diff options
author | Norbert Preining <norbert@preining.info> | 2024-07-13 03:01:41 +0000 |
---|---|---|
committer | Norbert Preining <norbert@preining.info> | 2024-07-13 03:01:41 +0000 |
commit | 6d99d1d1b202753303b6430d12763206fb734a97 (patch) | |
tree | d9643d768369248b42869a33e099e417955853bd /info | |
parent | 6acdb29f8e417bf7ff4e2fe6d048811f448e1269 (diff) |
CTAN sync 202407130301
Diffstat (limited to 'info')
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf | bin | 924647 -> 931263 bytes | |||
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex | 19 | ||||
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex | 64 | ||||
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex | 9 | ||||
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex | 149 | ||||
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex | 318 | ||||
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex | 2 | ||||
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex | 1 | ||||
-rw-r--r-- | info/kaytannollista-latexia/versio.tex | 2 |
9 files changed, 343 insertions, 221 deletions
diff --git a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf Binary files differindex 0f802f5bf8..92e9769f85 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf +++ b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf diff --git a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex index 643a5898fe..b3294eb42a 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex @@ -31,7 +31,7 @@ datezeros=false]{biblatex} \usepackage{tikz} \usepackage{totcount} -\usepackage{nowidow} \setnowidow \setnoclub +\usepackage[all]{nowidow} \usepackage{hanging} \usepackage{lettrine} \usepackage{multicol} @@ -94,7 +94,7 @@ SmallCapsFont={* Regular}, SmallCapsFeatures={Language=Default, Letters=SmallCaps}] \setmonofont{Libertinus Mono}[ -Scale=MatchLowercase, Ligatures={TeXReset, NoCommon}, +Scale=MatchLowercase, Ligatures={TeXOff, CommonOff}, FakeStretch=0.8, Numbers=SlashedZero] \setmathfont{Libertinus Math}[Scale=MatchLowercase] @@ -114,7 +114,7 @@ FakeStretch=0.8, Numbers=SlashedZero] \newcommand{\versaalinum}{\addfontfeatures{Numbers=Uppercase}} \newcommand{\murtoluku}[2]{{\addfontfeatures{Fractions=On}#1/#2}} -\setlength{\emergencystretch}{1em} +\setlength{\emergencystretch}{1.3em} \setlength{\parindent}{1em} \setlength{\bibhang}{\parindent} @@ -173,7 +173,7 @@ columnsep=1em] \begin{textblock*}{1cm}(-2em,3bp) \small\seurausnuoli \end{textblock*} - \begin{minipage}{\linewidth} + \begin{minipage}{\textwidth} \linespread{1}\small }{% \end{minipage} @@ -188,18 +188,18 @@ columnsep=1em] \end{list}} \floatsetup{ style=plain, font={small}, justification=raggedright, - margins=raggedright, captionskip=0ex, capposition=bottom } + margins=centering, captionskip=0ex, capposition=bottom } \floatsetup[table]{ style=plain, captionskip=2ex } \floatsetup[figure]{ style=plain, captionskip=2ex } \captionsetup{ font={small, sf}, labelfont={bf}, textfont={}, - textformat=period, margin=.5em, justification=RaggedRight, - singlelinecheck=off } + textformat=period, margin={.1em, 1.1em}, oneside, + justification=RaggedRight, singlelinecheck=off } \newcommand{\leijutlk}[2]{% \begin{table*} - \floatbox{table}{\versaalinum #1}{#2} + \floatbox{table}[\FBwidth]{\versaalinum #1}{#2} \end{table*}} \newcommand{\leijukuva}[2]{% @@ -215,7 +215,6 @@ columnsep=1em] \setlength{\itemsep}{.2ex plus .2ex} \setlength{\parsep}{0em} \setlength{\topsep}{.2ex plus .2ex} - \RaggedRight }}{\end{list}} \newenvironment{maaritelma}[1]{% @@ -442,6 +441,7 @@ columnsep=1em] \begin{list}{\textbullet}{ \setlength{\leftmargin}{1em} + \setlength{\labelsep}{.35em} \setlength{\topsep}{0ex} \setlength{\partopsep}{0ex} \setlength{\itemsep}{0ex} @@ -492,7 +492,6 @@ columnsep=1em] ladottu eri väreillä: \komentox{teksti} ja \mkomentox{matematiikka}.} \printindex[komennot] \printindex[laskurit] -\clearpage \printindex[mitat] \printindex[paketit] \indexprologue{\noindent Tekstitilan ja matematiikkatilan ympäristöt on diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex index 88c31f03f6..b9bfa55d7d 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex @@ -275,7 +275,7 @@ muokata sivun ylä- tai alatunnistetta eli verrattain pysyviä tunnistetietoja, jotka toistuvat joka sivulla ylä- tai alareunassa. Niiden muokkaamiseen käytetään \paketti{fancyhdr}\-/ pakettia, jonka ohjeita on luvussa \ref{luku/ylä-ala-tunnisteet}. Sivun taustavärin -asettamista käsitellään luvussa \ref{luku/korostus-värit}. +asettamista käsitellään luvussa \ref{luku/sivun-väri}. \subsection{Sivun koko ja marginaalit} \label{luku/sivun-mitat} @@ -886,6 +886,26 @@ toteutukseen. \label{esim/fancyhdr-koko} \end{esimerkki*} +\subsection{Taustaväri} +\label{luku/sivun-väri} + +Dokumentin sivun värin valitsemiseen sopii \pakettictan{xcolor}\-/ +paketti, jonka peruskäyttöön kannattaa tutustua luvussa +\ref{luku/värit}. Sivulle voi asettaa taustavärin komennolla +\komento{pagecolor}, joka vaihtaa värin nykyiselle ja seuraaville +sivuille, kunnes väri vaihdetaan toiseksi tai poistetaan. Komennolle +annetaan samanlaiset argumentit kuin muillekin värikomennoille (luku +\ref{luku/värit}). Komento \komento{nopagecolor} poistaa taustavärin +kokonaan eli palauttaa taustan oletustilaan. + +\komentoi{pagecolor} +\komentoi{nopagecolor} +\begin{koodilohkosis} +\pagecolor{nimi} % sivun taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi” +\pagecolor[värimalli]{parametrit} +\nopagecolor +\end{koodilohkosis} + \section{Pdf-tiedosto} \label{luku/pdf-asetukset} @@ -1119,6 +1139,7 @@ komennoilla\footnote{Vaihtoehtoisesti fontit voi asettaa TeX Gyre Chorus & kalligrafinen \\ \midrule Libertinus Sans & groteski, humanistinen, kaksivahvuinen \\ + Latin Modern Sans & groteski \\ TeX Gyre Heros & groteski, uusgroteski \\ DejaVu Sans & groteski, uusgroteski \\ TeX Gyre Adventor & groteski, geometrinen \\ @@ -1126,6 +1147,7 @@ komennoilla\footnote{Vaihtoehtoisesti fontit voi asettaa Libertinus Mono & tasalevyinen \\ TeX Gyre Cursor & tasalevyinen \\ DejaVu Sans Mono & tasalevyinen \\ + Latin Modern Mono & tasalevyinen \\ \bottomrule \end{tabular} }{ @@ -1227,7 +1249,7 @@ loppupuolella. Letters=SmallCaps}] \setmonofont{Libertinus Mono}[ - Scale=MatchLowercase, FakeStretch=0.8, Ligatures=NoCommon] + Scale=MatchLowercase, FakeStretch=0.8, Ligatures=CommonOff] \end{koodilohko} \caption{Libertinus\-/ kirjainperheiden asettaminen. Tässä \englanti{Libertinus Serif} \=/perheen lihavoinniksi on valittu @@ -1837,7 +1859,10 @@ käyttämällä valitsinta \koodi{Renderer} seuraavan esimerkin tavoin: \noindent Tavallisimpia \koodi{Renderer}\-/ valitsimen arvoja ovat -\koodi{\mbox{Node}}, \koodi{Harf\-Buzz} ja \koodi{Open\-Type}. +\koodi{\mbox{Node}}, \koodi{Harf\-Buzz} ja \koodi{Open\-Type}. Toisinaan +\koodi{\mbox{Node}} on tuottanut paremman tuloksen kuin muut +vaihtoehdot. + Lisätietoa voi lukea \paketti{fontspec}\-/ paketin ohjekirjan luvusta, joka käsittelee Luatexin erityispiirteitä. Myös Xelatexissa (Xetex) on fontteihin liittyviä ominaisuuksia, joita ei muissa kääntäjissä ole. @@ -1867,7 +1892,7 @@ käsitellään tarkemmin luvussa \ref{luku/typo-liga}. Molemmat edellä mainitut ligatuurityypit saa pois päältä seuraavalla asetuksella: \begin{koodilohkosis} -Ligatures={TeXReset, NoCommon} +Ligatures={TeXOff, CommonOff} \end{koodilohkosis} \noindent @@ -1890,13 +1915,13 @@ HyphenChar=None \noindent Yleensä tasalevyisestä kirjainperheestä kannattaa kytkeä typografiset -ligatuurit pois päältä asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk No\-Common}. -Tasalevyisen fontin ajatukseen nimenomaan kuuluu, että merkit ovat -samanlevyisiä eikä yhden merkin tilaan sovi sulloa useampaa kirjainta. -Kaikki tasalevyiset kirjainperheet eivät edes sisällä ligatuurimerkkejä, -joten ominaisuus näyttää olevan automaattisesti pois päältä. Varmuuden -vuoksi on kuitenkin hyvä lisätä asetus \koodi{Liga\-tures=\katk - No\-Common} tasalevyiselle perheelle. +ligatuurit pois päältä asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk + Common\-Off}. Tasalevyisen fontin ajatukseen nimenomaan kuuluu, että +merkit ovat samanlevyisiä eikä yhden merkin tilaan sovi sulloa useampaa +kirjainta. Kaikki tasalevyiset kirjainperheet eivät edes sisällä +ligatuurimerkkejä, joten ominaisuus näyttää olevan automaattisesti pois +päältä. Varmuuden vuoksi on kuitenkin hyvä lisätä asetus +\koodi{Liga\-tures=\katk Common\-Off} tasalevyiselle perheelle. Oletuksena tavutus on kytketty pois päältä tasalevyiseltä kirjainperheeltä, koska sitä käytetään tavallisesti tietokoneisiin @@ -1998,13 +2023,13 @@ fi f\textcompwordmark i \noindent Mikäli tavallisia ligatuureja ei halua käyttöön lainkaan, on parasta valita jo kirjainperheen tai \=/leikkauksen käyttöönotossa asetus -\koodi{Liga\-tures=\katk No\-Com\-mon}. Väliaikaisesti fontin asetuksiin +\koodi{Liga\-tures=\katk Common\-Off}. Väliaikaisesti fontin asetuksiin voi vaikuttaa komennolla \komento{addfontfeatures}, joka sekin on \paketti{fontspec}\-/pakettiin sisältyvä komento. \komentoi{addfontfeatures} \begin{koodilohkosis} -{\addfontfeatures{Ligatures=NoCommon} fi fl} +{\addfontfeatures{Ligatures=CommonOff} fi fl} \end{koodilohkosis} \noindent @@ -2013,8 +2038,8 @@ sisältää myös harvinaisempia ligatuureja, jotka täytyy erikseen kytkeä päälle. Niiden tarkoituksena on esimerkiksi erityinen koristeellisuus tai historiallisen kirjainleikkauksen jäljittely. Harvinaisia ligatuureja ei ole tarkoitus käyttää joka tilanteessa vaan ainoastaan -erityisestä syystä. Kuvassa \ref{kuva/ligatuurit} ja tässäkin -tekstikappaleessa olevat {% +erityisestä syystä. Kuvassa \ref{kuva/ligatuurit} ja tässäkin virkkeessä +olevat {% \newcommand{\hlig}[1]{{\addfontfeatures{Ligatures=Historic}#1}}% \hlig{st}- ja \hlig{ct}\-/ligatuurit% } on saatu fontin asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk His\-toric}. @@ -2319,6 +2344,7 @@ math Mathematical Alphanumeric Symbols \rivi{TeX Gyre Schola}{TeX Gyre Schola Math} \rivi{TeX Gyre Termes}{TeX Gyre Termes Math} \rivi{DejaVu Serif}{TeX Gyre Dejavu Math} + \rivi{DejaVu Serif}{DejaVu Serif} \rivi{Garamond Libre}{Garamond Math} \rivi{Latin Modern Roman}{Latin Modern Math} \bottomrule @@ -2334,8 +2360,8 @@ Taulukkoon \ref{tlk/matematiikka-fontteja} on koottu \englanti{Open Type} \=/fontteja, joissa on yhteensopiva leipätekstin ja matematiikkatilan kirjainperhe. Teknisesti kaikkia voi käyttää kaikkien kanssa, mutta on tietenkin toivottavaa, että kirjainleikkaukset sopivat -ulkoasultaan yhteen. Kaikki fontit ovat vapaita ja toimitetaan Tex Live -\=/jakelun tai käyttöjärjestelmän mukana. +ulkoasultaan yhteen. Kaikki taulukon fontit ovat vapaita ja toimitetaan +Tex Live \=/jakelun tai käyttöjärjestelmän mukana. \section{Kieli} \label{luku/kieliasetukset} @@ -3270,8 +3296,8 @@ merkityksellisten osien rajakohdasta. Tavurajakin voi sattua samaan paikkaan, mutta tavutettaessa heittomerkki säilyy: \emph{show'-hun}.% \footnote{Asiaa ei yleensä mainita kielenhuolto\-/oppaissa. Tieto perustuu Kielikello\-/lehden 2/2006 artikkeliin: - \kulmaurl{https://www.kielikello.fi/-/lainausmerkit-}. Viittauspäivä - 6.7.2020.} Mikäli tällainen tavutuskohta halutaan mukaan, käytetään + \kulmaurl{https://kielikello.fi/lainausmerkit/}. Viittauspäivä + 5.5.2024.} Mikäli tällainen tavutuskohta halutaan mukaan, käytetään sanassa tavallista tavutusvihjettä: \koodi{show'}\komento{-}\koodi{hun}. Mieluummin ei kuitenkaan katkaista sanoja heittomerkin kohdalta. diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex index c87d9c4150..b625e80d1b 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex @@ -191,7 +191,7 @@ sisältöelementtien (\englanti{inner}) ulkoasuun ja diojen reunoille \providecommand{\teema}{} \renewcommand{\teema}[2][,]{\mbox{\koodi{#2}#1}} - \begin{tabularx}{\linewidth}{lL} + \begin{tabularx}{\textwidth}{lL} \toprule \ots{Komento} & \ots{Valmiita teemoja} \\ \rivi{usetheme}{ @@ -335,8 +335,7 @@ lisätietoihin. Muualla käytetään antiikvaa. \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\} - - \begin{tabularx}{\linewidth}{lL} + \begin{tabularx}{\textwidth}{lL} \toprule \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys} \\ \midrule @@ -425,8 +424,8 @@ otsikon teksti valkeaksi ja tausta siniseksi: \noindent Värien nimien täytyy olla ennalta määriteltyjä. Perusvärit (\englanti{\koodi{white}, \koodi{blue}, \koodi{red}} ym.) on määritelty -valmiiksi, mutta lisää värejä voi määritellä ohjeilla, joita kerrotaan -luvussa \ref{luku/korostus-värit}. +valmiiksi, mutta lisää värejä voi määritellä luvun \ref{luku/värit} +ohjeilla. Oletuksena luetelmaympäristöt \ymparisto{itemize} ja \ymparisto{enumerate} latovat luetelmamerkit eri värillä kuin normaalin diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex index 4c18794a42..7f1e589ae2 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex @@ -330,17 +330,17 @@ Edellä kuvatut Latexin omat lainausmerkkien merkintätavat (\koodi{''}, pois päältä fontin asetuksista eli \paketti{fontspec}\-/ pakettiin kuuluvien toimintojen avulla. Fonteissa on yleensä oletuksena päällä Tex\-/ligatuurit eli asetus \koodi{Liga\-tures=\katk TeX}, mutta sen saa -poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Asetusta +poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Off}. Asetusta muutetaan kirjainperheen määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti komennolla \komento{addfontfeatures}. \komentoi{addfontfeatures} \begin{koodilohkosis} -{\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} `` '' >> '} +{\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} `` '' >> '} \end{koodilohkosis} \begin{tulossis} - {\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} `` '' >> '} + {\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} `` '' >> '} \end{tulossis} \noindent @@ -419,16 +419,16 @@ yhdysmerkkiä, voi käyttää tasalevyistä fonttia (\komento{texttt}\komentoarg{--}), joka oletuksena kytkee pois Latexin ajatusviivatoiminnon. Saman asetuksen saa kyllä mihin tahansa fonttiin, kun poistaa fontista niin sanotut Tex\-/ligatuurit asetuksella -\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Väliaikaisesti asetus tehdään +\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Off}. Väliaikaisesti asetus tehdään seuraavasti: \komentoi{addfontfeatures} \begin{koodilohkosis} -{\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} -- ---} +{\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} -- ---} \end{koodilohkosis} \begin{tulossis} - {\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} -- ---} + {\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} -- ---} \end{tulossis} \noindent @@ -2124,9 +2124,6 @@ kehysviivan etäisyys sisällöstä määritellään mitassa \mitta{fboxsep}. \end{tulossis} \noindent -Värillisten laatikoiden ja kehysten tekemistä neuvotaan luvussa -\ref{luku/korostus-värit}, joka käsittelee väriasioita muutenkin. - Tekstiä sisältävien laatikoiden korkeus vaihtelee kirjainten ja muiden merkkien muodon mukaan. Esimerkiksi kirjainten ala- ja yläpidennykset kasvattavat laatikon kokoa gemenalinjan yläpuolelle tai peruslinjan @@ -2364,3 +2361,137 @@ kaksi seuraavista kirjaimista: \koodi{c} (\englanti{center}, keski), arvoksi täysympyrän yksikkömäärä, ja oletusasetus on \koodi{units=\katk 360}. Jos haluaa käyttää radiaaneja, sopiva asetus on \koodi{units=\katk 6.283185} (2π\,rad). + +\section{Tekstin ja laatikoiden värit} +\label{luku/värit} + +Latexiin saa värit \pakettictan{xcolor}\-/ paketin +avulla.\footnote{Toinen vaihtoehto on yksinkertaisempi väripaketti + \paketti{color}, joka sisältää värien käsittelyn perustoiminnot.} Se +tarjoaa muun muassa komentoja, joilla tekstin väriä, tekstin taustaväriä +tai sivun taustaväriä (luku \ref{luku/sivun-väri}) voi muuttaa. Lisäksi +paketti sisältää värien sekoittamiseen ja muuntamiseen liittyvää +tekniikkaa. Paketin komentojen avulla voi myös värittää taulukoiden +(luku \ref{luku/taulukot}) rivit vuorottelevin värein. + +Omassa dokumentissa käytettävät värit on hyvä määritellä alussa. +Määrittely tarkoittaa sitä, että annetaan väreille nimet -- esimerkiksi +käyttötarkoituksen mukaan -- ja myöhemmin lähdedokumentissa viitataan +väreihin käyttämällä alussa määriteltyjä nimiä. Näin väri on määritelty +yhdessä paikassa ja sen muuttaminen on myöhemmin helppoa. On kyllä +mahdollista käyttää värejä ilman etukäteismäärittelyäkin. + +\leijutlk{ + \providecommand{\rivi}{} + \renewcommand{\rivi}[3]{\koodi{#1} & #2 & \koodi{#3} + & \textcolor[#1]{#3}{\rule{.9em}{.9em}} \\} + \begin{tabular}{llll} + \toprule + \ots{Malli} + & \ots{Parametrit} + & \multicolumn{2}{l}{\ots{Esimerkki}} \\ + \midrule + \rivi{rgb}{punainen, vihreä, sininen}{1,.7,.3} + \rivi{HTML}{punainen vihreä sininen}{33aaf3} + \rivi{cmyk}{syaani, magenta, keltainen, musta}{.1,1,.5,0} + \rivi{hsb}{sävy, kylläisyys, kirkkaus}{.2,1,.6} + \rivi{gray}{harmaa}{.55} + \bottomrule + \end{tabular} +}{ + \caption{Erilaisia värimalleja ja niiden parametreja + \paketti{xcolor}\-/ paketissa} + \label{tlk/värimalleja} +} + +Omat värit määritellään komennolla \komento{definecolor}. Se tarvitsee +kolme argumenttia: värin nimen, värimallin ja värikoodin. Komennon +argumenttien rakenne on seuraavanlainen: + +\komentoi{definecolor} +\begin{koodilohkosis} +\definecolor{nimi}{välimalli}{parametrit} +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Komennon argumentti \koodi{nimi} on kirjoittajan itse valitsema nimi, ja +se voi liittyä esimerkiksi värin käyttötarkoitukseen (''otsikko'') tai +värin yleiseen nimeen (''keltainen''). Argumentti \koodi{väri\-malli} +tarkoittaa värin ilmaisemisen tapaa. Niitä on useita erilaisia, mutta +yleisimmät on koottu taulukkoon \ref{tlk/värimalleja}. + +Eri värimalleilla on eri määrä parametreja, joilla ilmaistaan värin +ominaisuuksia. Kunkin parametrin arvo on yleensä desimaaliluku 0\==1, +mutta \koodi{HTML}\-/ värimallissa parametrit ilmaistaan yhtenä kolmen +kaksinumeroisen heksadesimaaliluvun sarjana \textsc{html}\-/ +merkintäkielen tavoin. Värin parametrit kirjoitetaan komennon +argumenttiin \koodi{para\-metrit} ja ne erotetaan toisistaan pilkulla. +Taulukon \ref{tlk/värimalleja} Esimerkki\-/sarakkeessa on parametrien +antamisesta esimerkki. Muista värimalleista voi lukea +\paketti{xcolor}\-/ paketin ohjekirjasta. + +Kun värit on määritelty, niitä voi käyttää eri komentojen yhteydessä. +Tekstin väri vaihdetaan toiseksi komennolla \komento{color}, josta on +kaksi erilaista versiota. Komento vaihtaa värin pysyvästi nykyisen +ympäristön (luku \ref{luku/ympäristöt}) tai aaltosulkeilla (luku +\ref{luku/aaltosulkeet}) rajatun alueen sisällä. + +\komentoi{color} +\begin{koodilohkosis} +\color{nimi} % väriksi ennalta määritelty ”nimi” +\color[värimalli]{parametrit} % värimallin ja parametrien avulla +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa \komento{textcolor}, jolle +annetaan edelliseen verrattuna vielä yksi argumentti lisää. Argumenttina +on teksti, johon värin halutaan vaikuttavan. Vaikutusalueena on siis +vain kyseinen teksti. + +\komentoi{textcolor} +\begin{koodilohkosis} +\textcolor{nimi}{teksti} +\textcolor[värimalli]{parametrit}{teksti} +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Tekstin taustaväri vaihdetaan komennoilla \komento{colorbox} ja +\komento{fcolorbox}. Komennot luovat pienen laatikon (luku +\ref{luku/laatikot-pienet}), jonka sisällä taustaväri on voimassa. Ensin +mainittu komento vaihtaa vain taustavärin, ja jälkimmäinen sisältää +lisäksi värillisen kehyksen, eli sille määritellään kaksi väriä. + +\begin{koodilohkosis} +\colorbox{nimi}{teksti} % taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi” +\colorbox[värimalli]{parametrit}{teksti} +\fcolorbox{nimi/kehys}{nimi/tausta}{teksti} +\fcolorbox[värimalli]{parametrit/kehys}{parametrit/tausta}{teksti} +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Kehystetyn laatikon kehysviivan leveys on mitassa \mitta{fboxrule} ja +kehyksen etäisyys sisällöstä mitassa \mitta{fboxsep}. Seuraavassa on +esimerkki useiden edellä mainittujen komentojen käytöstä. Tästä tuskin +kannattaa ottaa mallia vakavaan typografiseen työhön. + +\komentoi{colorbox} +\komentoi{color} +\komentoi{definecolor} +\komentoi{fcolorbox} +\komentoi{setlength} +\komentoi{textcolor} +\mittai{fboxrule} +\mittai{fboxsep} +\begin{koodilohkosis} +\definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2} +\setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp} +\fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä} +\textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}. +\end{koodilohkosis} + +\begin{tulossis} + \definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2} + \setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp} + \fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä} + \textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}. +\end{tulossis} diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex index 58e992b3ca..8eccc972d5 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex @@ -121,6 +121,52 @@ Taulukossa on mainittu ensin Latexin omat komennot ja sitten estävät sanojen tavuttamisen, kun taas \paketti{ragged2e}\-/ paketin komennot sallivat tavutuksen normaalisti. +\subsection{Optinen tasaus} + +Tekstin tasaamisessa halutaan toisinaan jättää jotkut merkit +tasauskohdan ulkopuolelle. Esimerkiksi suurikokoisissa otsikoissa on +joskus alussa lainausmerkki, joka halutaan latoa tasauskohdan vasemmalle +puolelle, jotta eri riveillä olevat sanat saadaan tasaan. + +\begin{tulossis} + \Large\makebox[0bp][r]{''}Optinen tasaus \\ + otsikossa'' +\end{tulossis} + +\noindent +Tasauskohdan ulkopuolinen lainausmerkki voidaan toteuttaa leveydettömän +laatikon avulla (luku \ref{luku/laatikot}). Lainausmerkki kirjoitetaan +laatikkoon, jonka leveys on nolla ja jonka sisältö tasataan laatikon +oikeaan reunaan. Tällöin laatikko ei vie yhtään tilaa, mutta sen sisältö +ladotaan kyseisen kohdan vasemmalle puolelle. + +\komentoi{makebox} +\begin{koodilohkosis} +\makebox[0bp][r]{''}Optinen tasaus \\ +otsikossa'' +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Toisinaan keskitetyssä monirivisessä tekstissä tai otsikossa on rivin +lopussa yhdysmerkki, mutta keskitys ehkä halutaan toteuttaa vain +kirjainten perusteella ja jättää yhdysmerkki sen ulkopuolelle. Sellainen +yhdysmerkki voidaan kirjoittaa leveydettömään laatikkoon, jolloin sitä +ei huomioida keskittämisessä. + +\komentoi{makebox} +\ymparistoi{center} +\begin{koodilohkosis} +\begin{center} + \Large Latex\makebox[0bp][l]{-} \\ opas +\end{center} +\end{koodilohkosis} + +\begin{tulossis} + \begin{center} + \Large Latex\makebox[0bp][l]{-} \\ opas + \end{center} +\end{tulossis} + \subsection{Pystysuuntaiset välit} \label{luku/pystysuuntaiset-välit} @@ -1437,159 +1483,24 @@ seuraavalla tavalla: \end{koodilohkosis} \subsection{Värit} -\label{luku/korostus-värit} Eri värien käyttö voi sopia tekstin erilaisten osien korostamiseen. -Esimerkiksi otsikot, taulukot tai leijuvat osat saa erottumaan -selvemmin, kun niiden toteutuksessa käyttää värejä. Sen sijaan -leipätekstin sisällä värejä täytynee käyttää hillitysti, sillä värikäs -tekstipalsta näyttää rauhattomalta ja voi hidastaa lukemista. - -Latexiin saa värit \pakettictan{xcolor}\-/ paketin -avulla.\footnote{Toinen vaihtoehto on yksinkertaisempi väripaketti - \paketti{color}, joka sisältää värien käsittelyn perustoiminnot.} Se -tarjoaa muun muassa komentoja, joilla tekstin väriä, tekstin taustaväriä -tai sivun taustaväriä voi muuttaa. Lisäksi se sisältää värien -sekoittamiseen ja muuntamiseen liittyvää tekniikkaa. Paketin komentojen -avulla voi myös värittää taulukoiden (luku \ref{luku/taulukot}) rivit -vuorottelevin värein. - -Omassa dokumentissa käytettävät värit on hyvä määritellä alussa. -Määrittely tarkoittaa sitä, että annetaan väreille nimet -- esimerkiksi -käyttötarkoituksen mukaan -- ja myöhemmin lähdedokumentissa viitataan -väreihin käyttämällä alussa määriteltyjä nimiä. Näin väri on määritelty -yhdessä paikassa ja sen muuttaminen on myöhemmin helppoa. On kyllä -mahdollista käyttää värejä ilman etukäteismäärittelyäkin. - -\leijutlk{ - \providecommand{\rivi}{} - \renewcommand{\rivi}[3]{\koodi{#1} & #2 & \koodi{#3} - & \textcolor[#1]{#3}{\rule{.9em}{.9em}} \\} - \begin{tabular}{llll} - \toprule - \ots{Malli} - & \ots{Parametrit} - & \multicolumn{2}{l}{\ots{Esimerkki}} \\ - \midrule - \rivi{rgb}{punainen, vihreä, sininen}{1,.7,.3} - \rivi{HTML}{punainen vihreä sininen}{33aaf3} - \rivi{cmyk}{syaani, magenta, keltainen, musta}{.1,1,.5,0} - \rivi{hsb}{sävy, kylläisyys, kirkkaus}{.2,1,.6} - \rivi{gray}{harmaa}{.55} - \bottomrule - \end{tabular} -}{ - \caption{Erilaisia värimalleja ja niiden parametreja - \paketti{xcolor}\-/ paketissa} - \label{tlk/värimalleja} -} - -Omat värit määritellään komennolla \komento{definecolor}. Se tarvitsee -kolme argumenttia: värin nimen, värimallin ja värikoodin. Komennon -argumenttien rakenne on seuraavanlainen: - -\komentoi{definecolor} -\begin{koodilohkosis} -\definecolor{nimi}{välimalli}{parametrit} -\end{koodilohkosis} - -\noindent -Komennon argumentti \koodi{nimi} on kirjoittajan itse valitsema nimi, -ja se voi liittyä esimerkiksi värin käyttötarkoitukseen (''nuoli'') tai -värin yleiseen nimeen (''keltainen''). Argumentti \koodi{väri\-malli} -tarkoittaa värin ilmaisemisen tapaa. Niitä on useita erilaisia, mutta -yleisimmät on koottu taulukkoon \ref{tlk/värimalleja}. - -Eri värimalleilla on eri määrä parametreja, joilla ilmaistaan värin -ominaisuuksia. Kunkin parametrin arvo on yleensä desimaaliluku 0\==1, -mutta \koodi{HTML}\-/ värimallissa parametrit ilmaistaan yhtenä kolmen -kaksinumeroisen heksadesimaaliluvun sarjana \textsc{html}\-/ -merkintäkielen tavoin. Värin parametrit kirjoitetaan komennon -argumenttiin \koodi{para\-metrit} ja ne erotetaan toisistaan pilkulla. -Taulukon \ref{tlk/värimalleja} Esimerkki\-/sarakkeessa on parametrien -antamisesta esimerkki. Muista värimalleista voi lukea -\paketti{xcolor}\-/ paketin ohjekirjasta. - -Kun värit on määritelty, niitä voi käyttää eri komentojen yhteydessä. -Tekstin väri vaihdetaan toiseksi komennolla \komento{color}, josta on -kaksi erilaista versiota. Komento vaihtaa värin pysyvästi nykyisen -ympäristön (luku \ref{luku/ympäristöt}) tai aaltosulkeilla (luku -\ref{luku/aaltosulkeet}) rajatun alueen sisällä. - -\komentoi{color} -\begin{koodilohkosis} -\color{nimi} % väriksi ennalta määritelty ”nimi” -\color[värimalli]{parametrit} % värimallin ja parametrien avulla -\end{koodilohkosis} - -\noindent -Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa \komento{textcolor}, jolle -annetaan edelliseen verrattuna vielä yksi argumentti lisää. Argumenttina -on teksti, johon värin halutaan vaikuttavan. Vaikutusalueena on siis -vain kyseinen teksti. - -\komentoi{textcolor} -\begin{koodilohkosis} -\textcolor{nimi}{teksti} -\textcolor[värimalli]{parametrit}{teksti} -\end{koodilohkosis} - -\noindent -Tekstin taustaväri vaihdetaan komennoilla \komento{colorbox} ja -\komento{fcolorbox}. Komennot luovat laatikon, jonka sisällä taustaväri -on voimassa. Ensin mainittu komento vaihtaa vain taustavärin, ja -jälkimmäinen sisältää lisäksi värillisen kehyksen, eli sille -määritellään kaksi väriä. - -\begin{koodilohkosis} -\colorbox{nimi}{teksti} % taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi” -\colorbox[värimalli]{parametrit}{teksti} -\fcolorbox{nimi(kehys)}{nimi(tausta)}{teksti} -\fcolorbox[värimalli]{parametrit(kehys)}{parametrit(tausta)}{teksti} -\end{koodilohkosis} - -\noindent -Kehystetyn laatikon kehysviivan leveys on mitassa \mitta{fboxrule} ja -kehyksen etäisyys sisällöstä mitassa \mitta{fboxsep}. Seuraavassa on -esimerkki useiden edellä mainittujen komentojen käytöstä. Tästä tuskin -kannattaa ottaa mallia vakavaan typografiseen työhön. - -\komentoi{colorbox} -\komentoi{color} -\komentoi{definecolor} -\komentoi{fcolorbox} -\komentoi{setlength} -\komentoi{textcolor} -\mittai{fboxrule} -\mittai{fboxsep} -\begin{koodilohkosis} -\definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2} -\setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp} -\fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä} -\textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}. -\end{koodilohkosis} - -\begin{tulossis} - \definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2} - \setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp} - \fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä} - \textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}. -\end{tulossis} - -\noindent -Sivulle voi asettaa taustavärin komennolla \komento{pagecolor}. -Taustäväri vaihtuu nykyiselle ja seuraaville sivuille, kunnes väri -vaihdetaan toiseksi tai poistetaan. Komennolle annetaan samanlaiset -argumentit kuin muillekin värikomennoille. Komento \komento{nopagecolor} -poistaa taustavärin kokonaan eli palauttaa taustan oletustilaan. - -\komentoi{pagecolor} -\komentoi{nopagecolor} -\begin{koodilohkosis} -\pagecolor{nimi} % sivun taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi” -\pagecolor[värimalli]{parametrit} -\nopagecolor -\end{koodilohkosis} +Esimerkiksi otsikot (luku \ref{luku/otsikot}), taulukot (luku +\ref{luku/taulukot}) tai leijuvat osat (luku \ref{luku/leijuosat}) saa +erottumaan selvemmin, kun niiden toteutuksessa käyttää värejä. Sen +sijaan leipätekstissä värejä kannattaa käyttää hillitymmin, sillä +värikäs tekstipalsta näyttää rauhattomalta. Katse voi hakeutua +poikkeavan värisiin osiin liian helposti, mikä hidastaa lukemista. +Värien käsittelyn tekniikkaa käsitellään luvussa \ref{luku/värit} ja +sivun taustaväriä luvussa \ref{luku/sivun-väri}. + +Tämän oppaan leipätekstissä on käytetty värejä Latexin komentojen ja +muiden rakenteiden ilmaisemiseen, esimerkiksi \komentox{komento}, +\ymparistox{ympäristö} ja \mittax{mitta}. Värisävyt on melko tummia, +jotta mustaa tekstiä sisältävä tekstipalsta näyttäisi verrattain +tasaiselta eikä katse kiinnittyisi värillisiin kohtiin kovin helposti. +Samanlaista ajatusta kannattanee toteuttaa muidenkin elementtien +värittämisessä. \section{Sivunvaihdot ja sivujen tasaaminen} \label{luku/sivunvaihdot} @@ -2661,12 +2572,44 @@ kirjaimia (a, b, c jne.). \label{esim/labelitem-labelenum} \end{esimerkki*} +\leijutlk{ + \providecommand{\rivi}{} + \renewcommand{\rivi}[3]{#1 & \uctunnus{#2} & #3 \\} + \begin{tabular}{cll} + \toprule + \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja Unicode-nimi}} & \ots{Komento} \\ + \midrule + \rivi{\textbullet}{u+2022 bullet}{\komento{textbullet}} + \rivi{◦}{u+25e6 white bullet}{} + \rivi{$\circ$}{u+2218 ring operator}{\koodi{\$\mkomento{circ}\$}} + % \rivi{⁃}{u+2043 hyphen bullet}{} + % \rivi{▪}{u+25aa black small square}{} + \rivi{\rule[.3ex]{.5ex}{.5ex}}{} + {\komento{rule}\komentoargv{.3ex}\komentoarg{.5ex}\komentoarg{.5ex}} + \rivi{‣}{u+2023 triangular bullet}{} + \rivi{--}{u+2013 en dash}{\komento{textendash}, \koodi{--}} + \rivi{$\star$}{u+22c6 star operator}{\koodi{\$\mkomento{star}\$}} + \rivi{\textasteriskcentered} + {u+2217 asterisk operator} {\komento{textasteriskcentered}} + \rivi{\textperiodcentered} + {u+00b7 middle dot}{\komento{textperiodcentered}} + \bottomrule + \end{tabular} +}{ + \caption{Erilaisia luetelmamerkkejä. Komento-sarakkeen + \koodi{\$}\=/merkit ovat matematiikkatilan aloitus- ja + lopetuskomentoja} + \label{tlk/luetelmamerkkejä} +} + Luetelmamerkit ja luetelmien numerointitavat ovat kirjoittajan muutettavissa. Ympäristössä \ymparisto{itemize} luetelmamerkit tulevat komennosta, joka alkaa sanoilla \komentox{label\-item} ja jatkuu luetelman tasoa ilmaisevalla roomalaisella numerolla \koodi{i}\==\koodi{iv}. Komennot voi määritellä uudelleen haluamallaan tavalla, kuten esimerkki \ref{esim/labelitem-labelenum} osoittaa. +Taulukkoon \ref{tlk/luetelmamerkkejä} on koottu erilaisia +luetelmamerkkejä sekä Latex\-/ komentoja, joilla niitä voi tuottaa. \ymparisto{enumerate}\-/ ympäristössä numeroidut kohdat tulevat komennosta, joka alkaa sanoilla \komentox{label\-enum} ja jatkuu @@ -2773,9 +2716,9 @@ vaikutetaan luetelman asetuksiin. Edellisen esimerkin argumentti \koodi{merk\-ki} sisältää tekstiä tai koodia, joka muodostaa luetelmakohdan merkin. Numeroimattomassa luetelmassa siihen voi laittaa esimerkiksi luetelmaympyrän eli komennon -\komento{textbullet} tai ajatusviivan (\koodi{--}). Numeroidussa -luetelmassa siihen kirjoitetaan komento, joka latoo jonkin laskurin -arvon. +\komento{textbullet} tai ajatusviivan (\koodi{--}). Muita esimerkkejä on +taulukossa \ref{tlk/luetelmamerkkejä}. Numeroidussa luetelmassa siihen +kirjoitetaan komento, joka latoo jonkin laskurin arvon. \ymparisto{list}\-/ ympäristön toinen argumentti \koodi{ase\-tuk\-set} sisältää mitä hyvänsä koodia, jolla vaikutetaan ympäristön asetuksiin. @@ -3701,7 +3644,7 @@ huolehtivat myös niiden ylä- ja alapuolisesta välistä paremmin kuin Latexin omat viivakomennot. Taulukon rivien taustan voi värittää \pakettictan{xcolor}\-/ paketin -(luku \ref{luku/korostus-värit}) komentojen avulla. Varsinkin leveiden +(luku \ref{luku/värit}) komentojen avulla. Varsinkin leveiden taulukoiden lukemista voi helpottaa, jos rivien eri taustavärit vuorottelevat. Tarkemmat tiedot selviävät paketin ohjekirjasta, mutta seuraavan esimerkin avulla ominaisuutta pääsee kokeilemaan: @@ -4515,7 +4458,7 @@ toisistaan erotettuja valitsimia ja niiden arvoja. \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\} - \begin{tabularx}{\linewidth}{lL} + \begin{tabularx}{\textwidth}{lL} \toprule \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys ja vaihtoehtoja} \\ \midrule @@ -4589,7 +4532,7 @@ ympäristössä. \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\} - \begin{tabularx}{\linewidth}{lL} + \begin{tabularx}{\textwidth}{lL} \toprule \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys ja vaihtoehtoja} \\ \midrule @@ -4742,9 +4685,11 @@ Niitä käytetään seuraavalla tavalla: \end{koodilohkosis} \begin{wrapfigure}{R}{5em} - \begin{tikzpicture}[x=.5em, y=.5em] - \draw [draw=black, fill=yellow, line width=1bp] (0,0) ellipse [x - radius=4, y radius=2, rotate=30]; + \begin{tikzpicture}[x=.5em, y=.5em, + tyyli/.style={draw=black, fill=yellow, line width=.6bp}] + \draw [tyyli] (0,0) ellipse [x radius=4, y radius=1.5, rotate=45]; + \draw [tyyli] (-2,2) circle [radius=1]; + \draw [tyyli] (2,-2) circle [radius=1]; \end{tikzpicture} \caption{Tekstipalstaan upotettu kuva} \label{kuva/wrapfig-esimerkki} @@ -4886,8 +4831,8 @@ Ristiviittaukset vaativat, että Latex\-/ lähdedokumentti käännetään kahdesti. Ensimmäisellä kääntämiskerralla \komento{label}\-/ komennolla mainittujen kohteiden tiedot kirjoitetaan muistiin väliaikaistiedostoon. Toisella kääntämiskerralla hyödynnetään väliaikaistiedostoa ja -\komento{ref}-, \komento{pageref}\-/\ ja \komento{nameref}\-/ komentojen -tilalle ladotaan viittauskohteen oikeat tiedot. +komentojen \komento{ref}, \komento{pageref} ja \komento{nameref} tilalle +ladotaan viittauskohteen oikeat tiedot. \section{Alaviitteet} \label{luku/alaviitteet} @@ -4895,12 +4840,14 @@ tilalle ladotaan viittauskohteen oikeat tiedot. Alaviitteet ovat sivun alareunassa olevia numeroituja tai muulla tavalla merkittyjä huomautuksia. Niihin viitataan sanojen tai virkkeiden perässä olevalla yläindeksinumerolla, \=/kirjaimella tai -\=/symbolilla.\footnote{Tässä on esimerkki alaviitteestä.} Alaviitteiden -tarkoituksena on lisätä tekstiin lähes huomaamaton lisätieto, joka ei -häiritse lukemista. Se sopii asioille, joilla ei ole suurta merkitystä -useimmille lukijoille tai jotka muuten sopivat huonosti leipätekstiin. -Varsin usein myös tiedonlähteet ilmaistaan alaviitteiden -avulla.\footcites[162]{kt_oik}[127--128]{typokk} +\=/symbolilla.\footnote{Katso myös ylä- ja alaindeksejä käsittelevä luku + \ref{luku/ylä-alaindeksit}. Siellä mainitun \paketti{realscripts}\-/ + paketin lataaminen on suositeltavaa, kun käyttää alaviitteitä.} +Alaviitteiden tarkoituksena on lisätä tekstiin lähes huomaamaton +lisätieto, joka ei häiritse lukemista. Se sopii asioille, joilla ei ole +suurta merkitystä useimmille lukijoille tai jotka muuten sopivat +huonosti leipätekstiin. Varsin usein myös tiedonlähteet ilmaistaan +alaviitteiden avulla.\footcites[162]{kt_oik}[127--128]{typokk} Alaviite tehdään komennolla \komento{footnote}, jonka argumentiksi kirjoitetaan alaviitteeseen tuleva teksti. Oletuksena Latex latoo @@ -5023,6 +4970,8 @@ väli hieman kasvaa. \rivi{norule}{vaakasuuntainen erotinviiva pois} \rivi{perpage}{numerointi sivukohtaiseksi} \rivi{bottom}{alaviite aina sivun alareunaan} + \rivi{ragged}{alaviitteeseen automaattinen \komento{raggedright} tai + \komento{RaggedRight}} \rivi{hang}{luetelmatyyppiset alaviitteet, riippuva sisennys} \rivi{multiple}{useat peräkkäiset yläindeksinumerot} \bottomrule @@ -5047,6 +4996,22 @@ voi sijoittua joskus ylemmäksi, jos sivun alaosaan ladotaan leijuva osa tai jos sivun alareunan tasaaminen on pois päältä (\komento{raggedbottom}, luku \ref{luku/sivunvaihdot}). +Valitsin \koodi{ragged} latoo alaviitteen tekstikappaleet +liehureunaisena eli suorittaa automaattisesti komennon +\komento{raggedright} tai \komento{RaggedRight} (luku +\ref{luku/kappaleen-tasaus}). Monipuolisempi keino alaviitteen tyylin +muokkaamiseen on komento \komento{footnotelayout}. Komennon voi +määritellä itse haluamakseen, ja komennon määritelmään kirjoitetaan mitä +hyvänsä komentoja, jotka halutaan suorittaa automaattisesti jokaisen +alaviitetekstin alussa. + +\komentoi{footnotelayout} +\komentoi{raggedright} +\begin{koodilohkosis} +\renewcommand{\footnotelayout}{\raggedright} +\end{koodilohkosis} + +\noindent Oletuksena alaviitekappaleet ladotaan samalla tavalla kuin tekstikappaleet oletuksena muutenkin, eli alaviitteen ensimmäinen rivi on sisennetty, ja sen alussa on alaviitteen numero. Seuraavia rivejä ei @@ -5064,7 +5029,7 @@ valitsimella \koodi{hang}. Sisennyksen suuruuteen voi vaikuttaa mitan \pakettii{footmisc} \begin{koodilohkosis} \usepackage[hang]{footmisc} -\setlength{\footnotemargin}{1.5em} +\setlength{\footnotemargin}{.8em} \end{koodilohkosis} \noindent @@ -5472,7 +5437,8 @@ esimerkkiteos on peräisin esimerkistä \ref{esim/thebibliography}. \bottomrule \end{tabular} }{ - \caption{\paketti{natbib}\-/paketin lähdeviittauskomentoja} + \caption{\paketti{natbib}\-/paketin + läh\-de\-viit\-taus\-ko\-men\-toja} \label{tlk/natbib-cite} } @@ -6351,7 +6317,7 @@ asetuksia käsitellään luvussa \ref{luku/asiasanat-asetukset}. \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\} - \begin{tabularx}{\linewidth}{lL} + \begin{tabularx}{\textwidth}{lL} \toprule \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys} \\ \midrule @@ -6730,7 +6696,7 @@ valitsimia ja niiden arvoja. Valitsimia on koottu taulukkoon \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\} - \begin{tabularx}{\linewidth}{lL} + \begin{tabularx}{\textwidth}{lL} \toprule \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys ja vaihtoehtoja} \\ \midrule @@ -6862,7 +6828,7 @@ merkkivalikoimassa. \leijutlk{ \providecommand{\rivi}{} \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\} - \begin{tabularx}{\linewidth}{lL} + \begin{tabularx}{\textwidth}{lL} \toprule \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys} \\ \midrule @@ -7044,7 +7010,7 @@ ilmaistaan tällaisten lisätietojen avulla. Esimerkki \ref{esim/tikz-asetuksia} havainnollistaa tavallisimpia valinnaisia argumentteja. Värivalitsimien \koodi{draw} ja \koodi{fill} arvoksi voi antaa mitä hyvänsä nimettyjä värejä, joita käsitellään tarkemmin luvussa -\ref{luku/korostus-värit}. +\ref{luku/värit}. \begin{esimerkki*} \ymparistoi{tikzpicture} @@ -7151,13 +7117,13 @@ paketin omasta ohjekirjasta. \end{tikzpicture} \end{koodilohko} - \begin{tulossis} + \begin{tulos} \begin{tikzpicture}[x=1mm, y=1mm] \node (ympyrä) at (0,0) [draw, circle] {vasen}; \node (suorakulmio) at (20,0) [draw, rectangle] {oikea}; \draw [->, shorten >=1mm] (ympyrä) to [out=45, in=135] (suorakulmio); \end{tikzpicture} - \end{tulossis} + \end{tulos} \caption{Solmujen nimeäminen ja kytkeminen viivan avulla} \label{esim/tikz-solmujen-yhdistäminen} diff --git a/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex b/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex index 027eb397fa..eda9ffd6b4 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex @@ -386,7 +386,7 @@ Minun Latex-dokumenttini! \end{esimerkki*} Dokumentin alkuosaa riville 9 saakka kutsutaan esittelyosaksi -(\englanti{preamble}). Tässä osassa ladataan tarvittavat paketit ja +(\englanti{pre\-am\-ble}). Tässä osassa ladataan tarvittavat paketit ja määritetään dokumentin asetuksia ja taustatietoja. Riviltä 10 alkaa varsinainen tekstiosa eli dokumentin sivuille ladottava sisältö. Se osa kirjoitetaan \ymparisto{document}\-/ ympäristön sisään eli riveillä 10 diff --git a/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex b/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex index 19d78109d1..68c0120943 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex @@ -208,6 +208,7 @@ font-ti-koko-komen-to-jen font-ti-komen-to-ja foot-misc foot-note +foot-note-lay-out foot-note-mark foot-note-sep foot-note-text diff --git a/info/kaytannollista-latexia/versio.tex b/info/kaytannollista-latexia/versio.tex index 93a754457b..60bbc868ef 100644 --- a/info/kaytannollista-latexia/versio.tex +++ b/info/kaytannollista-latexia/versio.tex @@ -1 +1 @@ -\newcommand{\versio}{2024.2} +\newcommand{\versio}{2024.7} |