rivi{\textquotesingle}{textquotesingle} - {yleispuolilainausmerkki ja -heittomerkki (\textsc{ascii})} - \rivi[\koodi{<{}<}]{\guillemotleft}{guillemotleft} - {vasen kulmalainausmerkki} - \rivi[\koodi{>{}>}]{\guillemotright}{guillemotright} - {oikea kulmalainausmerkki} + {yleispuolilainausmerkki ja -heittomerkki} + + \guillemotleft + & \komento{guillemotleft}, \koodi{<{}<} + & vasen kulmalainausmerkki \\ + + \guillemotright + & \komento{guillemotright}, \koodi{>{}>} + & oikea kulmalainausmerkki \\ + \rivi{\guilsinglleft}{guilsinglleft}{vasen kulmapuolilainausmerkki} \rivi{\guilsinglright}{guilsinglright} {oikea kulmapuolilainausmerkki} \rivi{\quotedblbase}{quotedblbase}{rivinalinen lainausmerkki} \rivi{\quotesinglbase}{quotesinglbase}{rivinalinen puolilainausmerkki} + \bottomrule \end{tabular} }{ @@ -637,7 +664,7 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä. \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} - \renewcommand{\rivi}[4][]{{\erikoisfontti #2} & \komento{#3} #1 & #4 \\} + \renewcommand{\rivi}[3]{ #1 & \komento{#2} & #3 \\} \providecommand{\textbigcirclekorvike}{} \renewcommand{\textbigcirclekorvike}{% \begin{tikzpicture} @@ -646,41 +673,90 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä. \begin{tabular}{cll} \toprule - \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja komennot}} & \ots{Merkitys} \\ + \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja komennot}} + & \ots{Merkitys} \\ \midrule - \rivi[\koodi{--}]{\textendash}{textendash}{lyhyt ajatusviiva} - \rivi[\koodi{---}]{\textemdash}{textemdash}{pitkä ajatusviiva} - \rivi[\koodi{!`}]{\textexclamdown}{textexclamdown}{yläsalainen huutomerkki} - \rivi[\koodi{?`}]{\textquestiondown}{textquestiondown} - {ylösalainen kysymysmerkki} + + \textendash + & \komento{textendash}, \koodi{--} + & lyhyt ajatusviiva \\ + + \textemdash + & \komento{textemdash}, \koodi{---} + & pitkä ajatusviiva \\ + + \textexclamdown + & \komento{textexclamdown}, \koodi{!`} + & ylösalainen huutomerkki \\ + + \textquestiondown + & \komento{textquestiondown}, \koodi{?`} + & ylösalainen kysymysmerkki \\ + \rivi{\textgreater}{textgreater}{suurempi kuin -merkki} \rivi{\textless}{textless}{pienempi kuin -merkki} - \rivi[\komento{ldots} \komento{dots}]{\ldots}{textellipsis} - {kolme pistettä, ellipsi} + + \textellipsis + & \komento{textellipsis}, \komento{ldots}, \komento{dots} + & kolme pistettä, ellipsi \\ + \rivi{\texteuro}{texteuro}{euron merkki} - \rivi[\komento{pounds}]{\pounds}{textsterling}{punnan merkki} - \rivi[\komento{\$}]{\textdollar}{textdollar}{dollarin merkki} - \rivi[\komento{S}]{\S}{textsection}{pykälän merkki} - \rivi[\komento{P}]{\P}{textparagraph}{kappaleen merkki} - \rivi[\komento{copyright}]{\copyright}{textcopyright}{tekijänoikeusmerkki} + + \textsterling + & \komento{textsterling}, \komento{pounds} + & punnan merkki \\ + + \textdollar + & \komento{textdollar}, \komento{\$} + & dollarin merkki \\ + + \textsection + & \komento{textsection}, \komento{S} + & pykälän merkki \\ + + \textparagraph + & \komento{textparagraph}, \komento{P} + & kappaleen merkki \\ + + \textcopyright + & \komento{textcopyright}, \komento{copyright} + & tekijänoikeusmerkki \\ + \rivi{\textregistered}{textregistered}{rekisteröity tavaramerkki} \rivi{\texttrademark}{texttrademark}{tavaramerkki} - \rivi[\komento{dag}]{\dag}{textdagger}{risti} - \rivi[\komento{ddag}]{\ddag}{textdaggerdbl}{kaksoisristi} - \rivi[\komento{\^{}}\komentoarg{}] - {\textasciicircum}{textasciicircum}{sirkumfleksi} - \rivi[\komento{\~{}}\komentoarg{}] - {\textasciitilde}{textasciitilde}{tilde} + + \textdagger + & \komento{textdagger}, \komento{dag} + & risti \\ + + \textdaggerdbl + & \komento{textdaggerdbl}, \komento{ddag} + & kaksoisristi \\ + + \textasciicircum + & \komento{textasciicircum}, \komento{\^{}}\komentoarg{} + & sirkumfleksi \\ + + \textasciitilde + & \komento{textasciitilde}, \komento{\~{}}\komentoarg{} + & tilde \\ + \rivi{\textasteriskcentered}{textasteriskcentered} {rivinkeskinen asteriski, tähti} \rivi{\textbackslash}{textbackslash}{kenoviiva} \rivi{\textbar}{textbar}{pystyviiva} \rivi{\textbardbl}{textbardbl}{kaksoispystyviiva} - \rivi[\komento{\{}]{\textbraceleft}{textbraceleft}{vasen aaltosulje} - \rivi[\komento{\}}]{\textbraceright}{textbraceright}{oikea aaltosulje} + + \textbraceleft + & \komento{textbraceleft}, \komento{\{} + & vasen aaltosulje \\ + + \textbraceright + & \komento{textbraceright}, \komento{\}} + & oikea aaltosulje \\ + \rivi{\textbullet}{textbullet}{luetelmaympyrä} \rivi{\textbigcirclekorvike}{textbigcircle}{suuri ympyrä} - % \rivi{\textcircled{a}}{textcircled\{\ldots\}}{ympyröity merkki} \rivi{\textleftarrow}{textleftarrow}{nuoli vasemmalle} \rivi{\textrightarrow}{textrightarrow}{nuoli oikealle} \rivi{\textordfeminine}{textordfeminine} @@ -688,7 +764,11 @@ näiden komentojen käyttö ei ole välttämätöntä. \rivi{\textordmasculine}{textordmasculine} {maskuliininen järjestysluvun merkki} \rivi{\textperiodcentered}{textperiodcentered}{rivinkeskinen piste} - \rivi[\komento{\_}]{\textunderscore}{textunderscore}{alaviiva} + + \textunderscore + & \komento{textunderscore}, \komento{\_} + & alaviiva \\ + \rivi{\textvisiblespace}{textvisiblespace}{näkyvä välilyönti} \bottomrule \end{tabular} @@ -775,7 +855,7 @@ lopulta yksi \koodi{]}-merkki. Komennon yhteydessä sanavälejä käsitellään hieman poikkeuksellisesti. Esimerkiksi komennon nimen perässä olevat sanavälit syödään pois, jos komennolle ei anneta yhtään argumenttia. Seuraavassa esimerkissä sana -\emph{Latex} ladotaan ehjänä, jos vain \komentox{komento} itsessään ei +''Latex'' ladotaan ehjänä, jos vain \komentox{komento} itsessään ei kirjoita mitään eikä vaikuta tekstin latomiseen. \begin{koodilohkosis} @@ -812,7 +892,7 @@ Esimerkiksi jos kirjoittaa Latexia käsittelevää kirjaa, kannattaa heti aluksi luoda komento, jolla merkitään kaikki Latexin komennot. Komennon nimi voisi olla vaikka \komentox{komento}, ja sen voisi määritellä siten, että se lisää automaattisesti komennon nimen alkuun kenoviivan -(\keno) ja latoo koko ilmauksen tasalevyisellä kirjainperheellä. +(\koodi{\keno}) ja latoo koko ilmauksen tasalevyisellä fontilla. Seuraavassa on esimerkki tällaisen komennon määrittelemisestä ja käytöstä: @@ -835,7 +915,7 @@ muitakin asioita. Latexin komentojen nimet ovat suunnilleen englantia, ja jos nimen tavuttaa, täytyisi se tehdä englannin sääntöjen mukaisesti. Esimerkkinä olleen \komentox{komento}\-/ komennon määritelmässä voisi siis vaihtaa myös kielen komennolla \komento{textenglish}.% -\footnote{Lisätietoa kieliasetuksista voi lukea luvusta +\footnote{Kieliasetuksista käsitellään luvussa \ref{luku/kieliasetukset}.} Jos ollaan kirjoittamassa laajaa tietoteosta, Latex\-/ komennot halutaan @@ -1276,12 +1356,12 @@ lopettavan \komento{end}\-/ komennon jälkeiset sanavälit. Esimerkki Koska typografia on pitkälti teksti- ja muiden elementtien sijoittelua, tarvitaan sitä varten mittavälineitä. Niinpä Texissäkin on pituusmittoja -(engl. \emph{length}) ja useita pituuden mittayksiköitä. Taulukkoon -\ref{tlk/mittayksiköt} on koottu mittayksiköiden lyhenteet ja -merkitykset. Teknisesti on samantekevää, mitä yksiköitä käyttää, sillä -ne ovat vain välineitä pituuden ilmaisemiseen. Sisäisesti Tex käyttää -sp-yksikköä, joka ilmaisee samalla mittojen tarkkuuden: pienin jakamaton -mitta on 1\,sp (5,36\,nm). +ja useita pituuden mittayksiköitä. Taulukkoon \ref{tlk/mittayksiköt} on +koottu mittayksiköiden lyhenteet ja merkitykset. Teknisesti on +samantekevää, mitä yksiköitä käyttää, sillä ne ovat vain välineitä +pituuden ilmaisemiseen. Sisäisesti Tex käyttää sp-yksikköä, joka +ilmaisee samalla mittojen tarkkuuden: pienin jakamaton mitta on 1\,sp +(5,36\,nm). \leijutlk{ \begin{tabular}{ll} @@ -1335,6 +1415,17 @@ Sanat\hspace{1.2cm}hassusti \hspace{1.75em}erillään. \end{tulossis} +\noindent +Jos pystysuuntaisen välin tekevä komento \komento{vspace} sattuu +sivunvaihdon kohdalle, väli jätetään kokonaan tekemättä. Komennosta on +olemassa tähtiversio \komento{vspace*}, joka tekee välin myös +sivunvaihdon kohdalle eli ennen tai jälkeen sivunvaihdon. + +Vastaavalla tavalla toimii myös vaakasuuntainen väli \komento{hspace}. +Jos komento sattuu rivinvaihdon kohdalle, komentoa ei huomioida eli väli +jätetään tekemättä. Tähtiversio \komento{hspace*} tekee välin joka +tapauksessa. + \subsection{Mittakomennot ja typografinen viivasto} Mittoja tallennetaan eräänlaisiin muuttujiin, jotka näyttävät päällepäin @@ -1380,12 +1471,13 @@ Ohuke eli \murtoluku{1}{6}\,em-väli tehdään \komentom{,}\-/ komennolla, josta on tarkempaa tietoa luvussa \ref{luku/ohuke}. \leijukuva{ + \rmfamily \begin{tikzpicture} [viiva/.style={line width=.7bp, densely dotted, color=apuviiva}, nuoli/.style={<->, line width=1bp, color=mittanuoli}, xscale=1.1, yscale=1.9, baseline=0pt] - \node at (.04,.25) {\fontsize{120bp}{120bp}\viivastofontti p}; + \node at (.04,.25) {\fontsize{120bp}{120bp}\selectfont p}; \draw [viiva] (-1,.98) rectangle (1,-.5); \draw [viiva] (1,.98) -- (2.25,.98); @@ -1407,7 +1499,7 @@ josta on tarkempaa tietoa luvussa \ref{luku/ohuke}. \node at (3.13,.02) {peruslinja}; \node at (3.13,-.5) {alalinja}; - \node at (6.52,.74) {\fontsize{120bp}{120bp}\viivastofontti H}; + \node at (6.52,.74) {\fontsize{120bp}{120bp}\selectfont H}; \draw [viiva] (5.05,1.47) rectangle (7.95,.02); \draw [viiva] (5.05,.02) -- (4,.02); @@ -1568,9 +1660,9 @@ x\hspace{0mm plus 1filll}x\hspace{0mm plus 1fill}x Edellisessä esimerkissä ensimmäinen venyvä mitta \koodi{1filll} mitätöi jälkimmäisen \koodi{1fill} kokonaan. Yleensä lienee parasta käyttää keskimmäistä (\koodi{fill}), mutta eri tärkeysasteille voi olla käyttöä -esimerkiksi paketin koodissa: \koodi{fil} sallii, että kirjoittaja -tai muu koodi syrjäyttää asetuksen; \koodi{filll} on ehdoton sääntö, -joka syrjäyttää muut. +esimerkiksi laajennuspaketin koodissa: \koodi{fil} sallii, että +kirjoittaja tai muu koodi syrjäyttää asetuksen; \koodi{filll} on ehdoton +sääntö, joka syrjäyttää muut. Käytännöllisyyssyistä äärettömästi venyvä pituus \koodi{0mm plus 1fill} on jo valmiiksi asetettu mittaan \mittam{fill}. Sitä on kätevää käyttää @@ -2147,7 +2239,7 @@ annetaan seuraavasti: \noindent Grafiikkaan kuten kuviin ja väreihin erikoistunut paketti -\paketti{graphicx} sisältää hyödyllisiä laatikkokomentoja: +\pakettictan{graphicx} sisältää hyödyllisiä laatikkokomentoja: \komento{scalebox}, \komento{resizebox} ja \komento{rotatebox}. Komento \komento{scalebox} skaalaa tekstin eri kokoiseksi vaaka- tai pystysuunnassa. |