summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
diff options
context:
space:
mode:
Diffstat (limited to 'info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex')
-rw-r--r--info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex149
1 files changed, 140 insertions, 9 deletions
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
index 4c18794a42..7f1e589ae2 100644
--- a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
+++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
@@ -330,17 +330,17 @@ Edellä kuvatut Latexin omat lainausmerkkien merkintätavat (\koodi{''},
pois päältä fontin asetuksista eli \paketti{fontspec}\-/ pakettiin
kuuluvien toimintojen avulla. Fonteissa on yleensä oletuksena päällä
Tex\-/ligatuurit eli asetus \koodi{Liga\-tures=\katk TeX}, mutta sen saa
-poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Asetusta
+poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Off}. Asetusta
muutetaan kirjainperheen määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti
komennolla \komento{addfontfeatures}.
\komentoi{addfontfeatures}
\begin{koodilohkosis}
-{\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} `` '' >> '}
+{\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} `` '' >> '}
\end{koodilohkosis}
\begin{tulossis}
- {\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} `` '' >> '}
+ {\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} `` '' >> '}
\end{tulossis}
\noindent
@@ -419,16 +419,16 @@ yhdysmerkkiä, voi käyttää tasalevyistä fonttia
(\komento{texttt}\komentoarg{--}), joka oletuksena kytkee pois Latexin
ajatusviivatoiminnon. Saman asetuksen saa kyllä mihin tahansa fonttiin,
kun poistaa fontista niin sanotut Tex\-/ligatuurit asetuksella
-\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Väliaikaisesti asetus tehdään
+\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Off}. Väliaikaisesti asetus tehdään
seuraavasti:
\komentoi{addfontfeatures}
\begin{koodilohkosis}
-{\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} -- ---}
+{\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} -- ---}
\end{koodilohkosis}
\begin{tulossis}
- {\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} -- ---}
+ {\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} -- ---}
\end{tulossis}
\noindent
@@ -2124,9 +2124,6 @@ kehysviivan etäisyys sisällöstä määritellään mitassa \mitta{fboxsep}.
\end{tulossis}
\noindent
-Värillisten laatikoiden ja kehysten tekemistä neuvotaan luvussa
-\ref{luku/korostus-värit}, joka käsittelee väriasioita muutenkin.
-
Tekstiä sisältävien laatikoiden korkeus vaihtelee kirjainten ja muiden
merkkien muodon mukaan. Esimerkiksi kirjainten ala- ja yläpidennykset
kasvattavat laatikon kokoa gemenalinjan yläpuolelle tai peruslinjan
@@ -2364,3 +2361,137 @@ kaksi seuraavista kirjaimista: \koodi{c} (\englanti{center}, keski),
arvoksi täysympyrän yksikkömäärä, ja oletusasetus on \koodi{units=\katk
360}. Jos haluaa käyttää radiaaneja, sopiva asetus on
\koodi{units=\katk 6.283185} (2π\,rad).
+
+\section{Tekstin ja laatikoiden värit}
+\label{luku/värit}
+
+Latexiin saa värit \pakettictan{xcolor}\-/ paketin
+avulla.\footnote{Toinen vaihtoehto on yksinkertaisempi väripaketti
+ \paketti{color}, joka sisältää värien käsittelyn perustoiminnot.} Se
+tarjoaa muun muassa komentoja, joilla tekstin väriä, tekstin taustaväriä
+tai sivun taustaväriä (luku \ref{luku/sivun-väri}) voi muuttaa. Lisäksi
+paketti sisältää värien sekoittamiseen ja muuntamiseen liittyvää
+tekniikkaa. Paketin komentojen avulla voi myös värittää taulukoiden
+(luku \ref{luku/taulukot}) rivit vuorottelevin värein.
+
+Omassa dokumentissa käytettävät värit on hyvä määritellä alussa.
+Määrittely tarkoittaa sitä, että annetaan väreille nimet -- esimerkiksi
+käyttötarkoituksen mukaan -- ja myöhemmin lähdedokumentissa viitataan
+väreihin käyttämällä alussa määriteltyjä nimiä. Näin väri on määritelty
+yhdessä paikassa ja sen muuttaminen on myöhemmin helppoa. On kyllä
+mahdollista käyttää värejä ilman etukäteismäärittelyäkin.
+
+\leijutlk{
+ \providecommand{\rivi}{}
+ \renewcommand{\rivi}[3]{\koodi{#1} & #2 & \koodi{#3}
+ & \textcolor[#1]{#3}{\rule{.9em}{.9em}} \\}
+ \begin{tabular}{llll}
+ \toprule
+ \ots{Malli}
+ & \ots{Parametrit}
+ & \multicolumn{2}{l}{\ots{Esimerkki}} \\
+ \midrule
+ \rivi{rgb}{punainen, vihreä, sininen}{1,.7,.3}
+ \rivi{HTML}{punainen vihreä sininen}{33aaf3}
+ \rivi{cmyk}{syaani, magenta, keltainen, musta}{.1,1,.5,0}
+ \rivi{hsb}{sävy, kylläisyys, kirkkaus}{.2,1,.6}
+ \rivi{gray}{harmaa}{.55}
+ \bottomrule
+ \end{tabular}
+}{
+ \caption{Erilaisia värimalleja ja niiden parametreja
+ \paketti{xcolor}\-/ paketissa}
+ \label{tlk/värimalleja}
+}
+
+Omat värit määritellään komennolla \komento{definecolor}. Se tarvitsee
+kolme argumenttia: värin nimen, värimallin ja värikoodin. Komennon
+argumenttien rakenne on seuraavanlainen:
+
+\komentoi{definecolor}
+\begin{koodilohkosis}
+\definecolor{nimi}{välimalli}{parametrit}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Komennon argumentti \koodi{nimi} on kirjoittajan itse valitsema nimi, ja
+se voi liittyä esimerkiksi värin käyttötarkoitukseen (''otsikko'') tai
+värin yleiseen nimeen (''keltainen''). Argumentti \koodi{väri\-malli}
+tarkoittaa värin ilmaisemisen tapaa. Niitä on useita erilaisia, mutta
+yleisimmät on koottu taulukkoon \ref{tlk/värimalleja}.
+
+Eri värimalleilla on eri määrä parametreja, joilla ilmaistaan värin
+ominaisuuksia. Kunkin parametrin arvo on yleensä desimaaliluku 0\==1,
+mutta \koodi{HTML}\-/ värimallissa parametrit ilmaistaan yhtenä kolmen
+kaksinumeroisen heksadesimaaliluvun sarjana \textsc{html}\-/
+merkintäkielen tavoin. Värin parametrit kirjoitetaan komennon
+argumenttiin \koodi{para\-metrit} ja ne erotetaan toisistaan pilkulla.
+Taulukon \ref{tlk/värimalleja} Esimerkki\-/sarakkeessa on parametrien
+antamisesta esimerkki. Muista värimalleista voi lukea
+\paketti{xcolor}\-/ paketin ohjekirjasta.
+
+Kun värit on määritelty, niitä voi käyttää eri komentojen yhteydessä.
+Tekstin väri vaihdetaan toiseksi komennolla \komento{color}, josta on
+kaksi erilaista versiota. Komento vaihtaa värin pysyvästi nykyisen
+ympäristön (luku \ref{luku/ympäristöt}) tai aaltosulkeilla (luku
+\ref{luku/aaltosulkeet}) rajatun alueen sisällä.
+
+\komentoi{color}
+\begin{koodilohkosis}
+\color{nimi} % väriksi ennalta määritelty ”nimi”
+\color[värimalli]{parametrit} % värimallin ja parametrien avulla
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa \komento{textcolor}, jolle
+annetaan edelliseen verrattuna vielä yksi argumentti lisää. Argumenttina
+on teksti, johon värin halutaan vaikuttavan. Vaikutusalueena on siis
+vain kyseinen teksti.
+
+\komentoi{textcolor}
+\begin{koodilohkosis}
+\textcolor{nimi}{teksti}
+\textcolor[värimalli]{parametrit}{teksti}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Tekstin taustaväri vaihdetaan komennoilla \komento{colorbox} ja
+\komento{fcolorbox}. Komennot luovat pienen laatikon (luku
+\ref{luku/laatikot-pienet}), jonka sisällä taustaväri on voimassa. Ensin
+mainittu komento vaihtaa vain taustavärin, ja jälkimmäinen sisältää
+lisäksi värillisen kehyksen, eli sille määritellään kaksi väriä.
+
+\begin{koodilohkosis}
+\colorbox{nimi}{teksti} % taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi”
+\colorbox[värimalli]{parametrit}{teksti}
+\fcolorbox{nimi/kehys}{nimi/tausta}{teksti}
+\fcolorbox[värimalli]{parametrit/kehys}{parametrit/tausta}{teksti}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Kehystetyn laatikon kehysviivan leveys on mitassa \mitta{fboxrule} ja
+kehyksen etäisyys sisällöstä mitassa \mitta{fboxsep}. Seuraavassa on
+esimerkki useiden edellä mainittujen komentojen käytöstä. Tästä tuskin
+kannattaa ottaa mallia vakavaan typografiseen työhön.
+
+\komentoi{colorbox}
+\komentoi{color}
+\komentoi{definecolor}
+\komentoi{fcolorbox}
+\komentoi{setlength}
+\komentoi{textcolor}
+\mittai{fboxrule}
+\mittai{fboxsep}
+\begin{koodilohkosis}
+\definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2}
+\setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp}
+\fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä}
+\textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}.
+\end{koodilohkosis}
+
+\begin{tulossis}
+ \definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2}
+ \setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp}
+ \fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä}
+ \textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}.
+\end{tulossis}