diff options
Diffstat (limited to 'info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex')
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex | 149 |
1 files changed, 140 insertions, 9 deletions
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex index 4c18794a42..7f1e589ae2 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex @@ -330,17 +330,17 @@ Edellä kuvatut Latexin omat lainausmerkkien merkintätavat (\koodi{''}, pois päältä fontin asetuksista eli \paketti{fontspec}\-/ pakettiin kuuluvien toimintojen avulla. Fonteissa on yleensä oletuksena päällä Tex\-/ligatuurit eli asetus \koodi{Liga\-tures=\katk TeX}, mutta sen saa -poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Asetusta +poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Off}. Asetusta muutetaan kirjainperheen määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti komennolla \komento{addfontfeatures}. \komentoi{addfontfeatures} \begin{koodilohkosis} -{\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} `` '' >> '} +{\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} `` '' >> '} \end{koodilohkosis} \begin{tulossis} - {\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} `` '' >> '} + {\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} `` '' >> '} \end{tulossis} \noindent @@ -419,16 +419,16 @@ yhdysmerkkiä, voi käyttää tasalevyistä fonttia (\komento{texttt}\komentoarg{--}), joka oletuksena kytkee pois Latexin ajatusviivatoiminnon. Saman asetuksen saa kyllä mihin tahansa fonttiin, kun poistaa fontista niin sanotut Tex\-/ligatuurit asetuksella -\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Väliaikaisesti asetus tehdään +\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Off}. Väliaikaisesti asetus tehdään seuraavasti: \komentoi{addfontfeatures} \begin{koodilohkosis} -{\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} -- ---} +{\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} -- ---} \end{koodilohkosis} \begin{tulossis} - {\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} -- ---} + {\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} -- ---} \end{tulossis} \noindent @@ -2124,9 +2124,6 @@ kehysviivan etäisyys sisällöstä määritellään mitassa \mitta{fboxsep}. \end{tulossis} \noindent -Värillisten laatikoiden ja kehysten tekemistä neuvotaan luvussa -\ref{luku/korostus-värit}, joka käsittelee väriasioita muutenkin. - Tekstiä sisältävien laatikoiden korkeus vaihtelee kirjainten ja muiden merkkien muodon mukaan. Esimerkiksi kirjainten ala- ja yläpidennykset kasvattavat laatikon kokoa gemenalinjan yläpuolelle tai peruslinjan @@ -2364,3 +2361,137 @@ kaksi seuraavista kirjaimista: \koodi{c} (\englanti{center}, keski), arvoksi täysympyrän yksikkömäärä, ja oletusasetus on \koodi{units=\katk 360}. Jos haluaa käyttää radiaaneja, sopiva asetus on \koodi{units=\katk 6.283185} (2π\,rad). + +\section{Tekstin ja laatikoiden värit} +\label{luku/värit} + +Latexiin saa värit \pakettictan{xcolor}\-/ paketin +avulla.\footnote{Toinen vaihtoehto on yksinkertaisempi väripaketti + \paketti{color}, joka sisältää värien käsittelyn perustoiminnot.} Se +tarjoaa muun muassa komentoja, joilla tekstin väriä, tekstin taustaväriä +tai sivun taustaväriä (luku \ref{luku/sivun-väri}) voi muuttaa. Lisäksi +paketti sisältää värien sekoittamiseen ja muuntamiseen liittyvää +tekniikkaa. Paketin komentojen avulla voi myös värittää taulukoiden +(luku \ref{luku/taulukot}) rivit vuorottelevin värein. + +Omassa dokumentissa käytettävät värit on hyvä määritellä alussa. +Määrittely tarkoittaa sitä, että annetaan väreille nimet -- esimerkiksi +käyttötarkoituksen mukaan -- ja myöhemmin lähdedokumentissa viitataan +väreihin käyttämällä alussa määriteltyjä nimiä. Näin väri on määritelty +yhdessä paikassa ja sen muuttaminen on myöhemmin helppoa. On kyllä +mahdollista käyttää värejä ilman etukäteismäärittelyäkin. + +\leijutlk{ + \providecommand{\rivi}{} + \renewcommand{\rivi}[3]{\koodi{#1} & #2 & \koodi{#3} + & \textcolor[#1]{#3}{\rule{.9em}{.9em}} \\} + \begin{tabular}{llll} + \toprule + \ots{Malli} + & \ots{Parametrit} + & \multicolumn{2}{l}{\ots{Esimerkki}} \\ + \midrule + \rivi{rgb}{punainen, vihreä, sininen}{1,.7,.3} + \rivi{HTML}{punainen vihreä sininen}{33aaf3} + \rivi{cmyk}{syaani, magenta, keltainen, musta}{.1,1,.5,0} + \rivi{hsb}{sävy, kylläisyys, kirkkaus}{.2,1,.6} + \rivi{gray}{harmaa}{.55} + \bottomrule + \end{tabular} +}{ + \caption{Erilaisia värimalleja ja niiden parametreja + \paketti{xcolor}\-/ paketissa} + \label{tlk/värimalleja} +} + +Omat värit määritellään komennolla \komento{definecolor}. Se tarvitsee +kolme argumenttia: värin nimen, värimallin ja värikoodin. Komennon +argumenttien rakenne on seuraavanlainen: + +\komentoi{definecolor} +\begin{koodilohkosis} +\definecolor{nimi}{välimalli}{parametrit} +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Komennon argumentti \koodi{nimi} on kirjoittajan itse valitsema nimi, ja +se voi liittyä esimerkiksi värin käyttötarkoitukseen (''otsikko'') tai +värin yleiseen nimeen (''keltainen''). Argumentti \koodi{väri\-malli} +tarkoittaa värin ilmaisemisen tapaa. Niitä on useita erilaisia, mutta +yleisimmät on koottu taulukkoon \ref{tlk/värimalleja}. + +Eri värimalleilla on eri määrä parametreja, joilla ilmaistaan värin +ominaisuuksia. Kunkin parametrin arvo on yleensä desimaaliluku 0\==1, +mutta \koodi{HTML}\-/ värimallissa parametrit ilmaistaan yhtenä kolmen +kaksinumeroisen heksadesimaaliluvun sarjana \textsc{html}\-/ +merkintäkielen tavoin. Värin parametrit kirjoitetaan komennon +argumenttiin \koodi{para\-metrit} ja ne erotetaan toisistaan pilkulla. +Taulukon \ref{tlk/värimalleja} Esimerkki\-/sarakkeessa on parametrien +antamisesta esimerkki. Muista värimalleista voi lukea +\paketti{xcolor}\-/ paketin ohjekirjasta. + +Kun värit on määritelty, niitä voi käyttää eri komentojen yhteydessä. +Tekstin väri vaihdetaan toiseksi komennolla \komento{color}, josta on +kaksi erilaista versiota. Komento vaihtaa värin pysyvästi nykyisen +ympäristön (luku \ref{luku/ympäristöt}) tai aaltosulkeilla (luku +\ref{luku/aaltosulkeet}) rajatun alueen sisällä. + +\komentoi{color} +\begin{koodilohkosis} +\color{nimi} % väriksi ennalta määritelty ”nimi” +\color[värimalli]{parametrit} % värimallin ja parametrien avulla +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa \komento{textcolor}, jolle +annetaan edelliseen verrattuna vielä yksi argumentti lisää. Argumenttina +on teksti, johon värin halutaan vaikuttavan. Vaikutusalueena on siis +vain kyseinen teksti. + +\komentoi{textcolor} +\begin{koodilohkosis} +\textcolor{nimi}{teksti} +\textcolor[värimalli]{parametrit}{teksti} +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Tekstin taustaväri vaihdetaan komennoilla \komento{colorbox} ja +\komento{fcolorbox}. Komennot luovat pienen laatikon (luku +\ref{luku/laatikot-pienet}), jonka sisällä taustaväri on voimassa. Ensin +mainittu komento vaihtaa vain taustavärin, ja jälkimmäinen sisältää +lisäksi värillisen kehyksen, eli sille määritellään kaksi väriä. + +\begin{koodilohkosis} +\colorbox{nimi}{teksti} % taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi” +\colorbox[värimalli]{parametrit}{teksti} +\fcolorbox{nimi/kehys}{nimi/tausta}{teksti} +\fcolorbox[värimalli]{parametrit/kehys}{parametrit/tausta}{teksti} +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Kehystetyn laatikon kehysviivan leveys on mitassa \mitta{fboxrule} ja +kehyksen etäisyys sisällöstä mitassa \mitta{fboxsep}. Seuraavassa on +esimerkki useiden edellä mainittujen komentojen käytöstä. Tästä tuskin +kannattaa ottaa mallia vakavaan typografiseen työhön. + +\komentoi{colorbox} +\komentoi{color} +\komentoi{definecolor} +\komentoi{fcolorbox} +\komentoi{setlength} +\komentoi{textcolor} +\mittai{fboxrule} +\mittai{fboxsep} +\begin{koodilohkosis} +\definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2} +\setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp} +\fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä} +\textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}. +\end{koodilohkosis} + +\begin{tulossis} + \definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2} + \setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp} + \fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä} + \textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}. +\end{tulossis} |