diff options
Diffstat (limited to 'Master/texmf-doc/doc/finnish/lshort-finnish/src/asiat.tex')
-rw-r--r-- | Master/texmf-doc/doc/finnish/lshort-finnish/src/asiat.tex | 961 |
1 files changed, 961 insertions, 0 deletions
diff --git a/Master/texmf-doc/doc/finnish/lshort-finnish/src/asiat.tex b/Master/texmf-doc/doc/finnish/lshort-finnish/src/asiat.tex new file mode 100644 index 00000000000..c61551b169c --- /dev/null +++ b/Master/texmf-doc/doc/finnish/lshort-finnish/src/asiat.tex @@ -0,0 +1,961 @@ +%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%% +% Contents: Things you need to know +% $Id: asiat.tex,v 1.2 2005/04/05 08:05:09 hellgren Exp $ +%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%% + +\chapter{Asiat, jotka tulisi tietää} +\begin{intro} +Tämän luvun ensimmäisessä osassa tehdään lyhyt katsaus +\LaTeX:n filosofiaan ja historiaan. Luvun toisessa osassa keskitytään +\LaTeX-dokumentin perusrakenteeseen. Luvun jälkeen lukijalla pitäisi +olla karkea yleiskuva \LaTeX:n toiminnasta. Jatkossa tämä auttaa +yhdistämään uutta tietoa kokonaiskuvaan. +\end{intro} + +\section{Pelin henki} +\subsection{\TeX} + +\TeX{} on \index{Knuth, Donald E.}Donald E.~Knuthin~\cite{texbook} +tekemä tietokoneohjelma. Se on tarkoitettu tekstin ja matemaattisten +kaavojen ladontaan. Knuth alkoi koodata \TeX:iä 1977 tutkiakseen +silloin julkasualalle ilmaantuneiden digitaalisten laitteiden mahdollisuuksia. +Hänen tarkoituksenaan oli lopettaa kehityssuunta, jossa painojälki huononi +huononemistaan ja joka vaikutti myös hänen omien kirjojensa ja artikkeleidensa +ulkoasuun. Nykyinen \TeX{} julkaistiin 1982 ja siihen lisättiin 1989 +useiden kielten ja 8-bittisen merkistön tuki. +\TeX{} on tunnetusti hyvin vakaa ohjelma, saatavilla hyvin erilaisille +tietokoneille sekä lähestulkoon virheetön. \TeX:n versionumero lähestyy $\pi$:n arvoa, sen +ollessa nyt $3,14159$. + +\TeX{} luetaan 'Teh', jossa 'h' äännetään kuten 'ch' saksan +sanassa ''Ach''\footnote{Saksassa on itse asiassa kaksi tapaa +lausua 'ch' ja voisi luulla, että tähän sopisi paremmin +sanan ''Pech'' pehmeä 'ch'. Kun tätä kysyttiin Knuthilta, +hän kirjoitti saksankieliseen Wikipediaan: ''minua ei ärsytä, +vaikka ihmiset lausuvat {\TeX}:n oman mieltymyksensä mukaan{\ldots} +Saksassa monet käyttävät pehmeää ch:ta, koska X seuraa tässä e-vokaalia, +eikä kovaa ch:ta, joka seuraa yleensä a-vokaalia. Venäjällä 'tex' on hyvin +yleinen sana, joka lausutaan 'tjeh'. Uskoakseni oikea ääntämys +löytyy kuitenkin kreikan kielestä, jossa käytetään ach- ja Loch-sanan +kovempaa ch:ta.} +tai skotlantilaisessa sanassa ''Loch''. Tuo 'h' tai 'ch' +juontuu kreikan kielen aakkostosta, jossa X-kirjain vastaa +kyseistä äännettä. {\TeX} on myös ensimmäinen tavu kreikan +kielen sanasta texnologia (teknologia tai tekniikka). +ASCII-ympäristössä \TeX{} kirjoitetaan \texttt{TeX}. + +\subsection{\LaTeX} + +\LaTeX{} on makropakkaus, jonka avulla kirjoittajat voivat latoa +ja tulostaa typografialtaan korkealaatuisia töitä. Pakkaus käyttää +etukäteen määriteltyä, ammattimaista taittomallia. \LaTeX:n teki +alunperin \index{Lamport, Leslie}Leslie Lamport~\cite{manual}. +\LaTeX{} käyttää ladonnassa \TeX{}-ohjelmaa. Nykyisellään +{\LaTeX}ia ylläpitää Frank Mittelbach.\index{Mittelbach, Frank} + +%1994 \index{Mittelbach, Frank}Frank Mittelbachin +%johtama \index{LaTeX3@\LaTeX 3}\LaTeX 3 ryhmä teki uuden +%version \LaTeX{}-makroista. Mukaan otettiin pitkään kaivattuja +%parannuksia ja kaikki korjaukset, jotka olivat kasaantuneet +%sitten \index{LaTeX 2.09@\LaTeX{} 2.09}\LaTeX{} 2.09:n julkaisemisen. +%Jotta uusi versio erottuisi vanhasta, sitä kutsutaan nimellä +%\index{LaTeX 2e@\LaTeXe}\LaTeXe. Tämä ohje käsittelee +%\LaTeXe-makropakkausta. + +\LaTeX{} luetaan 'lateh'. \texttt{ASCII}-ympäristössä +\LaTeX{} kirjoitetaan muodossa \texttt{LaTeX}. \LaTeXe{} +luetaan 'lateh kaksi epsilon' tai 'lateh kaks e' ja +kirjoitetaan \texttt{LaTeX2e}. + +%Kaavio \ref{components} % sivulla \pageref{components} +%näyttää miten \TeX{} ja \LaTeXe{} toimivat yhdessä. Alkuperäinen kaavio on +%Kees van der Laanin tiedostosta \texttt{wots.tex}. + +%\begin{figure}[btp] +%\begin{lined}{0.8\textwidth} +%\begin{center} +%\input{keesin.fig} +%\end{center} +%\end{lined} +%\caption{\TeX-järjestelmän osat} \label{components} +%\end{figure} + +\section{Perusteita} + +\subsection{Kirjoittaja, taittaja ja latoja} + +Ennen vanhaan kirjoittajat lähettivät kirjoituskoneella +kirjoitetut käsikirjoituksensa kustantamolle. Kustantajan taittaja +suunnitteli sitten teoksen ulkoasun eli leiskan (palstan leveys, kirjasimet, +välit ennen otsikoita ja niiden jälkeen,~\ldots). Taittaja kirjoitti +ohjeensa käsikirjoitukseen ja antoi sen sitten latojalle, joka latoi +kirjan näiden ohjeiden perusteella. + +Kun ihminen toimii taittajana hän yrittää selvittää mitä kirjoittajalla +oli mielessään käsikirjoitusta tehdessään. Hän päättää lukujen +otsikoista, lainauksista, esimerkeistä, kaavoista jne.\ ammatillisen +kokemuksensa ja käsikirjoituksen sisällön pohjalta. + +\LaTeX-systeemissä \LaTeX:lla on taittajan rooli ja \TeX{} on +latojana. Mutta koska \LaTeX{} on ''vain'' ohjelma, se tarvitsee +enemmän työohjeita. Kirjoittajan täytyy lisätä ylimääräistä tietoja, +joka kuvaa työn loogista rakennetta. Nämä tiedot kirjoitetaan tekstiin +''\LaTeX{}:n käskyinä.'' + +Tällainen lähestymistapa eroaa huomattavasti useimpien nykyisten +\emph{MS Wordin} tai \emph{Corelin WordPerfectin} kaltaisten +tekstinkäsittelyohjelmien +ns. \wi{WYSIWYG}\footnote{'What you see is what you get' eli +suomeksi suunnilleen 'Näet mitä saat'} ideologiasta. Näissä +ohjelmissa kirjoittaja määrittelee kirjoittaessaan dokumentin +ulkoasun interaktiivisesti. Samalla kirjoittaja näkee näytöllä, miltä +lopullinen työ näyttää tulostettuna. + +Normaalisti \LaTeX:ssa ei ole mahdollista nähdä lopullista tulosta +tekstiä kirjoitettaessa. Kun tiedosto on käsitelty \LaTeX:lla, on +kuitenkin mahdollista nähdä esikatselun avulla lopullinen tulos näytöllä. +Näin korjaukset voidaan tehdä ennen dokumentin tulostamista. + +\subsection{Taiton suunnittelu} + +Typografinen suunnittelu vaatii käsityötaitoa. Kokemattomat kirjoittajat +tekevät usein pahoja muotoiluvirheitä olettaessaan, että kirjan +suunnittelussa on kyse lähinnä estetiikasta: ''jos dokumentti näyttää +taiteellisessa mielessä hyvältä, on se hyvin suunniteltu''. Mutta +painettua tekstiä luetaan eikä ripusteta taidegallerian seinille. +Luettavuus ja ymmärrettävyys on paljon tärkeämpää kuin kaunis ulkonäkö. +Esimerkkejä: +\begin{itemize} +\item Otsikoiden kirjasimen koon ja numeroinnin tarkoituksena on + selventää lukijalle tekstin rakennetta. +\item Rivin pituuden tulisi olla kyllin lyhyt, jotta se ei rasittaisi + lukijan silmiä, ja samalla kyllin pitkä, jotta se täyttäisi sivun + kauniisti. +\end{itemize} + +\wi{WYSIWYG}-systeemeissä kirjoittajat saavat usein aikaan +esteettisesti miellyttäviä dokumentteja, joilla on kuitenkin +epäjohdonmukainen rakenne tai ei lainkaan rakennetta. \LaTeX{} +estää tämäntapaiset muotoiluvirheet pakottamalla kirjoittajan +määrittelemään työn \emph{loogisen} rakenteen. \LaTeX{} puolestaan +valitsee sopivimman ulkoasun. + +\subsection{Etuja ja haittoja} + +Kun \wi{WYSIWYG}- ja \LaTeX{}-kirjoittajat kohtaavat, käydään usein +keskusteluita \index{LaTeX:n edut} \LaTeX:n eduista tavallisiin +tekstinkäsittelyohjelmiin verrattuna ja päinvastoin. Sellaisen +keskustelun alkaessa on parasta +pitää matalaa profiilia, sillä homma yleensä karkaa käsistä. Joskus +on kuitenkin vastattava mielipiteistään \ldots + +\medskip\noindent Niinpä tässä on hieman ruutia keskusteluun. +\LaTeX:n edut tavallisiin tekstinkäsittelyohjelmiin verrattuna ovat +seuraavat: + +\begin{itemize} + +\item Saatavilla on ammattilaisten tekemiä taittopohjia, jotka saavat + dokumentin näyttämään todella ''painetulta''. +\item Matemaattisten kaavojen ladonta onnistuu vaivattomasti. +\item Käyttäjän ei tarvitse oppia kuin muutama dokumentin loogisen + rakenteen määrittelevä komento. Itse ulkoasuun tarvitsee tuskin koskaan + puuttua. +\item Jopa monimutkaiset rakenteet, kuten alaviitteet, ristiviitteet, + sisällysluettelot ja kirjallisuusluettelot voidaan generoida + helposti. +\item Monille typografisille ongelmille, joita perus-\LaTeX ei tue, + löytyy ilmaisia lisämakroja. On olemassa esimerkiksi makropakkauksia + \textsc{PostScript}-kuvien lisäämistä tai tiettyjen tarkkojen + standardien mukaisten kirjallisuusluetteloiden latomista varten. Monia + näistä lisäpakkauksista kuvataan kirjassa \companion. +\item \LaTeX{} kannustaa kirjoittamaan rakenteellisesti hyviä tekstejä, + sillä tämä on \LaTeX:n tapa toimia. +\item \LaTeXe:n ladontaohjelma, \TeX, on ilmainen ja saatavilla melkein + kaikkin mahdollisiin käyttöjärjestelmiin. + +% +% Add examples ... +% +\end{itemize} + +\medskip + +\noindent\LaTeX:lla on myös puutteensa, mutta minun taitaa olla hieman +vaikea löytää yhtään vakavasti otettavaa. Muut varmaankin pystyvät +kertomaan niitä sadoittain \texttt{;-)} + +\begin{itemize} +\item \LaTeX:sta ei ole apua niille, jotka ovat myyneet sielunsa \ldots +\item Vaikka valmiin taittopohjan joitakin määrityksiä voidaan muuttaa, + on kokonaan uuden taittomallin suunnittelu vaikeaa ja aikaa + vievää.\footnote{Huhu kertoo, että tämä on yksi pääongelmista, joita + yritetään ratkoa tulevassa \LaTeX 3 "=järjestelmässä}\index{LaTeX3@\LaTeX 3} +\item Epäloogisten ja sekavien dokumenttien kirjoittaminen on hyvin + vaikeaa. +\item Lupaavista alkuaskelista huolimatta lemmikkihamsterisi ei koskaan tule +täysin ymmärtämään loogisen merkkaamisen käsitettä. +\end{itemize} + +\section{\LaTeX:n käsikirjoitustiedostot} + +Käsikirjoitus syötetään \LaTeX:lle tavallisina \texttt{ASCII}-tekstitiedostoina. +Sellaisen voi tehdä millä tahansa tekstieditorilla. Tiedosto sisältää dokumentin +tekstin ja komennot, jotka kertovat miten \LaTeX:n tulee latoa teksti. + +\subsection{Välilyönnit} + +Välilyöntiä ja tabulaattoria eli ''tyhjän tilan'' merkkejä käsitellän +\LaTeX:ssa yhtäläisesti \index{välilyönnit} välilyöntinä. \emph{Useat peräkkäiset} +\wi{välilyönnit} käsitetään \emph{yhtenä} välilyöntinä. Rivin alussa +olevia välilyöntejä ei yleensä huomioida ja yksittäinen rivinvaihto +käsitetään myös ''välilyönniksi''.\index{välilyönnit!rivin alussa} + +Tyhjä rivi tekstissä määrittelee kappaleenvaihdon paikan. \emph{Usea} +tyhjä rivi vastaa \emph{yhtä} tyhjää riviä. Alapuolella oleva teksti +käyköön esimerkistä. Vasemmalla puolella on käsikirjoituksen teksti ja +oikealla on muotoiltu lopputulos. + +\begin{example} +Sillä ei ole merkitystä lisäätkö +sanan jälkeen yhden vai +monta välilyöntiä. + +Tyhjä rivi aloittaa +uuden kappaleen. +\end{example} + + +\subsection{Erikoismerkit} + +Seuraavat symbolit ovat \index{varatut merkit} varattuja merkkejä, +joilla on joko erityinen merkitys \LaTeX:ssa tai sitten niitä ei ole +saatavilla kaikissa kirjasimissa. Ne eivät tulostu, vaikka ne lisäisikin +tekstiin sellaisenaan, Ne panevat \LaTeX:n tekemään asioita, joita et +alunperin tarkoittanut. + +\begin{code} +\verb.# $ % ^ & _ { } ~ \ . %$ +\end{code} + +Näitä merkkejä voidaan kuitenkin käyttää tekstissä lisäämällä niiden +eteen kenoviiva: + +\begin{example} +\# \$ \% \^ \& \_ \{ \} \~{} +\end{example} + +Lisää symboleja voidaan tulostaa erityisillä komennoilla +matemaattisissa kaavoissa tai tekstissä ja uusia voidaan kehitellä +aksenttien avulla. Kenoviiva-merkkiä ($\backslash$) \emph{ei} voi +tulostaa lisäämällä sen eteen toinen kenoviiva (\verb|\\|) sillä +kyseinen merkkiyhdistelmä tarkoittaa +rivinvaihtoa.\footnote{Käytä ennemmin komentoa \$\ci{backslash}\$. +se tuottaa '$\backslash$'-merkin.} + +\subsection{\LaTeX:n käskyt} + +\LaTeX:n \wi{käskyt} erottavat pienet ja isot kirjaimet toisistaan. +Niitä on kahdenlaisia: + +\begin{itemize} +\item Käsky voi alkaa \index{kenoviiva} kenoviivalla \verb|\|, jonka perässä + on pelkästään kirjaimista koostuva komennon nimi. Välilyönti tai + jokin muu merkki kuin kirjain päättää komennon nimen. +\item Käsky voi koostua kenoviivasta ja tasan yhdestä %numerosta tai + erikoismerkistä. +\end{itemize} + +% +% \\* doesn't comply ! +% + +% +% Can \3 be a valid command ? (jacoboni) +% +\label{whitespace} + +\LaTeX{} ei noteeraa komentojen perässä olevaa välilyöntiä. Jos komennon +jälkeen pitäisi tulostua \index{välilyönti!komentojen perässä} välilyönti, +on komennon perään lisättävä joko \verb|{}| ja välilyönti tai erityinen +välilyöntikomento. \verb|{}| estää \LaTeX:ia syömästä komennon jälkeisiä +välilyöntejä. + +\begin{example} +Knuth kuulemma jakaa +\TeX:llä työskentelevät +\TeX{}nikoihin ja \TeX pertteihin.\\ +Tänään on \today. +\end{example} + +Jotkut komennot tarvitsevat \index{lisämääreet} lisämääreitä, jotka kirjoitetaan +\index{aaltosulkeet} aaltosulkeiden \verb|{ }| sisään komennon nimen perään. +Jotkut komennot tukevat \index{vaihtoehtoisia määreitä} vaihtoehtoisia määreitä, +jotka lisätään komennon nimen perään \index{hakasulkeet} hakasulkeisiin~\verb|[ ]|. +Seuraavassa esimerkissä on joitain \LaTeX-komentoja. Älä välitä niistä, niiden +merkitys selitetään myöhemmin. + +\begin{example} +\textsl{Nojaa} mun olkaan! +\end{example} +\begin{example} +Aloita uusi rivi +tästä näin!\newline +Kiitos! +\end{example} + +\subsection{Kommentit} +\index{kommentit} + +Kun käsikirjoitustiedostossa on \verb|%|-merkki, \LaTeX{} jättää käsittelemättä +sen merkin jälkeen tulevan rivin osan. Tätä voi hyödyntää lisäämällä +käsikirjoitukseen muistiinpanoja, jotka eivät näy tulostetussa versiossa. + +\begin{example} +Tämä on % tyhmä +% Ennemminkin hyödyllinen <--- +esimerkki: Perään% + antamatto% + muudellansakaan +\end{example} + +\texttt{\%}-merkkiä voidaan käyttää myös jakamaan pitkä, yhtenäiseksi +tarkoitettu, rivi. + +Pitempiä kommentteja varten voidaan käyttää \pai{verbatim}-makrokokoelman +\ei{comment}-ympäristöä. Tämä tarkoittaa sitä, että \ei{comment}-ympäristön +käyttämiseksi on dokumentin esittelyosaan lisättävä komento \verb|\usepackage{verbatim}|. + +\begin{example} +Tässäpä toinen +\begin{comment} +melko typerä, +mutta hyödyllinen, +\end{comment} +esimerkki kommenttien +lisäämisestä dokumenttiin. +\end{example} + +Huomaa, että tämä ei toimi esimerkiksi matematiikan ladonnassa tai muissa monimutkaisissa +ympäristöissä. + +\section{Käsikirjoitustiedoston rakenne} + +\LaTeXe{} olettaa käsikirjoitustiedoston noudattavan tiettyä +rakennetta. Niinpä jokaisen käsikirjoituksen tulee alkaa +komennolla +\begin{code} +\verb|\documentclass{...}| +\end{code} +Komento määrittää dokumentin tyypin. Sen jälkeen voidaan lisätä +komentoja, jotka vaikuttavat koko dokumentin ulkoasuun tai +sitten voidaan ottaa käyttöön \index{makropakkaukset} makropakkauksia, jotka lisäävät +uusia ominaisuuksia \LaTeX-systeemiin. Pakkaus otetaan +käyttöön komennolla +\begin{code} +\verb|\usepackage{...}| +\end{code} + +Kun asetukset on tehty\footnote{\texttt{\bs documentclass}:n ja +\texttt{\bs begin$\mathtt{\{}$document$\mathtt{\}}$}:n välissä +olevaa aluetta nimitetään \index{esittelyosa}\emph{esittelyosaksi}.}, tekstiosa +aloitetaan komennolla + +\begin{code} +\verb|\begin{document}| +\end{code} + +Nyt voidaan kirjoittaa \LaTeX:n käskyillä höystettyä tekstiä. +Dokumentin loppuun lisätään käsky + +\begin{code} +\verb|\end{document}| +\end{code} +joka pyytää \LaTeX:ia lopettamaan. \LaTeX{} ei noteeraa +mitään tämän käskyn perässä tulevaa. + +Kuva~\ref{mini} esittää minimaalisen englanninkielisen +\LaTeXe{}-tiedoston sisällön. Kuvan~\ref{document} +suomenkielinen \wi{käsikirjoitustiedosto} +onkin sitten jo hieman mutkikkaamman näköinen. +Siihen liittyviä käskyjä selitetään jäljempänä. + +\begin{figure}[!bp] +\begin{lined}{6cm} +\begin{verbatim} +\documentclass{article} +\begin{document} +Small is beautiful. +\end{document} +\end{verbatim} +\end{lined} +\caption{Minimaalinen \LaTeX-tiedosto} \label{mini} +\end{figure} + +\begin{figure}[!tp] +\begin{lined}{10cm} +\begin{verbatim} +\documentclass[a4paper]{article} +\usepackage[latin1]{inputenc} +\usepackage[T1]{fontenc} +\usepackage[finnish]{babel} +\begin{document} +Vähän mitään sanottavaa, pöh.. +\end{document} +\end{verbatim} +\end{lined} +\caption{Minimalistinen suomalainen teksti} \label{document} +\end{figure} + +\section{Tyypillinen sessio komentotulkin kanssa} + +Haluat varmaankin kuollaksesi kokeilla sivulla \pageref{mini} esitettyä +pientä \LaTeX:n käsikirjoitustiedostoa. Tässä hieman ohjeita: +\LaTeX{} itse tulee ilman mitään graafista käyttöliittymää. Se on +yksinkertaisesti ohjelma, joka rouskuttaa käsikirjoitustiedostoja. +Joissakin järjestelmissä \LaTeX{} on asennettu niin, että käytettävissä on +graafinen käyttöliittymä, jossa \LaTeX{} voidaan panna töihin hiirtä klikkaamalla. +Mutta tosimies ei klikkaile, joten tässä kerrotaan miten \LaTeX{} saadaan +käsittelemään käsikirjoitustiedostoa tekstipohjaisessa järjestelmässä. +Tässä oletetaan, että koneeseen on jo asennettu toimiva \LaTeX-järjestelmä.\footnote{Näin +on yleensä ainakin Unix-järjestelmissä ja{\ldots} tosimiehet käyttävät Unixia, +joten{\ldots} ;-)} + +\begin{enumerate} +\item Kirjoita/muokkaa \LaTeX-käsikirjoitustiedostoa. Tämä tiedosto on +yksinkertainen ASCII-tiedosto. Unixissa tämä voidaan tehdä millä tahansa +editorilla. Windowsissa pitänee varmistua, että tiedosto tallentuu ASCII- +tai tekstimuodossa. Kun nimeät tiedoston, varmistu, että se saa päätteen +\eei{.tex}. + +\item Pane \LaTeX{} kääntämään käsikirjoitustiedosto \texttt{.dvi}-tiedostoksi. +Voi olla tarpeen ajaa \LaTeX muutaman kerran, jotta sisällysluettelo ja kaikki +ristiviittaukset saadaan aikaiseksi. Kun käsikirjoituksessa on virhe, \LaTeX{} +huomauttaa siitä ja lopettaa tiedoston käsittelyn. Kirjoita \texttt{ctrl-D}, +jotta pääset takaisin komentotulkkiin. + +\begin{lscommand} +\verb+latex foo.tex+ +\end{lscommand} + +\item Nyt voit katsella DVI-tiedostoa. Siihen on useampia tapoja. Voit esittää tiedoston +näytöllä komennolla: +\begin{lscommand} +\verb+xdvi foo.dvi &+ +\end{lscommand} +Tämä toimii ainoastaan Unixissa, jossa on X11. Windowsissa voit kokeilla ohjelmaa nimeltä +\texttt{yap} (yet another previewer). + +Voit myös muuntaa dvi-tiedoston PostScript-tiedostoksi, jolloin sitä voidaan katsella +Ghostscriptillä. +\begin{lscommand} +\verb+dvips -Pcmz foo.dvi -o foo.ps+ +\end{lscommand} + +Jos sinulla on onnea, on \LaTeX{}-järjestelmässä \texttt{dvipdf}, jolla +\texttt{.dvi}-tiedostot voi muuntaa suoraan pdf-muotoon.\footnote{Tai sitten voit +muuntaa \LaTeX{}-tiedoston suoraan pdf:ksi \texttt{pdflatex}:lla (suom. huom.).} +\begin{lscommand} +\verb+dvipdf foo.dvi+ +\end{lscommand} + +\end{enumerate} + +\section{Dokumentin ulkoasu} + +\subsection{Dokumenttiluokat}\label{sec:documentclass} + +Kun \LaTeX{} alkaa käsitellä käsikirjoitustiedostoa, se tarvitsee +ensin tiedon dokumentin tyypistä. Tämä määritellään +\ci{documentclass}-komennolla. +\begin{lscommand} +\ci{documentclass}\verb|[|\emph{optiot}\verb|]{|\emph{luokka}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent Tässä \emph{luokka} määrittää dokumentin tyypin. +Taulukko~\ref{documentclasses} listaa tässä johdannossa selitetyt +luokat. \LaTeXe-järjestelmä sisältää myös muita dokumenttiluokkia. +Näitä ovat kirjeet ja kalvot. \emph{\wi{optiot}} toimivat lisämääreinä +dokumenttiluokalle. Optiot erotetaan toisistaan pilkulla. +Taulukossa~\ref{options} listataan standardiluokkien yleisimmät optiot. + +\begin{table}[!bp] +\caption{Dokumenttiluokat} \label{documentclasses} +\begin{lined}{12cm} +\begin{description} + +\item [\normalfont\texttt{article}] sopii tiedelehtien artikkeleille, esitelmille, +lyhyille raporteille, ohjelmien käyttöohjeisiin, kutsuihin, \ldots \index{article-luokka} +\item [\normalfont\texttt{proc}] esitelmäartikkeli, perustuu artikkeliluokkaan. + \index{proc-luokka} +\item [\normalfont\texttt{minimal}] määrittelee ainoastaan sivun koon ja peruskirjasimen. +Tätä käytetään lähinnä virheiden etsimiseen. + \index{minimal-luokka} +\item [\normalfont\texttt{report}] sopii pitemmille raporteille, jotka sisältävät + useita lukuja, pienille kirjoille, opinnäytteille, \ldots \index{report-luokka} +\item [\normalfont\texttt{book}] sopii oikeille kirjoille \index{book-luokka} +\item [\normalfont\texttt{slides}] sopii piirtoheitinkalvoille. Luokka käyttää + isoja groteskikirjaimia. Tämän luokan tilalla voidaan käyttää +Foil\TeX:iä\footnote{\CTAN|macros/latex/contrib/supported/foiltex|}. + \index{slides-luokka}\index{foiltex} +\end{description} +\end{lined} +\end{table} + +\begin{table}[!bp] +\caption{Dokumenttiluokkien optiot} \label{options} +\begin{lined}{12cm} +\begin{flushleft} +\begin{description} +\item[\normalfont\texttt{10pt}, \texttt{11pt}, \texttt{12pt}] \quad Nämä optiot + asettavat dokumentin peruskirjasimen koon. Mikäli kokoa ei määritellä, + käyttöön tulee \texttt{10pt}. \index{dokumentin kirjasimen koko} + \index{peruskirjasimen koko} +\item[\normalfont\texttt{a4paper}, \texttt{letterpaper}, \ldots] \quad Nämä + optiot määrittelevät paperin koon. Oletuksena on amerikkalainen + \texttt{letterpaper}. Näiden lisäksi optiona voidaan antaa \texttt{a5paper}, + \texttt{b5paper}, \texttt{executivepaper} ja \texttt{legalpaper}. + \index{legal paper} \index{paper size}\index{A4 paper}\index{letter paper} \index{A5 + paper}\index{B5 paper}\index{executive paper} + +\item[\normalfont\texttt{fleqn}] \quad Optio latoo matemaattiset kaavat vasempaan + reunaan tasattuina eikä keskitettyinä. + +\item[\normalfont\texttt{leqno}] \quad Asettaa kaavojen numeroinnnin vasempaan reunaan + oikean sijasta. + +\item[\normalfont\texttt{titlepage}, \texttt{notitlepage}] \quad Optiolla voidaan + muuttaa oletuskäytäntöä siitä, tuleeko \wi{dokumentin nimiö} omalle + sivulleen vai ei. \texttt{article}-luokassa nimiö ei tule omalle sivulleen + oletusarvoisesti, kuten \texttt{report}- ja \texttt{book}-luokissa. \index{nimiö} + +\item[\normalfont\texttt{twocolumn}] \quad Panee \LaTeX:n latomaan tekstin + \index{kaksipalstainen teksti} kahdelle palstalle. + +\item[\normalfont\texttt{twoside, oneside}] \quad Määrittelee käyttöön joko + kaksi- tai yksipuolisen tulostuksen. Luokissa \texttt{article} ja + \texttt{report} tulostus on oletusarvoisesti \index{yksipuolinen tulostus} + yksipuolista ja \texttt{book}-luokassa tulostus on \index{kaksipuolinen tulostus} + kaksipuolista. Huomaa, että tämä vaikuttaa ainoastaan dokumentin taittoon. + Lisämääre \texttt{twoside} \emph{ei} vaikuta siihen, tulostaako tulostin dokumentin + todella kaksipuoleisena. + +\item[\normalfont\texttt{landscape}] \quad Latoo tekstin vaaka-asennossa olevalle sivulle. + +\item[\normalfont\texttt{openright, openany}] \quad Luvut alkavat joko vain + oikeanpuoleiselta sivulta tai miltä tahansa seuraavalta sivulta. + Tämä ei toimi \texttt{article}-luokassa, sillä siinä ei lukuja ole + käytössä lainkaan. \texttt{report}-luokka aloittaa luvut oletusarvoisesti + heti seuraavalla sivulla ja \texttt{book}-luokka aloittaa luvut + oikeanpuoleisilta sivuilta. + +\end{description} +\end{flushleft} +\end{lined} +\end{table} + +Esimerkki: käsikirjoitustiedosto voisi alkaa rivillä: +\begin{code} +\ci{documentclass}\verb|[11pt,twoside,a4paper]{article}| +\end{code} +joka pyytää \LaTeX:ia latomaan dokumentin \emph{artikkelina}, jonka +peruskirjasimen koko on \emph{11 pistettä} sekä määrittelemään taiton +\emph{kaksipuoleiselle} tulostukselle \emph{A4-kokoiselle paperille}. +\pagebreak[2] +\subsection{Makropakkaukset} +\index{Makropakkukset} Dokumenttia kirjoitettaessa huomataan mahdollisesti, +että \LaTeX{} ei pysty tekemään kaikkea. Jos mukaan pitää saada +\index{grafiikka} grafiikkaa, \index{värillinen teksti} värillistä tekstiä +tai jonkin tiedoston lähdekoodia, +täytyy \LaTeX:n ominaisuuksia lisätä. Tällaisia lisäyksiä kutsutaan +makropakkauksiksi. Pakkaukset otetaan käyttöön +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|[|\emph{optiot}\verb|]{|\emph{pakkaus}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent komennolla, jossa \emph{pakkaus} on makropakkauksen nimi ja +\emph{optiot} ovat lisämääreitä, jotka käynnistävät pakkauksen tietyt +toiminnot. Osa pakkauksista tulee perus-\LaTeXe:n mukana (Katso +taulukkoa~\ref{packages}). Loput voi hankkia erikseen. Paikallisessa +systeemissä käytössä olevista makropakkauksista löytyy lisätietoa +mahdollisesti \guide:ssa. \LaTeX-pakkausten pääasiallinen tiedonlähde +on \companion. Se sisältää kuvaukset sadoista makropakkauksista sekä +tietoa siitä, miten voidaan tehdä omia lisäyksiä \LaTeXe:iin. + +Nykyisten {\TeX}-järjestelmien mukana asentuu suuri joukko makropakkauksia. +Unix-järjestelmässä näiden dokumentaatioon päästään käsiksi komennolla +\texttt{texdoc}. + +\begin{table}[!hbp] +\caption{Joitakin \LaTeX:n mukana tulevia makropakkauksia} \label{packages} +\begin{lined}{11cm} +\begin{description} +\item[\normalfont\pai{doc}] \LaTeX-ohjelmien dokumentointiin.\\ + Kuvataan tiedostossa \texttt{doc.dtx}\footnote{Tämä tiedosto pitäisi olla + asennettuna paikallisessa järjestelmässä ja siitä pitäisi pystyä saamaan + \texttt{dvi}-tiedosto antamalla komento \texttt{latex doc.dtx} missä + tahansa hakemistossa, johon sinulla on kirjoitusoikeus. Sama pätee + myös muihin tässä taulukossa mainittuihin tiedostoihin.} ja + \companion:ssa. + +\item[\normalfont\pai{exscale}] Tarjoaa matemaattisista lisäkirjasimista + skaalatut versiot.\\ + Kuvataan tiedostossa \texttt{ltexscale.dtx}. + +\item[\normalfont\pai{fontenc}] Määrää \LaTeX:n käyttämän + kirjasimen \index{merkkivalikoima} merkkivalikoiman.\\ + Kuvataan tiedostossa \texttt{ltoutenc.dtx}. + +\item[\normalfont\pai{ifthen}] Lisää käyttöön komennot\\ + 'jos\ldots niin sitten\ldots muuten\ldots.'\\ Kuvataan + \texttt{ifthen.dtx}-tiedostossa ja \companion:ssa. + +\item[\normalfont\pai{latexsym}] Mahdollistaa erityisten + \LaTeX-symbolien käytön. Kuvataan tiedostossa \texttt{latexsym.dtx} + ja \companion:ssa. + +\item[\normalfont\pai{makeidx}] Ottaa käyttöön käskyt hakemistojen + tekemiseksi. Kuvataan kohdassa~\ref{sec:indexing} ja \companion:ssa. + +\item[\normalfont\pai{syntonly}] Tarkistaa dokumentin rakenteen sitä latomatta. + +\item[\normalfont\pai{inputenc}] Käyttäjä voi määritellä mitä merkistöä + käsikirjoitus käyttää. Valittavana on mm.~ASCII, ISO Latin-1, ISO Latin-2, + 437/859 MS-DOS:n merkistöistä, Apple Macintosh, Next, ANSI-Windows tai käyttäjän + määrittelemä. Hyödyllinen mm.~suomenkielissä dokumenteissa. + Kuvataan tiedostossa \texttt{inputenc.dtx} ja suomen osalta + kohdassa~\ref{sec:suomi}. +\end{description} +\end{lined} +\end{table} + +\subsection{Sivujen tyylit} + +\LaTeX:ssa on kolme etukäteen määriteltyä +\wi{ylätunniste}/\wi{alatunniste}"-yhdistelmää eli ns.~\wi{sivutyyli}ä. +Käskyn \index{sivun tyylit!yksinkertainen@\texttt{plain}}\index{plain@\texttt{plain}} +\index{sivun tyylit!ylä- ja alatunnisteet@\texttt{headings}}\index{ylä- ja alatunnisteet@texttt{headings}} +\index{sivun tyylit!tyhjä@\texttt{empty}}\index{tyhjä@\texttt{empty}} +\begin{lscommand} +\ci{pagestyle}\verb|{|\emph{tyyli}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent \emph{tyyli}-parametri määrittelee mitä tyyliä käytetään. +Taulukko~\ref{pagestyle} +listaa etukäteen määritellyt sivutyylit. + +\begin{table}[!hbp] +\caption{\LaTeX:n sivutyylit} \label{pagestyle} +\begin{lined}{12cm} +\begin{description} + +\item[\normalfont\texttt{plain}] tulostaa sivunumerot sivun alaosaan, keskelle. + Tämä sivutyyli on oletuksena. + +\item[\normalfont\texttt{headings}] tulostaa luvun nimen ja sivunumeron sivun yläosaan. + Sivun alaosa jää tyhjäksi. (Tämä tyyli on käytössä tässä dokumentissa.) +\item[\normalfont\texttt{empty}] sekä ylä- että alatunniste ovat tyhjiä. + +\end{description} +\end{lined} +\end{table} + +Kirjoitettavana olevan sivun tyyli voidaan muuttaa käskyllä +\begin{lscommand} +\ci{thispagestyle}\verb|{|\emph{tyyli}\verb|}| +\end{lscommand} + +Osassa~\ref{sec:fancy}, sivulla~\pageref{sec:fancy} sekä teoksessa \companion{} kerrotaan miten +voidaan määritellä omia ylä- ja alatunnisteita. + +% +% Pointer to the Fancy headings Package description ! +% + +\section{Eteen osuvia tiedostoja} + +\LaTeX:lla työskenneltäessä on pian eksyksissä eri tiedostopäätteiden +kanssa. Alla on lista, joka kertoo eri tiedostotyypeistä,\index{tiedostotyypit} +joihin voi törmätä \TeX:n kanssa työskenneltäessä. Huomaa, että tämä +ole olevinaan täydellinen lista kaikista päätteistä, mutta jos huomaat +jonkin puuttuvan, pane tulemaan viestiä. + +\begin{description} + +\item[\eei{.tex}] \LaTeX:n tai \TeX:n käsikirjoitustiedosto. Voidaan + ajaa \texttt{latex}:lla. +\item[\eei{.sty}] \LaTeX:n makrokokoelma. Tällaisen tiedoston voi + ottaa käyttöön \LaTeX-dokumentissa \ci{usepackage}-komennolla. +\item[\eei{.dtx}] Dokumentoitua \TeX:iä. \LaTeX:n makrokokoelmatiedostot + toimitetaan pääasiassa tässä muodossa. Jos .dtx-tiedoston ajaa + \LaTeX:lla, saa tulostettua makrokokoelman ohjeen. +\item[\eei{.ins}] Asennustiedosto, jota vastaa .dtx-tiedosto. + Kun \LaTeX-makrokokoelman lataa verkosta, saa normaalisti .dtx- ja +.ins-tiedoston. Kun .ins-tiedoston ajaa \LaTeX:lla, saa .dtx-tiedostosta + purettua makrotiedostot eli .sty-tiedostot. +\item[\eei{.cls}] Luokkatiedosto määrittelee dokumentin ulkoasun. + Ne valitaan käyttöön \ci{documentclass}-komennolla. +\item[\eei{.fd}] kertoo {\LaTeX}:lle mitä kirjasintiedostoja käytetään. +\end{description} +Kun \LaTeX:lle syötetään käsikirjoitustiedosto, syntyy seuraavia +tiedostoja: + +\begin{description} +\item[\eei{.dvi}] Device Independent file eli laitteistoriippumaton tiedosto. + Tämä on pääasiallisin tulos \LaTeX:n käsittelystä. Sisältöä voidaan + tarkastella DVI esikatseluohjelmalla tai se voidaan lähettää tulostimelle + \texttt{dvips}:llä tai vastaavalla ohjelmalla. +\item[\eei{.log}] Lokitiedosto, joka kertoo yksityiskohtaisesti mitä + käännösprosessin aikana tapahtui. +\item[\eei{.toc}] Varastoi kaikki väliotsikot. Tiedosto luetaan + seuraavan ajon aikana ja siitä muodostetaan sisällysluettelo. +\item[\eei{.lof}] Sama kuin .toc, mutta tästä saadaan kuvitusluettelo. +\item[\eei{.lot}] Edelleen samaa, mutta nyt taulukoiden listaamista varten. +\item[\eei{.aux}] Vielä yksi tiedosto, joka välittää tietoa käännöskerrasta + toiseen. .aux-tiedostoa käytetään muun muassa ristiviitteiden sisältämän +informaation säilyttämiseen. +\item[\eei{.idx}] Jos dokumentissa on hakemisto, \LaTeX{} varastoi kaikki +hakemistoon menevät sanat tähän tiedostoon. Tämä tiedosto prosessoidaan +\texttt{makeindex}:llä. Katso lisätietoja hakemiston tekemisestä +kohdasta \ref{sec:indexing}, sivulla \pageref{sec:indexing} +\item[\eei{.ind}] On prosessoitu .idx-tiedosto, jonka sisältö on +valmiina liitettäväksi dokumenttiin seuraavan ajon aikana. +\item[\eei{.ilg}] Lokitiedosto, joka kertoo mitä \texttt{makeindex} teki. +\end{description} + + +% Package Info pointer +% +% + + +% +% Add Info on page-numbering, ... +% \pagenumbering + +\section{Suuret projektit} + +Isoja dokumentteja tehtäessä voidaan käsikirjoitus jakaa useampaan +tiedostoon. \LaTeX:ssa on kaksi komentoa tämän tekemiseen. + +\begin{lscommand} +\ci{include}\verb|{|\emph{tiedosto}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent Tätä käskyä voidaan käyttää itse tekstiosassa lisäämään +toisen tiedoston sisältö. Huomaa, että \LaTeX{} aloittaa uuden +sivun ennen kuin se alkaa käsitellä \emph{tiedoston} sisältöä. + +Toista käskyä voidaan käyttää esittelyosassa. Se antaa mahdollisuuden +ohjata \LaTeX{} lukemaan ainoastaan tietyt tiedostot. +\begin{lscommand} +\ci{includeonly}\verb|{|\emph{tiedosto1}\verb|,|\emph{tiedosto2}% +\verb|,|\ldots\verb|}| +\end{lscommand} + +Kun tämä käsky on annettu esittelyosassa, suoritetaan vain +\ci{includeonly}-komennon listassa mainittujen tiedostojen \ci{include}-komennot. +Huomaa, että tiedoston nimen ja pilkun välissä ei saa olla välilyöntiä. + +\ci{include}-käsky aloittaa tiedoston sisällön latomisen uudelta sivulta. +Tästä on hyötyä \ci{includeonly}-käskyä käytettäessä, sillä sivun vaihdot +eivät muuta paikkaa, vaikka kaikkia tiedostoja ei luettaisi. +Joskus tämä ei ole toivottavaa. Silloin voidaan käyttää käskyä +\begin{lscommand} +\ci{input}\verb|{|\emph{tiedosto}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent Se yksinkertaisesti ottaa mukaan tiedoston sisällön siihen paikkaan, +ilman mitään kommervenkkejä. + +Jos halutaan, että \LaTeX{} ei tee muuta kuin tarkistaa nopeasti +dokumentin, voidaan käyttää makropakettia \pai{syntonly}. Se panee +\LaTeX:n tarkastamaan, että dokumentissa on käytetty oikeaa syntaksia +ja komentoja on käytetty oikein, mutta ei tulosta mitään (DVI) tulostustiedostoa. + +Koska \LaTeX toimii nopeammin tässä tilassa, voidaan säästää aikaa. +Käyttö on hyvin yksinkertaista: + +\begin{verbatim} +\usepackage{syntonly} +\syntaxonly +\end{verbatim} + +Kun halutaan tuottaa ladottuja sivuja, voidaan yksinkertaisesti +kommentoida jälkimmäinen rivi (lisäämällä sen eteen prosenttimerkki). + +\section{Suomenkieliset dokumentit}\label{sec:suomi} + +Kun dokumenttia ei kirjoiteta englanniksi, vaan esimerkiksi suomeksi, +\LaTeX:n asetuksia täytyy muuttaa hieman: + +\begin{enumerate} +\item Kaikki automaattisesti generoitavat tekstit\footnote{Sisällysluettelo, +Kuvaluettelo, \ldots} täytyy muuttaa suomenkielisiksi. Käyttämällä +Johannes Braamsin \pai{babel}-makropakettia nämä muuttuvat automaattisesti +halutun kieliseksi. +\item \LaTeX:n täytyy saada tietoonsa jostain suomen kielen tavutussäännöt. +Tavutussääntöjen lisääminen on hieman hankalampi juttu. Jotta eri tavutussäännöt +tulisivat käyttöön täytyy ne lisätä formaattitiedostoon. \guide:n pitäisi antaa +tarvittava informaatio. +\end{enumerate} + +Jos järjestelmääsi on jo lisätty suomalaiset tavutussäännöt, voit käynnistää +suomalaiset \pai{babel}-makrot lisäämällä \verb|\documentclass|-käskyn jälkeen: +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|[|\emph{finnish}\verb|]{babel}| +\end{lscommand} +\noindent Suomen tilalla voidaan käyttää myös muita kieliä. \guide:n pitäisi +kertoa mitä kieliä järjestelmäsi tukee. Babel ottaa samalla käyttöön suomalaiset +tavutussäännöt. Jos järjestelmäsi \LaTeX-formaatti ei tue suomen tavutusta, +babel toimii kyllä, mutta se ottaa tavutuksen pois päältä. Tämä vaikuttaa +heikentävästi dokumentin ulkoasuun. + +\textsf{Babel} lisää käyttöön myös muita käskyjä, jotka liittyvät merkkien +syöttöön, tavutukseen jne. Niistä kerrotaan tarkemmin edempänä tässä dokumentissa. + +\subsection{Ääkköset käsikirjoituksesa} + +\LaTeX:ssa on useita tapoja kirjoittaa suomessa käytettävät +kirjaimet 'ä' ja 'ö'. Helpointa on luonnollisesti käyttää +suomalaisen näppäimistön vastaavia kirjaimia suoraan. +Tämä onnistuu kyllä \LaTeX:ssa, vaikka se onkin amerikkalaista +alkuperää ja olettaa, että käytössä on vain englanninkielen +aakkoset. + +Ongelmana on kuitenkin se, että eri tietokonesysteemeissä +käytetään ainakin vielä toistaiseksi erilaisia merkistöjä, +joissa 'ä' ja 'ö' sijaitsevat eri paikoissa. Niinpä +\LaTeX:lle täytyy kertoa mitä merkistöä käytetään. Se tehdään +käskyllä: + +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|[|\emph{merkistö}\verb|]{|inputenc\verb|}| +\end{lscommand} + +joka kannattaa lisätä heti \ci{documentclass}-komennon jälkeen. + +Hakasulkeiden sisään tulee käytetyn merkistön nimi. +Vaikka kirjoittaja ei tietäisi mitään tietokoneiden merkistöistä, +voi hän valita helposti oikean merkistön, kunhan +käyttöjärjestelmän nimi on tiedossa. Taulukossa~\ref{inputencs} +on lueteltu eri käyttöjärjestelmissä käytetyt merkistöt +suomen kieltä varten. + +%Input Encoding +\newcommand{\ieih}[1]{% +\index{merkistöt!syöttömerkistö!#1@\texttt{#1}}% +\index{syöttömerkistöt!#1@\texttt{#1}}% +\index{#1@\texttt{#1}}} +\newcommand{\iei}[1]{% +\ieih{#1}\texttt{#1}} +%Font Encoding +\newcommand{\feih}[1]{% +\index{merkistöt!kirjasin!#1@\texttt{#1}}% +\index{kirjasimen merkistövalikoima!#1@\texttt{#1}}% +\index{#1@\texttt{#1}}} +\newcommand{\fei}[1]{% +\feih{#1}\texttt{#1}} + +\begin{table}[!bp] +\caption{Eri käyttöjärjestelmien merkistöt} \label{inputencs} +\begin{lined}{12cm} +\begin{description} +\item[\normalfont\texttt{ansinew}] on Windowsin käyttäjille. +\item[\normalfont\texttt{cp1252}] on vaihtoehtoinen tapa ilmaista, että + käytetään Windowsin merkistöä. Tämä vaihtoehto tuli käyttöön + \LaTeXe:ssa vuoden 1997 joulukuun päivityksessä. +\item[\normalfont\texttt{latin1}] on \textsc{unix}in, Linuxin ja Amigan käyttäjille. +\item[\normalfont\texttt{cp850}] on suomalaisille MS-DOSin + käyttäjille. +\item[\normalfont\texttt{applemac}] on Macintoshin käyttäjille. +\item[\normalfont\texttt{next}] on Next-työasemien käyttäjille. +\item[\normalfont\texttt{decmulti}] on DEC-systeemien käyttäjille. +\end{description} +\end{lined} +\end{table} + +Lisäksi uusimmmissa Windowsin versioissa voidaan käyttää +Unicode-merkistöä. Tämä mahdollistaa useiden eri kirjoitusjärjestelmien +käyttämisen samassa dokumentissa. Mikäli tekstieditori tukee +Unicode-merkistöä, voidaan myös {\LaTeX}:ssa käyttää +sitä \pai{ucs}-makropakkauksen avulla. +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|{ucs}|\\ +\ci{usepackage}\verb|[|\iei{utf8}\verb|]{inputenc}| +\end{lscommand} + +Nyt {\LaTeX}:n käsikirjoitustiedostoissa voidaan +käyttää \iei{utf8}-koodattua Unicodea. Tässä koodauksessa +yhtä merkkiä vastaa yhdestä neljään tavua. + +Suomessa \TeX-järjestelmä on joskus asennettu niin, että +yllämainittua makropakettia ei tarvitse kirjoittaa dokumentin +esittelyosaan. Lisätietoja pitäisi saada +\guide:sta tai kokeilemalla toimivatko ääkköset ilman mitään +erityisiä käskyjä. + +Lisäksi tulee huomioida, että kaikki järjestelmät eivät ehkä +pysty lukemaan sellaisia käsikirjoitustiedostoja, joissa +ääkköset ovat mukana. Jo pelkästään MS-DOSissa ja Windowsissa +ääkköset on koodattu eri paikkoihin. Ääkkösistä voi myös olla harmia, +jos käsikirjoitus lähetetään amerikkalaiselle kustantajalle, +joka haluaa pelkkiä ASCII-tiedostoja ilman mitään eurooppalaisia kirjaimia. +Näiden kirjainten esittämiseen on \LaTeX:ssa kuitenkin muitakin +tapoja, joista kerrotaan edempänä. + +\subsection{Oikean merkistön valinta} + +LaTeX2e käyttää oletusarvoisesti Donald Knuthin tekemiä +\emph{Computer Modern} "=kirjasimia,\label{OT1} joilla voidaan kyllä +esittää 'ä' ja 'ö' "=kirjaimet, mutta suomalainen tavutus +ei suostu toimimaan näillä kirjasimilla. Syynä on se, että +Knuthin kirjasimissa 'ä' ja 'ö' tulostetaan yhdistämällä +'a' tai 'o' ja ne kaksi pistettä, joita saksalaiset kutsuvat +nimellä 'umlaut'. Lopputulos on tulostettuna suht oikean +näköinen, mutta tavutusmekanismi ei ymmärrä tällaisia +yhdistelmäkirjaimia. + +Knuthin merkistöä käytettäessä ei tavutus toimi missään +muussakaan kielessä, jossa käytetään aksentteja. Niinpä +\LaTeXe:ta varten tehtiin uusi merkistö, jolle annettiin nimeksi +\fei{T1} (Text Encoding 1) ja uudet kirjasimet, +joiden nimeksi tuli \emph{European Computer Modern} eli EC. +Tässä merkistössä on kirjaimia, joissa aksentit ovat valmiina +mukana, niinpä tavutus suostuu jälleen toimimaan. +T1-merkistö otetaan käyttöön käskyllä: + +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|[T1]{fontenc}| +\end{lscommand} + +Muitakin merkistöjä on olemassa kuin {T1}, esim.~Knuthin merkistön +tunnus on \fei{OT1} Old Text Encoding 1) ja kyrillisten LH-kirjasinten +merkistöjen tunnuksia ovat \fei{T2A}, \fei{T2B}, \fei{T2C} ja \fei{X2}.\footnote{Lista kielistä, +joita nämä merkistöt tukevat löytyy teoksesta \cite{cyrguide}.} +Kreikkalaista merkistöä varten on olemassa CB-paketti, joka sisältää \fei{LGR}-merkistöä +käyttävät kirjasimet. + +Oletuksena T1-merkistössä käytetään siis EC-kirjasimia, mutta +näistä ei ensin ollut olemassa ilmaisia Postscript-versioita ja tästä +tuli ongelma, kun dokumenteista piti tehdä PDF-versio. Ongelma +ratkaistiin yleensä ottamalla käyttöön jokin Postscript-kirjasin. +Esimerkiksi Times otetaan käyttöön seuraavasti: +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|{times}| +\end{lscommand} + +Toinen vaihtoehto oli käyttää makropakettia \pai{ae}, joka +huijasi \LaTeX:n käyttämään \emph{Computer Modern} "=kirjasinta +\fei{T1}-merkistön tavoin. + +Kummassakin tavassa on vikana se, että aivan kaikkia T1-merkistön +kirjainmerkkejä ei löydy kuin EC-kirjasimista. Näitä ei yleensä +kuitenkaan tarvita suomenkielisssä dokumenteissa. + +Vuoden 2002 aikana CTAN-hakemistoon kuitenkin ilmaantui +fonttikokoelma nimeltä \emph{Super Computer Modern}, joka +sisältää EC-kirjasinten Post\-script"-kopiot sekä mm.~kyrilliset +kirjainmerkit. Suomenkielisen version PDF-tiedostoissa on +käytetty juuri näitä Super Computer Modern "=kirjasimia. + +%%% Local Variables: +%%% mode: latex +%%% TeX-master: "lyhyt2e" +%%% End: + |