summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/info/finnish/texmalli/texrules.tex
blob: cbb9b206211d4b5c1d321779b3b797993748054f (plain)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
\section{Tyylisääntöjä \TeX in käyttöön}

Täydellisyyden tavoittelu on hubaa, sen takia \TeX kin on alunperin
tehty.  Muutama hyvin subjektiivinen täydellisyyden tavoittelussa
auttava nyrkkisääntö ja muu periaate:
%
\begin{itemize}
  
\item Ajatusviivat suomalaisittain (väli molemmille puolille).
\item Muistakaa tilde niihin kohtiin, joista riviä ei saa katkaista
  (erityisesti viitteet).
\item Tavutuksesta, rivityksestä, sivutuksesta ja kuvien paikoista ei
  yleensä kannata välittää, ennen kuin teksti on tarkoitus antaa
  tärkeille tai monille ihmisille luettavaksi.  Pienetkin muutokset
  tekstissä voivat korjata aikaisempien versioiden kauneusvirheet.
\item Kuviakin voi käyttää liikaa: jos on ongelmana saada enemmän kuin
  kaksi kuvaa samalle sivulle, niin niitä on ehkä liikaa; kannattaa
  miettiä tarkkaan minkälaiset kuvat parhaiten kertovat kuvilla
  kerrottavan asian.
\item Tekstin korostukset käyttäen \verb|\emph|-komentoa (kursivoitu
  tai kallistettu fontti voidaan valita rungossa).
\item Kysymys: tekstissä määriteltävät käsitteet ja termit on usein
  hyvä korostaa; minä suosin kursiivia, mutta lihavoitukin teksti on
  mahdollista.  Kummin päin tehdään (kaikki tekee sitten samalla
  tavalla)?
\item Konekirjoitusfonttia käytetään näytöllä näkyviin tai käyttäjän
  kirjoitettaviksi ajateltuihin teksteihin, ei muuhun.
\item Älkää vaihdelko fontteja turhan päiten.  Näyttää rumalta.  Jos
  fontinvaihtokomentojen kirjoittaminen tuntuu raskaalta, niitä on
  käytetty liikaa.
\item Kuvatekstit kuvan alle, taulukoiden otsikot niiden ylle.
\item Välttäkää pystysuoria viivoja taulukoissa; vaakasuoriakin
  käytettävä harkitusti (ei joka rivin jälkeen).
\item Muistakaa lyhennysten jälkeisen pisteen jälkeisen välin
  pakottaminen sananväliksi (kenoviiva+välilyönti).  Tämä tosin on
  tarpeen vain englanninkielisessä tekstissä; suomen kielessä
  virkkeenväli on tapana latoa muutenkin yhtä suureksi kuin sananväli.
\item Anglosaksit käyttävät lainausten alussa käänteisiä
  lainausmerkkejä: ``kuten nämä''.  Suomalaiset käyttävät samoja
  kummassakin päässä ''kuten näin''.  Käyttäkää aina kielen mukaisia
  lainausmerkkejä: suomeksi kirjoitettaessa ''näin'' ja englanniksi
  ``näin''.  Saksaksi kirjoitettaessa myös "`tämä tyyli'' voi tulla
  tarpeen.
\item Useamman tason otsikot ovat usein merkki huonosta jäsennyksestä;
  kahden pitäisi yleensa olla tarpeeksi, jopa kirjoissa.  Mutta
  muistakaa myös, että enemmän kuin seitsemän samantasoista osikkoa on
  usein liikaa.

\end{itemize}

%%% Local Variables: 
%%% mode: latex
%%% TeX-master: "malli"
%%% End: