diff options
Diffstat (limited to 'Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex')
-rw-r--r-- | Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex | 1545 |
1 files changed, 1545 insertions, 0 deletions
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex new file mode 100644 index 00000000000..020f3e0edbb --- /dev/null +++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex @@ -0,0 +1,1545 @@ +%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%% +% Contents: Typesetting Part of LaTeX2e Introduction +% $Id: ladonta.tex,v 1.2 2005/04/05 08:05:09 hellgren Exp $ +%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%% +\chapter{Tekstin ladonta} + +\begin{intro} + Edellisen kappaleen luettuasi tiedät mistä perusaineksista + \LaTeXe-dokumentti koostuu. Tässä luvussa saat tietää loputkin + oikeissa dokumenteissa tarvittavista asioista. + \end{intro} + +\section{Tekstin ja kielen rakenne} +\secby{Hanspeter Schmid}{hanspi@schmid-werren.ch} +Kirjoitetun tekstin pääasiana (lukuunottamatta jotain postmodernia +kirjallisuutta, jossa image on tärkein\footnote{En nyt tarkoita +samannimistä lehteä.}) on välittää +ideoita, aatteita tai tietoa lukijalle. Lukija ymmärtää tekstin paremmin, +jos ideat on rakenteellisesti muotoiltu hyvin ja hän näkee sekä tuntee +tämän rakenteen, jos typografinen muotoilu heijastaa sisällön loogista +ja semanttista rakennetta. + +\LaTeX{} eroaa muista ladontajärjestelmistä siinä, että pelkkä tekstin loogisen +ja semanttisen rakenteen kertominen riittää. Se johtaa +sitten tekstin typografisen muodon dokumentin luokkatiedoston ja erilaisten +tyylitiedostojen sääntöjen pohjalta. + +\LaTeX:n (ja typografian) tärkein tekstiyksikkö on \wi{kappale}. +Kutsukaamme sitä ''tekstiyksiköksi'', sillä kappale on typografinen +muoto, jonka pitäisi heijastaa yhtä selvää ajatusta. Seuraavissa +osioissa opitaan, miten rivinvaihto voidaan määritellä tiettyyn kohtaan +kirjoittamalla esim.~\texttt{\bs\bs} ja kappaleen vaihto jättämällä +esim.~tyhjä rivi käsikirjoitukseen. Niinpä, kun uusi ajatus alkaa, +myös uusi kappale alkaa. Päinvastaisessa tapauksessa käytetään vain +rivinvaihtoa. Jos et ole varma kappalevaihdosta, kuvittele +tekstiäsi aatteiden ja ajatusten välittäjänä. Mikäli sama ajatus +jatkuu seuraavassa kappaleessa, tulisi kappaleet yhdistää. Jos kesken +kappaletta esiin tulee uusi ajatus, pitäisi kappale jakaa. + +Useimmat ihmiset aliarvioivat hyvin asemoitujen kappeleenvaihtojen +merkityksen. Monet eivät edes tiedä kappaleenvaihdon merkitystä ja +käyttävät niitä, erityisesti \LaTeX:ssa, merkitystä tuntematta. +Katso seuraavia esimerkkejä ja yritä selvittää miksi joskus +kaavojen eteen ja jälkeen jätetään tyhjät rivit (kappaleenvaihdot) +ja miksi taas joskus ei. (Jos et vielä tunne komentoja kyllin hyvin +ymmärtääksesi esimerkkejä, lue tämä ja seuraava luku ennenkuin +luet tämän osion uudelleen.) + +\begin{code} +\begin{verbatim} +% Example 1 +\ldots kun Einstein esitti kaavansa +\begin{equation} + e = m \cdot c^2 \; , +\end{equation} +joka on samalla tunnetuin ja vähiten ymmärretty fysiikan +kaava. + +% Example 2 +\ldots josta seuraa Kirchhoffin laki: +\begin{equation} + \sum_{k=1}{n} I_k = 0 \; . +\end{equation} + +Kirchhoffin jännitteen laki voidaan johtaa \ldots + +% Example 3 +\ldots josta on useita etuja. + +\begin{equation} + I_D = I_F - I_R +\end{equation} +on hyvin erilaisen transistorimallin ydin. \ldots +\end{verbatim} +\end{code} + +Seuraava pienempi tekstiyksikkö on lause. Englanninkielisissä teksteissä +lauseen päättävän pisteen perässä on pitempi väli kuin silloin, kun +piste on lyhenteen perässä. Suomessa ja useissa muissa kielissä ei +tätä tapaa kuitenkaan noudateta. Niinpä \textsf{Babelin} suomalaismakrot +kytkevät tämän ominaisuuden pois päältä. Englanninkielisessä tekstissä +\LaTeX{} yrittää arvata minkalaisesta pisteestä on kysymys. Jos \LaTeX{} +erehtyy, täytyy kirjoittajan kertoa, mitä hän haluaa. Tämä selitetään +myöhemmin tässä luvussa. + +Tekstin rakenteisiin kuuluu myös lauseen osia. Monissa kielissä on +hyvin monimutkaiset välimerkkisäännöt. Suomessa pilkkua käytetään +pelkästään kieliopillisten sääntöjen mukaan. Koulussa opittiin minkä sanojen +jälkeen tulee aina pilkku ja milloin taas ei. Monissa muissa kielissä +(kuten saksassa ja englannissa) pilkku esittää tekstissä lyhyttä +taukoa. Näissä kielissä kannattaa epävarmoissa tapauksissa lukea +lause ääneen ja vetää henkeä. Jos jossain kohtaa tauko tuntuu +omituiselta, pilkun voi poistaa, jos taas jossain kohtaa pitäisi vetää +henkeä (tai pitää lyhyt tauko), siihen lisätään pilkku. + +Lisäksi teksti jaetaan kappaleita ylemmällä tasolla loogisesti +lukuihin, osioihin, alaosioihin jne. Näiden ylemmän tason rakenteiden +käyttö on lähes itsestään selvää, sillä kirjoittamalla +esim.~\verb|\section{|\texttt{Tekstin ja kielen rakenne}\verb|}| +on sen typografinen vaikutelma kyllin selvä. + +\section{Rivin- ja kappaleenvaihto} + +\subsection{Tasatut kappaleet} + +Kirjat ladotaan usein niin, että jokainen rivi on yhtä pitkä. +\LaTeX{} lisää tarpeelliset \wi{rivinvaihdot} ja välilyönnit +sanojen väliin optimoidessaan koko kappaleen sisältöä. Tarpeen +vaatiessa se myös tavuttaa sanat, jotka eivät mahdu kokonaan +riville. Kappaleiden ladonta riippuu dokumenttiluokasta. +Normaalisti kappaleen ensimmäinen rivi on sisennetty eikä kappaleiden +välissä ole tyhjää riviä. Katso osasta~\ref{parsp} lisätietoja. + +Erikoistapauksissa voi olla tarpeen pakottaa \LaTeX{} katkaisemaan +rivi: +\begin{lscommand} +\ci{\bs} tai \ci{newline} +\end{lscommand} +\noindent aloittaa uuden rivin, mutta ei uutta kappaletta. + +\begin{lscommand} +\ci{\bs*} +\end{lscommand} +\noindent estää lisäksi sivun vaihdon rivin katkaisun jälkeen. + +\begin{lscommand} +\ci{newpage} +\end{lscommand} +\noindent aloittaa uuden sivun. + +\begin{lscommand} +\ci{linebreak}\verb|[|\emph{n}\verb|]|, +\ci{nolinebreak}\verb|[|\emph{n}\verb|]|, +\ci{pagebreak}\verb|[|\emph{n}\verb|]| ja +\ci{nopagebreak}\verb|[|\emph{n}\verb|]| +\end{lscommand} +\noindent tekevät vastaavasti seuraavaa: rivinvaihto, rivinvaihdon esto, +sivun vaihto, sivunvaihdon esto. Nämä käskyt antavat kirjoittajalle +mahdollisuuden vaikuttaa niiden toimintaan vaihtoehtoisella argumentilla +\emph{n}. Sille voidaan antaa arvo nollan ja neljän väliltä. Alle neljän +olevalla arvolla \LaTeX{} saa luvan jättää käsky huomioimatta, jos +lopputulos olisi liian ruman näköinen. Näitä ''katkaisu''-käskyjä ei +tule sekoittaa ''uusi''-käskyihin. Vaikka ''katkaisu''-käskyä +käytettäisiinkin, \LaTeX{} yrittää silti tasata sivun oikean reunan ja +sivun kokonaispituuden seuraavassa osioissa kuvatulla tavalla. Jos todella +halutaan aloittaa ''uusi rivi'', on käytettävä vastaavaa komentoa. +Arvaa minkä nimistä!\footnote{Kääntäjän vihje: ''uusi rivi'' on englanniksi +\emph{new line}.} + +\LaTeX{} yrittää katkaista rivin aina parhaasta mahdollisesta paikasta. +Jos se ei löydä tapaa katkaista rivi sen korkeatasoisten vaatimusten +mukaisesti, se antaa rivin sojottaa ulos kappaleen oikeasta reunasta. +\LaTeX{} antaa lisäksi valituksen (``\wi{overfull hbox}'') käsikirjoitusta +työstäessään. Tällainen tilanne tulee yleensä silloin kun \LaTeX{} +ei löydä sopivaa tavutuskohtaa sanasta.\footnote{Vaikka \LaTeX{} +antaa näissä tapauksissa varoituksen (Overfull hbox), ei tällaisia rivejä +ole aina helppo löytää. Jos \ci{documentclass}-komennon yhteydessä +käytetään optiota \texttt{draft}, \LaTeX merkitsee nämä rivit mustalla +palkilla oikeassa marginaalissa.} LaTeX:ia voi pyytää alentamaan tasoaan +käskyllä \ci{sloppy}. Se estää ylipitkien rivien syntymisen lisäämällä +sanojen välejä, vaikka lopputulos ei olisi paras mahdollinen eikä yleensä +kovin hyvän näköinen. Siltä varalta, että haluat \LaTeX:n valittavan vähän +joka asiasta, on olemassa komento \ci{fussy}, joka on siis edellisen +komennon vastakohta. + +\subsection{Tavutus} \label{hyph} + +\LaTeX{} tavuttaa sanat tarpeen vaatiessa. Jos tavutusalgoritmi +ei löydä sopivaa tavutuskohtaa, voidaan tilannetta helpottaa +kertomalla \TeX:lle seuraavilla komennoilla, että kyseessä on +poikkeus. + +Komento +\begin{lscommand} +\ci{hyphenation}\verb|{|\emph{sanalista}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent aiheuttaa sen, että sanalistassa luetellut sanat tavutetaan +ainostaan kohdista, jotka on merkitty \verb|-|:llä. Komennon argumentin +pitäisi sisältää ainoastaan sanoja, joissa on normaaleja kirjaimia tai +ainakin merkkejä, joita \LaTeX{} pitää normaalikirjaimina. Tavutusvihjeet +koskevat komentoa käytettäessä aktiivisena olevaa kieltä. Tämä tarkoittaa +sitä, että komennon käyttäminen dokumentin esittelyosassa vaikuttaa +englannin tavutukseen. Jos komentoa käytetään \verb|\begin{document}|:n +jälkeen ja käytössä on jokin muuta kieltä tukeva makropakkaus kuten \pai{babel}, +niin tavutusvihjeet koskevat silloin \pai{babel}:n avulla aktivoitua +kieltä, esim.~suomea. + +Alapuolella oleva esimerkki kertoo, että ''tavutus'' +samoin kuin ''Tavutus'' tavutetaan, mutta ''FORTRAN'' ei. Mitään +erityismerkkejä tai symboleja ei argumenttiosassa sallita. + +Esimerkki: +\begin{code} +\verb|\hyphenation{FORTRAN Ta-vu-tus}| +\end{code} + +Komennolla \ci{-} lisätään sanaan tavutusohje. Englanninkielisissä +dokumenteissa tästä tulee samalla ainoa kohta, jossa tavutus sallitaan. +\textsf{Babelin} \texttt{finnish}-optio, kuitenkin muuttaa komennon merkitystä +niin, että tavutus sallitaan edelleen tarvittaessa muuallakin. Tästä +komennosta on hyötyä erityisesti ulkomaisten sanojen kohdalla. Niissä +voi olla erikoismerkkejä (esim.~aksenttimerkkejä), joita suomen kielen +tavutus ei tunne. Ääkköset kuitenkin tavuttuvat oikein jos käytetään +\textsf{Babelin} suomen kielen tukea ja \texttt{T1}-koodausta käyttäviä +kirjasimia.\footnote{Sekä lisäksi suomen kielen tavutussäännöt +on asennettu järjestelmään.} + +\begin{example} +Tavutus toimii jär\-jes\-tel\-% +mäl\-li\-syy\-del\-lään\-kin +\end{example} + +Koska suomen pitkät sanat vaativat jatkuvasti tavuttamista, +on suomalaisessa typografiassa hieman joustavammat säännöt +tavutuksen kohdalla kuin englannissa. \textsf{Babelin} suomen +kielen tuki lisää muutaman ylimääräisen ominaisuuden, jotka ovat +tarpeen suomalaisissa dokumenteissa. Huomaa kuitenkin, että +ne toimivat vain \textsf{Babelin} \texttt{finnish}-option kanssa. + +Normaalisti kun sanassa on tavuviiva (esim.~noita-akka) \LaTeX +tavuttaa sanan vain tämän tavuviivan kohdalta. Tarkoituksena välttää +samassa sanassa kahta tavuviivaa. Suomen pitkien sanojen kohdalla +on kuitenkin parempi luistaa tästä periaatteesta. Kirjoittamalla +esim.~\verb|noita"-akka| sallitaan tavutus myös muualla sanassa. + +Toinen ongelmatapaus on esim.~''pakastekaapit ja "=arkut'', jossa +tavuviiva tulee sanan eteen. Normaalisti \LaTeX{} olettaa, että +tavuviiva jää rivin loppuun ja sana ''arkut'' tulisi seuraavalle +riville. Koska suomessa näin ei aina ole, on esimerkki kirjoitettava +seuraavasti: \texttt{pakastekaapit ja} \verb|"=arkut|. + +Joskus sana pitää katkaista ilman tavutusviivaa. Silloin voi +käyttää \textsf{Babelin} merkintää \verb|""|, esim.~''entrada/""salida''. + +Peräkkäiset sanat saa pysymään samalla rivillä komennolla: +\begin{lscommand} +\ci{mbox}\verb|{|\emph{tekstiä}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent Se saa argumenttina olevan tekstin pysymään samalla rivillä +kaikissa tilanteissa. + +\begin{example} +Puhelinnumeroni vaihtuu piakkoin. +Siitä tulee \mbox{0116 291 2319}. + +Parametrin +\mbox{\emph{tiedostonnimi}} pitäisi +sisältää tiedoston nimi. +\end{example} + +\ci{fbox} on muuten sama kuin \ci{mbox}, mutta siinä +sisällön ympärille piirretään lisäksi laatikko. + +\section{Automaattitekstejä} + +Edellisten sivujen esimerkeissä on esiintynyt joitakin +hyvin yksinkertaisia \LaTeX-komentoja erityisten merkkijonojen +latomiseksi: + +\vspace{2ex} + +\noindent +\begin{tabular}{@{}lll@{}} +Komento&Esimerkki&Kuvaus\\ +\hline +\ci{today} & \today & Päivämäärä käytössä olevalla kielellä\\ +\ci{TeX} & \TeX & Suosikkiladontaohjelmasi nimi\\ +\ci{LaTeX} & \LaTeX & Hän itte\\ +\ci{LaTeXe} & \LaTeXe & \LaTeX:n nykyinen olomuoto\\ +\end{tabular} + + +\section{Erikoismerkit ja symbolit} + +\subsection{Lainausmerkit} + +Kirjoituskoneen \verb|"|-symbolia \emph{ei} pitäisi käyttää \index{lainausmerkit} +lainausmerkkinä. \index{""@\texttt{""}} Painetussa tekstissä Suomessa ja Ruotsissa käytetty +lainausmerkki saadaan \LaTeX:ssa kirjoittamalla kaksi peräkkäistä \verb|'|-merkkiä +(PC-koneissa heittopilkku). Anglo-amerikkalaisessa typografiassa lainauksen aloitus"- ja +lopetusmerkki ovat erilaiset. Siellä lainauksen aloittaa kaksi peräkkäistä +\verb|`|-merkkiä (PC-koneissa graavi-aksentti). Suomessa käytetään joissain kirjoissa myös +\UseTextSymbol{OT1}{\guillemotright}toisenlaisia\UseTextSymbol{OT1}{\guillemotright} +lainausmerkkejä. Nämä saadaan kirjoittamalla +kaksi peräkkäistä \verb|>|-merkkiä. Muissa kielissä on vielä toisenlaisia +käytäntöjä. + +\begin{example} +''Paina 'x'-näppäintä.'' +``Please press the `x' key.'' +\end{example} + +Ainakin PC-koneiden näppäimistöllä näiden merkkien kirjoittaminen on hieman +hankalaa. Heittopilkun sijasta ei pidä käyttää akuutin aksentin merkkiä. +Esimerkiksi MS Wordissa nämä symbolit tuotetaan eri tavalla. + +\subsection{Väli"-, yhdys"- ja ajatusviivat} + +\LaTeX{} tuntee neljä erilaista \index{väliviivat} viivaa. Kolme niistä saadaan +eri määrällä peräkkäisiä tavuviivoja. Neljäs viiva on matemaattinen +miinusmerkki: \index{-} \index{--} \index{---} \index{-@$-$} +\index{matemaattinen!miinus} + +\begin{example} +kuu-ukko, X-kirjain\\ +sivut 13--67\\ +Will Hunting --- syntynyt neroksi \\ +$0$, $1$ ja $-1$ +\end{example} + +Nimet näille viivoille ovat: +'-' \index{tavuviiva}\index{yhdysmerkki} tavu"- tai yhdysviiva, '--' \wi{väliviiva}, +'---' \wi{ajatusviiva} ja +'$-$' \wi{miinusmerkki}. + +Muista lisäksi mitä tavutuksen kohdalla todettiin yhdysviivasta. Lisäksi +on todettava, että suomalaisissa painotuotteissa näkee joskus käytettävän +väliviivaa ajatusviivana. Esa Saarimaan Kielenoppaan kuudes painos vuodelta +1964 taas käskee käyttäämään ajatusviivaa myös väliviivana! En nyt ota +sen kummemmin tässä kantaa ajatusviivan oikeaan pituuteen suomen +kielessä.\footnote{Venäläiset kinastelivat Internetissä kuukauden verran +ajatusviivan oikeasta pituudesta venäjässä. Lopulta \LaTeX:n kyrilliseen kirjaimistoon +tehtiin oma ajatusviivamerkki, jonka pituus on jotain englantilaisen väliviivan ja +ajatusviivan väliltä.} +Varmaa ainakin on, että ajatusviivan kummallekin puolelle tulee suomessa välilyönti. +Englannissa taas ajatusviiva kirjoitetaan perinteisesti ilman +välilyöntejä.\footnote{Tästäkin perinteestä kyllä lipsutaan nykyään usein.} + +\subsection{Tilde ($\sim$)} +\index{www}\index{URL}\index{tilde} +Webbiosoitteissa näkee usein $\sim$-merkkiä. Tämän merkin tuottamiseksi +voidaan latoa \verb|\~| mutta lopputulos: \~{} ei ole oikein halutun +kaltainen. Kannattaa kokeilla seuraavaa: + +\begin{example} +http://www.rich.edu/\~{}bush \\ +http://www.clever.edu/$\sim$demo +\end{example} + +\subsection{Astemerkki ($\circ$)} + +Seuraavassa esimerkissä nähdään, miten \wi{astemerkki} tehdään +{\LaTeX}:ssa: + +\begin{example} +On $-30\,^{\circ}\mathrm{C}$. +Tässähän muuttuu +suprajohtavaksi. +\end{example} + +Makropakkaus \pai{textcomp} antaa käyttöön myös komennon \ci{textcelsius}. + +\subsection{Euron symboli \texorpdfstring{(\euro{})}{}} + +Nykyään rahasta kirjoitettaessa tarvitaan euron symbolia. Useat nykyiset kirjasinperheet +sisältävät euron symbolin. Kun dokumentin johdanto-osassa on ensin otettu käyttöön +\pai{textcomp}-makropaketti +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|{textcomp}| +\end{lscommand} +voidaan käyttää komentoa +\begin{lscommand} +\ci{texteuro} +\end{lscommand} +tuottamaan euron symboli. + +Mikäli kirjasimessa ei ole euron symbolia tai et pidä sen ulkoasusta kyseisessä +kirjasinperheessä, on vielä kaksi vaihtoehtoa: + +Ensinnäkin \pai{eurosym}-makropaketti tuo käyttöön euron virallisen symbolin: +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|[|\emph{official}\verb|]{eurosym}| +\end{lscommand} +Jos kuitenkin haluat, että euron symboli sopii yhteen teksin kirjasimen kanssa, +voit käyttää optiota \texttt{gen} virallisemman option \texttt{official} sijasta. + +Jos järjestelmään on asennettu Adoben eurokirjasin (se on saatavilla ilmaiseksi +osoitteesta \url{ftp://ftp.adobe.com/pub/adobe/type/win/all}), voit käyttää +makropakkkausta \pai{europs} ja komentoa \ci{EUR} (kirjasimen kanssa +paremmin yhteensopiva euron symboli) + +% tai makropakkausta \pai{eurosans} +% ja komentoa \ci{euro} (virallinen euron symboli). + +Makropakkaus \pai{marvosym} tuo käyttöön paljon erilaisia symboleja, euro +mukaanluettuna. Euron symboli saadaan siinä komennolla \ci{EUR}. Tämän makropakkauksen +huono puoli on se, että siinä ei ole käytettävissä lihavoitua tai vinoa +muotoa euron symbolista. + +\begin{table}[!htbp] +\caption{Pussillinen euron symboleita} \label{eurosymb} +\begin{lined}{10cm} +\begin{tabular}{llccc} +makropakkaus & komento & antiikva & groteski & kirjoituskone \\ +eurosym &\verb+\euro+ & \huge\officialeuro &\huge\sffamily\officialeuro + & \huge\ttfamily\officialeuro\\ +$[$gen$]$eurosym &\verb+\euro+ & \huge\geneuro &\huge\sffamily\geneuro + & \huge\ttfamily\geneuro \\ +% En fait on appelle eurofont pour des conflits de noms... +europs &\verb+\EUR + & \huge\EURtm &\huge\EURhv & \huge\EURcr \\ +%eurosans &\verb+\euro+ & \huge\EUROSANS &\huge\sffamily\EUROSANS +% & \huge\ttfamily\EUROSANS \\ +marvosym &\verb+\EUR+ & \huge\mvchr164 &\huge\mvchr164 & \huge\mvchr164 +\end{tabular} +\medskip +\end{lined} +\end{table} + +\subsection{Ellipsi (\texorpdfstring{\ldots}{...})} + +Kirjoituskoneessa \wi{pilkku} tai \wi{piste} vie yhtä paljon tilaa kuin +mikä tahansa muu kirjain. Painetuissa kirjoissa nämä merkit vievät +vain vähän tilaa ja ne sijaitsevat hyvin lähellä edeltävää kirjainta. +Niinpä \index{ellipsi}''\wi{ellipsiä}'' ei voi lisätä kirjoittamalla yksinkertaisesti +kolme pistettä, sillä välistys olisi väärin. Sitäpaitsi näille pisteille +on oma komento. Sen nimi on + +\begin{lscommand} +\ci{ldots} +\end{lscommand} +\index{...@\ldots} + +\begin{example} +Ei näin ... vaan näin:\\ +New York, Tokio, Budapest, \ldots +\end{example} + +\subsection{Ligatuurit} + +Anglo-amerikkalaisessa typografiassa joitakin kirjainyhdistelmiä +ei ladota panemalla kirjain toisensa perään, vaan käyttämällä +erityisiä kirjainmerkkejä. +\begin{code} +{\large ff fi fl ffi\ldots}\quad +instead of\quad {\large f{}f f{}i f{}l f{}f{}i \ldots} +\end{code} +Nämä niin sanotut \wi{ligatuuri}t voidaan estää lisäämällä +\ci{mbox}\verb|{}| kyseessä olevien kirjainten väliin. Tämä voi olla +tarpeen joissain englannin yhdyssanoissa. + +\begin{example} +\Large Not shelfful\\ +but shelf\mbox{}ful +\end{example} + +\subsection{Aksentit ja erikoismerkit} + +\LaTeX:ssa on mahdollista latoa sellaisia eri kielissä +käytettyjä \index{aksentit} aksentteja ja \index{erikoismerkit} erikoismerkkejä, +joita ei löydy suomalaiselta näppäimistöltä. Taulukossa~\ref{accents} listataan +erilaisia aksentteja o-kirjaimen kanssa käytettynä. \LaTeX:ssa aksentin +voi liittää mihin tahansa muuhun kirjaimeen. + +Kun i:n ja j:n päälle pannaan aksentti, täytyy niissä oleva piste +poistaa. Tämä tehdään kirjoittamalla \verb|\i| ja \verb|\j|. + +\begin{example} +H\^otel, na\"\i ve, \'el\`eve,\\ +sm\o rrebr\o d, !`Se\~norita!,\\ +Sch\"onbrunner Schlo\ss{} +Stra\ss e +\end{example} + +\begin{table}[!hbp] +\caption{Aksentteja ja erikoismerkkejä} \label{accents} +\begin{lined}{10cm} +\begin{tabular}{*4{cl}} +\A{\`o} & \A{\'o} & \A{\^o} & \A{\~o} \\ +\A{\=o} & \A{\.o} & \A{\"o} & \B{\c}{c}\\[6pt] +\B{\u}{o} & \B{\v}{o} & \B{\H}{o} & \B{\c}{o} \\ +\B{\d}{o} & \B{\b}{o} & \B{\t}{oo} \\[6pt] +\A{\oe} & \A{\OE} & \A{\ae} & \A{\AE} \\ +\A{\aa} & \A{\AA} & \A{\ss}\\[6pt] +\A{\o} & \A{\O} & \A{\l} & \A{\L} \\ +\A{\i} & \A{\j} & \textexclamdown & \verb|!`| & \textquestiondown & \verb|?`| +\end{tabular} +\index{\i{} ja \j{} ilman pistettä}\index{aksentit!Ääkköset} +\index{ae@\ae}\index{umlaut}\index{grave}\index{akuutti} +\index{oe@\oe} + +\bigskip +\end{lined} +\end{table} + +Edellä oli puhetta suomen kielen tuen yhteydessä T1-merkistöstä. +Se lisää käyttöön muutaman uuden aksentin ja kirjainmerkin. +Katso taulukosta~\ref{T1}. + +\begin{table}[!htp] +\caption{T1-merkistön lisäämät aksentit ja kirjainmerkit}\label{T1} +\begin{lined}{10cm} +\begin{tabular}{*4{cl}} +\B{\r}{u} & \B{\k}{o} \\[6pt] +\A{\DH} & \A{\DJ} & \A{\NG} & \A{\TH} \\ +\A{\dh} & \A{\dj} & \A{\ng} & \A{\th} +\end{tabular} +\bigskip +\end{lined} +\end{table} + +\section{Muiden kielten tuki} + +Babelilla voidaan ottaa käyttöön myös useita kieliä samaan aikaan +seuraavasti: +\begin{lscommand} +\ci{usepackage}\verb|[|\emph{language},\emph{language}\verb|]{babel}| +\end{lscommand} +\noindent vasemmanpuoleisin kieli tulee oletuksena käyttöön ensin. +Komennolla +\begin{lscommand} +\ci{selectlanguage}\verb|{|\emph{kieli}\verb|}| +\end{lscommand} +voidaan kieltä vaihtaa dokumentissa. + + +\subsection{Portugalin tuki} + +\secby{Demerson Andre Polli}{polli@linux.ime.usp.br} +Tavutussääntöjen vaihtamiseksi ja automaattitekstien kääntämiseksi portugaliksi +\index{Portugu\^es} käytetään komentoa: +\begin{lscommand} +\verb|\usepackage[portuges]{babel}| +\end{lscommand} +tai jos ollaan brasiliassa, käytetään kielen nimenä \texttt{\wi{brazilian}}. + +Lisäksi tietysti pitää ottaa käyttöön portugalissa käytettävät merkistöt +komennoilla +\begin{lscommand} +\verb|\usepackage[latin1]{inputenc}| +\end{lscommand} +ja +\begin{lscommand} +\verb|\usepackage[T1]{fontenc}| +\end{lscommand} + +Nyt kaikki portugalin aksentit ovat käytössä normaalisti. +Katso taulukosta~\ref{portuguese} mallia portugalilaisen dokumentin +esittelyosaksi. Huomaa, että tässä käyteään latin1-merkistöä +tekstin syöttämiseen, joten esimerkki ei suoraan tule toimimaan +Macissa tai DOSissa. Käytä merkistöä jota järjestelmäsi tukee. + +\begin{table}[btp] +\caption{Portugalilainen esittelyosa.} \label{portuguese} +\begin{lined}{5cm} +\begin{verbatim} +\usepackage[portuges]{babel} +\usepackage[latin1]{inputenc} +\usepackage[T1]{fontenc} +\end{verbatim} +\bigskip +\end{lined} +\end{table} + +\subsection{Ranskan tuki} + +\secby{Daniel Flipo}{daniel.flipo@univ-lille1.fr} +Joitakin vinkkejä ranskalaisten dokumenttien luomiseksi \LaTeX:lla. +Ranskan kielen tuki ladataan käyttöön komennolla: + +\begin{lscommand} +\verb|\usepackage[frenchb]{babel}| +\end{lscommand} + +Huomaa, että historiallisista syistä \textsf{babel}in option nimi +ranskalle on joko \emph{frenchb} tai \emph{francais} muttei \emph{french}. + +Tämä ottaa käyttöön ranskalaisen tavutuksen, mikäli se on yleensä asennettu +\LaTeX-systeemiin. Myös automaattiset tekstit käännetään ranskaksi: +\verb+\chapter+ tulostaa sanan Chapitre, \verb+\today+ tulostaa +päivämäärän ranskalaisen käytännön mukaisesti jne. +Lisäksi käyttöön tulee uusia komentoja, jotka helpottavat +ranskalaisen käsikirjoituksen tekemisessä. Taulukko +\ref{cmd-french} voi toimia inspiraation lähteenä. + +\begin{table}[!htbp] +\caption{Ranskalaisia erikoiskomentoja.} \label{cmd-french} +\begin{lined}{9cm} +\selectlanguage{french} +\begin{tabular}{ll} +\verb+\og guillemets \fg{}+ \quad &\og guillemets \fg \\[1ex] +\verb+M\up{me}, D\up{r}+ \quad &M\up{me}, D\up{r} \\[1ex] +\verb+1\ier{}, 1\iere{}, 1\ieres{}+ \quad &1\ier{}, 1\iere{}, 1\ieres{}\\[1ex] +\verb+2\ieme{} 4\iemes{}+ \quad &2\ieme{} 4\iemes{}\\[1ex] +\verb+\No 1, \no 2+ \quad &\No 1, \no 2 \\[1ex] +\verb+20~\degres C, 45\degres+ \quad &20~\degres C, 45\degres \\[1ex] +\verb+\bsc{M. Durand}+ \quad &\bsc{M.~Durand} \\[1ex] +\verb+\nombre{1234,56789}+ \quad &\nombre{1234,56789} +\end{tabular} +\selectlanguage{finnish} +\bigskip +\end{lined} +\end{table} + +Kun käyttöön otetaan ranskan kieli, myös listojen ulkoasu muuttuu. +Tarkempia tietoja \textsf{babel}in option \texttt{frenchb} vaikutuksista +ja miten niitä voidaan säädellä lisää, saa ajamalla \LaTeX{}iin tiedoston +\texttt{frenchb.dtx}, jolloin tuloksena syntyy dokumentti \texttt{frenchb.dvi}. + +\subsection{Saksan tuki} + +Muutama vinkki saksalaisten\index{Deutsch} dokumenttien luomiseksi \LaTeX:lla. +Saksan kielen tuki otetaan käyttöön komennolla: + +\begin{lscommand} +\verb|\usepackage[german]{babel}| +\end{lscommand} + +Tämä ottaa käyttöön saksalaisen tavutuksen, mikäli se on asennettu +oikein \LaTeX-järjestelmään. Myös automaattiset tekstit muuttuvat +saksankielisiksi. Esim.~\verb|chapter| tulostaa sanan ''Kapitel''. +Lisäksi käyttöön tulee joukko uusia komentoja, jotka helpottavat +saksalaisen käsikirjoituksen tekemistä. Innoitusta voi etsiä +taulukosta \ref{german}. Jos käytetään inputenc-makropakkausta, +ei näillä pikakirjoituskomennoilla ole niin suurta merkitystä. + +\begin{table}[!hbp] +\caption{Saksalaiset erikoismerkit.} \label{german} +\begin{lined}{8cm} +\begin{tabular}{*2{ll}} +\verb|"a| & \"a \hspace*{1ex} & \verb|"s| & \ss \\[1ex] +\verb|"`| & \glqq & \verb|"'| & \grqq \\[1ex] +\verb|"<| tai \ci{flqq} & \flqq & \verb|">| tai \ci{frqq} & \frqq \\[1ex] +\ci{flq} & \flq & \ci{frq} & \frq \\[1ex] +\ci{dq} & " \\ +\end{tabular} +\bigskip +\end{lined} +\end{table} + +Saksalaisissa kirjoissa näkee usein ranskalaisia lainausmerkkejä (\flqq guillemets\frqq). +Saksalaiset latojat käyttävät niitä kuitenkin eri tavoin. Saksalaisessa +kirjassa lainaus näyttäisi \frqq tältä\flqq. Sveitsin saksankielisessä +osassa latojat käyttävät \flqq lainausmerkkejä\frqq samalla tavalla kuin ranskalaiset. + +Mikäli käytetään oletusmerkistöä OT1, niin komennoista kuten \verb+\flq+ tulee ongelma: +ranskalaiset lainausmerkit näyttävät samalta kuin matemaattinen symboli ''$\ll$''. +Tämä saa ammattilatojan voimaan pahoin. T1-merkistössä toisaalta on oikeat symbolit. +T1-merkistöä tulee siis käyttää jo lainausmerkkienkin tähden. + +\subsection[Korean kielen tuki]{Korean kielen tuki\footnotemark}\label{support_korean}% +\footnotetext{% +Tässä käsitellään asioita, joita korean kielisissä kirjoituksissa tulee ottaa huomioon. +Tämän osan on kirjoittanut Karnes KIM tämän dokumentin korean kielisen käännöksen +tekijöiden puolesta. Tekstin käänsi ensin englantiin SHIN Jungshik ja sitä lyhensi +Tobias Oetiker. Timo Hellgren käänsi sen englannista suomeksi.} + +Jotta \LaTeX{} voitaisiin käyttää korean latomiseen, on ensin ratkaistava kolme +ongelmaa: +\begin{enumerate} +\item Pitää pystyä käsittelemään korealaisia käsikirjoituksia. Korean kielisissä +tekstitiedostoissa käytetään usein EUC-KR-merkistöä ja korean kielisen Windowsin +merkistöä CP949/Windows-949/UHC, joka on edellisen laajenus. Näissä merkistöissä +ASCII-merkki esitetään normaalina ASCII-merkkinä aivan kuten tehdään myös merkistöissä +ISO-8859-\textit{x}, EUC-JP, Shift\_JIS ja Big5. Tämän lisäksi hangul-tavumerkit, +hanjat (Koreassa käytettävät kiinalaiset kirjoitusmerkit), hangul Jamot, hirakanat, +katakanat, kreikkalaiset ja kyrilliset kirjaimet ja muut symbolit ja kirjaimet +KS~X~1001-standardista esitetään kahtena peräkkäisenä kahdeksan bitin koodina. +Ennen 1990-luvun puoliväliä oli koreankielisen ympäristön pystyttäminen ei-korealaiseen +järjestelmään kohtalaisen työn takana. Jos haluat tietää miltä korean kielen +kirjoittaminen ei-korealaisessä järjestelmässä tuntui siihen aikaan, voit +tutustua nyt vanhentuneeseen dokumenttiin osoitteessa \url{http://jshin.net/faq} +Nykyään kaikki tärkeimmät käyttöjärjestelmät (Mac OS, Unix, Windows) sisältävät +hyvinkin kattavan monikielisyystuen, joten korealaisten tekstien kirjoittaminen +ei enää ole kovinkaan suuri ongelma edes länsimaisessa käyttöjärjestelmässä. + +\item \TeX{} ja \LaTeX{} suunniteltiin alun alkaen sellaisia kieliä varten, joille +256 kirjoitusmerkkiä riittää. Jotta ne saadaan toimimaan sellaisten kielien kuin +korea%, + \footnote{Korean hangul on aakkosiin perustuva kirjaimisto, jossa on 14 peruskonsonanttia +ja 10 perusvokaalia (jamoa). Latinalaisesta tai kyrillisestä kirjaimistosta +poiketen kirjaimet järjestetään kiinalaisten merkkien kokoa olevien nelikulmaisten +alueiden sisään. Jokainen tällainen alue vastaa yhtä tavua. Vokaalien ja konsonanttien +yhdistelmillä voidaan muodostaa ääretön määrä erilaisia tavuja. Nykykorean oikeinkirjoituksen +käytännöt (sekä Pohjois- että Etelä-Koreassa) kuitenkin rajoittavat näiden yhdistelmien +käyttöä. Näinollen oikeinkirjoituksen mukaan tavuja on äärellinen määrä. Korean kielen +merkistö määrittelee merkkikoodit jokaiselle tällaiselle tavulle (KS~X~1001:1998 ja +KS~X~1002:1992). Vaikka hangul-kirjoitus perustuu kirjaimiin, sitä siis käsitellään samoin +kuin kiinan ja japanin kirjoitusjärjestelmiä, joissa on kymmensiä tuhansia ideografeja. +ISO~10646 eli Unicode-merkistössä on sekä erilliset hangul-kirjainmerkit +(\url{http://www.unicode.org/charts/PDF/U1100.pdf}) sekä lisäksi näistä muodostetut +oikeinkirjoituksen sallimat nykykorean tavumerkit +(\url{http://www.unicode.org/charts/PDF/UAC00.pdf}). Korean latomisen suurimpia haasteita +on vanhan korean kielen ja mahdollisesti tulevaisuuden korean erilaiset tavut, joita +Unicodessa voidaan esittää ainoastaan yhdistämällä kirjainmerkkejä. +Tulevaisuuden \TeX{}-pohjaiset ladontajärjestelmät $\Omega$ ja $\Lambda$ tuovat toivottavasti +ratkaisun tähän, jotta korealaiset kielitieteilijät ja historioitsijat luopuvat MS Wordin +käytöstä. MS Wordissa on melko hyvä vanhan korean tuki.} +tai kiina kanssa, kehitettiin alikirjasinmekanismi. Siinä yksi +kiinalais-japanilais-korealainen kirjasin, jossa on tuhansia tai kymmensiä tuhansia +kirjoitusmerkkejä, jaetaan alikirjasimiin, joissa kussakin on 256 merkkiä. +Korean kielen tukeen käytetään yleisesti kolmea makropakettia: UN~Koaunghin \wi{H\LaTeX}, +CHA~Jaechoonin \wi{h\LaTeX{}p} ja Werner Lembergin \wi{CJK}.\footnote{% +Ne löytyvät osoitteesta \CTANref|language/korean/HLaTeX/|\\ + \CTANref|language/korean/CJK/| and + \texttt{http://knot.kaist.ac.kr/htex/}} +H\LaTeX{} ja h\LaTeX{}p on tarkoitettu nimenomaan vain korean kieltä varten ja ne lisäävät +korean kielen piirteet kirjasintuen päälle. Kumpikin pystyy käsittelemään käsikirjoitusta, +jonka merkistönä on EUC-KR. H\LaTeX{} osaa jopa käsitellä käsikirjoituksia, joiden +merkistönä on CP949/Windows-949/UHC ja UTF-8, kun sitä käytetään yhdessä $\Lambda$ tai +$\Omega$-järjestelmän kanssa. + +CJK-makropaketti ei ole erikoistunut koreaan. Se osaa käsitellä käsikirjoituksia, joiden +merkistönä on UTF-8 sekä useita muita Itä-Aasian kielten merkistöjä, +EUC-KR ja CP949/Windows-949/UHC mukaanlukien. Sitä voidaan käyttää latomaan myös monikielisiä +dokumentteja (erityisesti kiinaa, japania ja koreaa). +CJK-makroissa ei ole H\LaTeX:n tarjomaan korean kielen tukea eikä siinä ole niin paljon +erityisiä korealaisia kirjasinperheitä kuten H\LaTeX:ssa. + +\item \TeX:n ja \LaTeX:n kaltaisten ladontaohjelmien perimmäinen tarkoitus on +tuottaa esteettisesti tyydyttäviä dokumentteja. Typografian tärkein osa-alue +on hyvin suunnitellut kirjasimet. H\LaTeX:ssa on 10 korealaista UHC kirjasinperhettä +sekä 5 munhwabun\footnote{Korean kulttuuriministeriö} (TrueType) kirjasinperhettä. +CJK-makropaketti toimii H\LaTeX:n aikaisempien versioiden kirjasinperheiden kanssa +ja se voi käyttää Bitstreamin Cyberbit TrueType "=kirjasinta. +\end{enumerate} + +H\LaTeX:n käyttöönottamiseksi on dokumentin johdanto-osaan pantava +seuraava määrittely: +\begin{lscommand} +\verb+\usepackage{hangul}+ +\end{lscommand} + +Tämä komento ottaa käyttöön korean kielen ominaisuudet. Otsikoiden +automaattisesti tuotetut tekstit tulostuvat koreaksi ja dokumentin +ulkoasu noudattaa korealaisia käytäntöjä. Makropaketti tukee myös +automaattista ''partikkeleiden valintaa''. Korean kielessä eräät +keskenään samaa tarkoittavat partikkelit eli apusanat muodostavat pareja. Se +kumpaa parista käytetään eri tilanteissa riippuu siitä päättyykö +edeltävä tavu vokaaliin vai konsonanttiin. (Itse asiassa asia ei +ole näin yksinkertainen, mutta tästä saa jonkinalaisen kuvan.) +Äidinkielenään koreaa puhuvilla ei ole oikean partikkelin valinnassa +ongelmia, mutta ristiviitteissä ja muissa automaattisesti generoituvissa +teksteissä oikeaa partikkelia ei voi ennakoida. Oikeiden partikkelien +lisääminen aina kun ristiviitteitä tai dokumementin osia muutetaan +on liian työlästä. H\LaTeX{} poistaa käyttäjiltä tämän rasittavan +ja virhealttiin työvaiheen. + +Jos on tarkoitus ainoastaan latoa koreankielistä tekstiä ilman +muita korealaisia piirteitä, voidaan johdanto-osaan panna +seuraava rivi: +\begin{lscommand} +\verb+\usepackage{hfont}+ +\end{lscommand} + +Katso tarkempia yksityiskohtia dokumentista \emph{H\LaTeX{} Guide}. +Korealaisten \TeX:n käyttäjien ryhmän (KTUG) WWW-sivu on +osoitteessa \url{http://www.ktug.or.kr/}. Tästä oppaasta +on saatavilla myös koreankielinen käännös. + +\subsection{Kyrillisen tekstin tuki} + +\secby{Maksym Polyakov}{polyama@myrealbox.com} +Versiosta 3.7h lähtien on \pai{babel}-makropaketissa ollut tuki +kyrillisille \fei{T2*}-merkistöille ja bulgarian, venäjän ja ukrainan +kielten tuki. + +Kyrillisen kirjaimiston tuki perustuu \LaTeX:n standardimekanismeihin eli +\pai{fontenc}- ja \pai{inputenc}-makropaketteihin. Mikäli kyrillistä +kirjaimistoa tarvitaan matematiikkatilassa, täytyy käyttöön ottaa +\pai{mathtext}-makropaketti ennen \pai{fontenc}-makroja:\footnote{Jos käytetään +\AmS-\LaTeX-makropaketteja, on ne otettava käyttöön ennen \pai{fontenc}- +ja \pai{babel}-makropakettia.} +\begin{lscommand} +\verb+\usepackage{mathtext}+\\ +\verb+\usepackage[+\fei{T1}\verb+,+\fei{T2A}\verb+]{fontenc}+\\ +\verb+\usepackage[+\iei{koi8-ru}\verb+]{inputenc}+\\ +\verb+\usepackage[finnish,bulgarian,russian,ukranian]{babel}+ +\end{lscommand} + +Yleensä \pai{babel} valitsee automaattisesti tarvittavan merkistön, joka +yllä mainituille kolmelle slaavilaiselle kielelle on \fei{T2A}. Dokumenteissa +voidaan kuitenkin käyttää useampia merkistöjä. Monikielisille dokumenteille, +joissa on kyrillistä ja latinalaista kirjaimistoa käyttäviä kieliä on syytä +erikseen mainita käytettävä latinalaisen kirjaimiston merkistö. \pai{babel} +vaihtaa merkistön samalla kun tekstissä käytetään kielen vaihtavaa komentoa. + +\pai{babel} ottaa käyttöön bulgarian, venäjän tai ukrainan tavutuksen, +kääntää automaattiset tekstit, ottaa käyttöön kielikohtaiset typografiset +säännöt (kuten \ci{frenchspacing}) ja lisää käyttöön muutaman erikoiskomennon. + +Kaikissa kolmessa kielessä on käytössä erityisiä välimerkkejä. +Kyrillinen ajatusviiva on vähän lyhyempi kuin englantilainen ajatusviiva ja +vähän pitempi kuin väliviiva ja sen kummallakin puolella on välilyönti. +Lisäksi käytetään pitempää ajatusviivaa osoittamaan suoraa lainaa puheesta (tätä +viivaa käytetään myös suomalaisissa kirjoissa). Lisäksi käyttöön tulevat +kielikohtaiset lainausmerkit sekä kommennot tavutusta ajatellen. Ks. taulukko \ref{Cyrillic}. + +% Table borrowed from Ukrainian.dtx +\begin{table}[htb] + \begin{center} + \index{""-@\texttt{""}\texttt{-}} + \index{""---@\texttt{""}\texttt{-}\texttt{-}\texttt{-}} + \index{""=@\texttt{""}\texttt{=}} + \index{""`@\texttt{""}\texttt{`}} + \index{""'@\texttt{""}\texttt{'}} + \index{"">@\texttt{""}\texttt{>}} + \index{""<@\texttt{""}\texttt{<}} + \caption[bulgarian, russian ja ukrainian]{Lisämääritykset \pai{babel}in optioihin + bulgarian, russian ja ukrainian}\label{Cyrillic} + \begin{tabular}{@{}p{.1\hsize}@{}p{.9\hsize}@{}} + \hline + \verb="|= & poistaa käytöstä ligatuurin. \\ + \verb|"-| & tavumerkki, joka sallii sanan loppuosan tavutuksen. \\ + \verb|"---| & kyrillinen ajatusviiva. \\ + \verb|"--~| & kyrilinen yhdysviiva sukunimissä. \\ + \verb|"--*| & kyrillinen ajatusviiva osoittamaan puhelainaa. \\ + \verb|""| & kuten |"-|, mutta ei tulosta tavuviivaa + (yhdyssanoihin joissa on yhdysviiva, e.g.\ |x-""y| + tai muita merkkejä, kuten ''kyllä/ei''). \\ + \verb|"~| & sanaliitto, jota ei saa katkaista. \\ + \verb|"=| & yhdyssanan jälkiosan eteen tuleva yhdysviiva, + joka sallii tavutuksen sanana loppuosassa. \\ + \verb|",| & kapea väli sukunimen ja sitä edeltävän etunimen + alkukirjaimen välissä. \\ + \verb|"`| & saksalainen aloittava lainausmerkki + (näyttää tältä: ,\kern-0.08em,). \\ + \verb|"'| & saksalainen lopettava lainausmerkki (näyttää tältä: ``). \\%'' + \verb|"<| & ranskalainen aloittava lainausmerkki (näyttää tältä: $<\!\!<$). \\ + \verb|">| & ranskalainen lopettava lainausmerkki (näyttää tältä: $>\!\!>$). \\ + \hline + \end{tabular} + \end{center} +\end{table} + +\pai{babel}in optiot russian ja ukrainian määrittelevät komennot \ci{Asbuk} +ja \ci{asbuk}, jotka käyttäytyvät aivan kuin \ci{Alph} ja \ci{alph}, mutta +tulostavat kielestä riippuen venäjän tai ukrainan aakkosten isoja ja pieniä +kirjaimia. \pai{babel}in optio bulgarian määrittelee komennot \ci{enumBul} +ja \ci{enumLat} (\ci{enumEng}), jotka panevat komennot \ci{Alph} ja \ci{alph} +tulostamaan joko bulgarian tai englannin kielen aakkosten mukaisia kirjaimia. +Bulgariankielisessä ympäristössä \ci{Alph} ja \ci{alph} tulostavat oletusarvoisesti +bulgarian aakkosten kirjaimia. + +\section{Sanavälit} + +Jotta \LaTeX{} saisi oikean reunan tasattua, se lisää sanojen väliin +eripituisiä välejä. Englantia ladottaessa se lisää lauseiden perään +hieman suuremman välin, luettavuuden helpottamiseksi. \LaTeX{} olettaa, +että lause päättyy pisteeseen, kysysmerkkiin tai huutomerkkiin. Mikäli +pistettä edeltää iso kirjain, ei piste päätä lausetta, sillä piste +seuraa isoja kirjaimia vain lyhenteissä. + +Kirjoittaja voi määritellä kuitenkin poikkeuksia. Kenoviiva välilyönnin +edessä latoo tavallisen sanavälin. \verb|~|-merkki +latoo sanavälin joka estää rivinvaihdon. +\verb|\@|-komento pisteen edessä kertoo, että piste lopettaa lauseen, +vaikka se seuraisi isoa kirjainta. +\cih{"@} \index{~@ \verb.~.} \index{tilde@tilde ( \verb.~.)} +\index{., space after} + +\begin{example} +Mr.~Smith oli iloinen\\ +ks.~Kuva 5\\ +I like BASIC\@. What about you? +\end{example} + +Pisteen jälkeisen ylimääräisen välin voi estää komennolla +\begin{lscommand} +\ci{frenchspacing} +\end{lscommand} +\noindent joka kertoo \LaTeX:lle, että pisteen jälkeen ei tarvita +pitempää väliä. Tämä on yleinen käytäntö muissa kielissä kuin +englannissa, paitsi kirjallisuusluetteloissa. Kun +\ci{frenchspacing}-käskyä käytetään, ei \verb|\@|-käsky ole tarpeen. +\textsf{Babelin} \texttt{finnish}-optio lisää automaattisesti +\ci{frenchspacing}-käskyn käyttöön. + +\section{Nimiöt, luvut ja osiot} + +Helpottaakseen lukijaa suunnistamaan tekstin läpi, kirjoittaja jakaa +sen lukuihin, osioihin ja alaosioihin. \LaTeX:ssa on tätä varten +erityiset käskyt, joiden argumenteiksi annetaan otsikon teksti. +Kirjoittajan tehtävä on käyttää niitä oikeassa järjestyksessä. + +\texttt{article}-luokassa on käytössä seuraavat otsikointikäskyt: +\nopagebreak +\begin{code} +\ci{section}\verb|{...} |\ci{paragraph}\verb|{...}|\\ +\ci{subsection}\verb|{...} |\ci{subparagraph}\verb|{...} |\\ +\ci{subsubsection}\verb|{...}| +\end{code} + +Jos dokumentti halutaan jakaa isompiin osiin, jotka eivät vaikuta +lukujen tai alaotsikoiden numerointiin, voidaan käyttää komentoa \ci{part}\verb|{...}| + +\texttt{report}- ja \texttt{book}-luokissa voidaan myös otsikointikäskyä: +\ci{chapter}\verb|{...}| + +Koska \texttt{article}-luokka ei käytä lukuja, voidaan artikkeleita +lisätä helposti kirjaan lukuina. \LaTeX hoitaa automaattisesti otsikoiden asemoinnin, +numeroinnin ja kirjasimen koon valinnan. + +Otsikointikäskyistä pari on hieman erikoisia: +\begin{itemize} +\item \ci{part}-komento ei vaikuta lukujen numerointiin. +\item \ci{appendix}-komennolle ei anneta argumentteja. Sen tehtävänä + on ainoastaan vaihtaa lukujen numerointi kirjaimiksi.\footnote{Artikkeleissa + se vaihtaaa osioiden numeroinnin.} +\end{itemize} + +\LaTeX{} tekee sisällysluettelon otsikoiden teksteistä ja sivunnumeroista +dokumentin edellisen prosessoinnin perusteella. Komento +\begin{lscommand} +\ci{tableofcontents} +\end{lscommand} +\noindent luo sisällysluettelon siihen paikkaan, jossa se annetaan. +Uusi dokumentti täytyy ajaa \LaTeX:n läpi kahdesti, jotta +\wi{sisällysluettelo} saadaan tulostumaan oikein. Joskus dokumentti +täytyy kääntää kolmasti. \LaTeX{} kertoo kyllä, milloin tämä on tarpeen. + +Kaikista yllä mainituista otsikkokäskyistä on olemassa myös ''tähti''"-versiot. +Komennon ''tähti''"-versio saadaan lisäämällä \verb|*| komennon nimen perään. +Se luo otsikon, joka ei näy sisällysluettelossa ja jota ei numeroida. +Komennosta \verb|\section{Apuva}| tulisi \verb|\section*{Apuva}|. + +Normaalisti otsikot tulostuvat sisällysluetteloon samalla tavoin kuin +ne on kirjoitettu tekstiin. Joskus tämä ei ole mahdollista, kun +otsikko on liian pitkä mahtuakseen sisällysluetteloon. Sisällysluetteloon +menevä teksti voidaan antaa ylimääräisenä argumenttina varsinaisen +otsikon edellä. +\begin{code} +\verb|\chapter[Lue! Tärkeää!]{Tämä on hyvin pitkä|\\ +\verb| ja tylsä otsikko}| +\end{code} + +Koko dokumentin nimiö tulostetaan käskyllä +\begin{lscommand} +\ci{maketitle} +\end{lscommand} +\noindent Nimiön sisältö täytyy ensin määritellä komennoilla +\begin{lscommand} +\ci{title}\verb|{...}|, \ci{author}\verb|{...}| +ja mahdollisesti \ci{date}\verb|{...}| +\end{lscommand} +\noindent \ci{author}:n argumenteiksi voidaan antaa useita nimiä jotka +on eroteltu komennolla \ci{and}. + +Esimerkki yllämainituista käskyistä löytyy kuvasta~\ref{artikkeli} +sivulla~\pageref{artikkeli}. + +\begin{figure}[!bp] +\begin{lined}{10cm} +\begin{verbatim} +\documentclass[a4paper,11pt]{article} +\usepackage[latin1]{inputenc} +\usepackage[T1]{fontenc} +\usepackage[finnish]{babel} +% nimiön tiedot +\author{T.~Hellgren} +\title{Minimalismi} +\begin{document} +% kirjoita nimiö +\maketitle +% lisää sisällysluettelo +\tableofcontents +\section{Sananen aiheesta} +Aloitan tässä artikkelini. +\section{Tervemenoa} +\ldots{} ja päätän sen tähän. +\end{document} +\end{verbatim} +\end{lined} +\caption{Esimerkki oikeasta lehtiartikkelista.} \label{artikkeli} +\end{figure} + +Näiden otsikkokäskyjen lisäksi \LaTeX{} lisää \verb|book|-luokassa +käyttöön kolme lisäkäskyä. Niistä on hyötyä julkaisun jakamisessa osiin. +Nämä komennot muuttavat lukujen otsikointia ja sivunnumerointia niin +kuin kirjoissa on tapana. +\begin{description} +\item[\ci{frontmatter}] pitäisi olla ensimmäisenä heti komennon + \verb|\begin{document}| jälkeen. Sivut numeroidaan roomalaisilla + numeroilla. Alaotsikoissa käytetään yleensä tähtikomentoja + (esim.~\verb|\chapter*{Esipuhe}|), koska tämä estää \LaTeX{}ia + numeroimasta niitä. +\item[\ci{mainmatter}] käytetään ennen kirjan varsinaista ensimmäistä +lukua. Sivut numeroidaan arabialaisilla numeroilla, ykkösestä alkaen. +\item[\ci{appendix}] aloittaa liitemateriaalien osuuden. Tämän komennon +jälkeen luvut numeroidaan kirjaimin. +\item[\ci{backmatter}] käytetään ennen kirjallisuusluetteloa ja hakemistoa. +Normaalisti tämä komento ei vaikuta ulkoasuun mitenkään. +\end{description} + +\section{Ristiviitteet} + +Kirjoissa, raporteissa ja artikkeleissa on usein \index{ristiviittaukset} +ristiviittauksia kuviin, taulukoihin ja tiettyihin tekstin osiin. +\LaTeX tarjoaa ristiviittauksiin seuraavat komennot: +\begin{lscommand} +\ci{label}\verb|{|\emph{tunniste}\verb|}|, \ci{ref}\verb|{|\emph{tunniste}\verb|}| +ja \ci{pageref}\verb|{|\emph{tunniste}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent joissa \emph{tunniste} on käyttäjän valitsema nimi viitattavalle +kohteelle. \LaTeX{} korvaa \verb|\ref|:n sen otsikon, alaotsikon, kuvan, +taulukon tai teoreeman numerolla, jonka perässä on vastaavanniminen +\verb|\label|-komento. \verb|\pageref| tulostaa sen sivun numeron, jossa +vastaava \verb|\label|-komento on.\footnote{Huomaa, että nämä komennot +eivät tiedä viittaamistaan kohteista mitään. \ci{label} yksinkertaisesti +tallentaa viimeksi automaattisesti generoidun numeron.} Ristiviittausten +saamiseksi ajan tasalle on dokumentti ajettava \LaTeX:in läpi ainakin kahdesti. + +\begin{example} +Viittaus tähän alaotsikkoon +\label{sec:this} näyttää tältä: +''katso osiota~\ref{sec:this} +sivulla~\pageref{sec:this}.'' +\end{example} + +\section{Alaviitteet} + +Komennolla +\begin{lscommand} +\ci{footnote}\verb|{|\emph{alaviitteen teksti}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent alaviite tulostuu saman sivun alareunaan. Alaviitteet +pitäisi aina panna\footnote{''panna'' on yleinen suomalainen +kaksimielinen sana.} sen sanan tai lauseen perään, johon ne +viittaavat. Selvyyden vuoksi lauseeseen tai osaan viittavat +alaviitteet tulisi panna pilkun tai pisteen jälkeen.\footnote{Alaviitteet +vievät lukijan huomion pois päätekstistä. Kaikki kyllä lukevat +alaviitteitä, olemmehan uteliaita olentoja. Parempi olisi siis +panna asiat itse päätekstiin.\footnotemark} +\footnotetext{Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon :-).} + +\begin{example} +Alaviitteitä\footnote{Tämä on + alaviite} käyttävät usein +\LaTeX:n käyttäjät. +\end{example} + +\section{Korostetut sanat} + +Kun teksti kirjoitetaan kirjoituskoneella, \texttt{\underline{alleviivausta} +käytetään ko\-ros\-ta\-maan tärkeitä sanoja.} +\begin{lscommand} +\ci{underline}\verb|{|\emph{tekstiä}\verb|}| +\end{lscommand} +Painetuissa kirjoissa sanoja korostetaan kuitenkin latomalla ne \emph{kursiivilla}. +\LaTeX:ssa voi käyttää komentoa +\begin{lscommand} +\ci{emph}\verb|{|\emph{tekstiä}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent tekstin korostamiseen. Komennon varsinainen tulos +riippuun siitä, missä yhteydessä sitä on käytetty: + +\begin{example} +\emph{Jos käytät + korostusta korostetun + tekstin sisällä, + \LaTeX{} käyttää + \emph{normaalia} kirjasinta + korostamiseen.} +\end{example} + +On eri asia käskeä \LaTeX:ia \emph{korostamaan} jotain +ja käskeä sitä käyttämään erilaista \emph{kirjasinta}: + +\begin{example} +\textit{Voit myös + \emph{korostaa} tekstiä, + joka on ladottu kursiivilla,} +\textsf{\emph{groteskilla},} +\texttt{tai + \emph{kirjoituskonetyylillä}.} +\end{example} + +\section{Ympäristöt} \label{env} + +Erityisten tekstien latomiseksi \LaTeX:ssa voidaan määritellä +eri tavalla muotoiltuja \index{ympäristöt} ympäristöjä: +\begin{lscommand} +\ci{begin}\verb|{|\emph{nimi}\verb|}|\quad + \emph{tekstiä}\quad +\ci{end}\verb|{|\emph{nimi}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent joissa \emph{nimi} on ympäristön nimi. Ympäristöjä voidaan +kutsua toistensa sisällä kunhan kutsujärjestys säilytetään. +\begin{code} +\verb|\begin{aaa}...\begin{bbb}...\end{bbb}...\end{aaa}| +\end{code} + +\noindent Seuraavissa osioissa selitetään kaikki tärkeät ympäristöt. + +\subsection{Numeroimaton, numeroitu ja määrittelyluettelo} + +\ei{itemize}-ympäristö sopii yksinkertaisiin luetteloihin, +\ei{enumerate}-ympäristö numeroituihin luetteloihin ja +\ei{description}-ympäristö määrittelyjen luetteloon. +\cih{item} + +\begin{example} +\flushleft +\begin{enumerate} +\item Voit sekoittaa makusi +mukaan luetteloympäristöjä: +\begin{itemize} +\item Mutta se voi näyttää +typerältä. +\item[--] Ranskalainen viiva. +\end{itemize} +\item Muista siis: +\begin{description} +\item[Typeryys] ei muutu +viisaudeksi luettelossa. +\item[Viisaus] voidaan silti +esittää kauniisti luettelossa. +\end{description} +\end{enumerate} +\end{example} + +\subsection{Tasaus vasemmalle, oikealle ja keskitys} + +Ympäristöt \ei{flushleft} ja \ei{flushright} luovat +joko vasemmalle tai \index{oikealle tasattu} oikealle tasattuja kappaleita. +\index{vasemalle tasattu} \ei{center}-ympäristö +luo keskitettyä tekstiä. Mikäli \ci{bs}-käskyä ei käytetä +rivinvaihdon merkitsemiseen, \LaTeX{} vaihtaa riviä +automaattisesti. + +\begin{example} +\begin{flushleft} +Tämä teksti on\\ vasemmalle tasattu. +\LaTeX{} ei yritä tehdä kaikista +riveistä saman pituisia. +\end{flushleft} +\end{example} + +\begin{example} +\begin{flushright} +Tämä teksti on oikealle\\ tasattu. +\LaTeX{} ei yritä tehdä kaikista +riveistä saman pituisia. +\end{flushright} +\end{example} + +\begin{example} +\begin{center} +Maapallon\\ keskustassa. +\end{center} +\end{example} + +\subsection{Lainaus, sitaatti ja säkeet} + +\ei{quote}-ympäristö on käyttökelpoinen lainausten, sitaattien ja +esimerkkien esittämiseen. + +\begin{example} +Typografinen nyrkkisääntö +rivin pituudesta on: +\begin{quote} +Rivissä ei tulisi olla enemmän +kuin 66~merkkiä. +\end{quote} +Tästä syystä \LaTeX:n sivuissa +on oletuksena niin isot marginaalit +ja samasta syystä sanomalehdissä +käytetään usein useampaa palstaa. +\end{example} + +Samanlaisia ympäristöjä ovat \ei{quotation} ja \ei{verse}. +Pitemmissä, useamman kappaleen mittaisissa, lainauksissa +on \texttt{quotation}-ympäristö hyödyllinen, sillä se +sisentää kappaleet. Runoissa rivin vaihto on tärkeä +määritellä käsin, joten niissä \texttt{verse}-ympäristö on hyödyllinen. +Säkeet erotetaan \ci{\bs}:llä rivin lopussa ja säkeistöt tyhjällä rivillä. + +\begin{example} +Tiedän ulkoa vain yhden +englantilaisen runon. Se kertoo +Humpty Dumptysta. +\begin{flushleft} +\begin{verse} +Humpty Dumpty sat on a wall:\\ +Humpty Dumpty had a great fall.\\ +All the King's horses and all +the King's men\\ +Couldn't put Humpty together again. +\end{verse} +\end{flushleft} +\end{example} + +\subsection{Tiivistelmä} + +Tieteellisissä julkaisuissa on tapana aloittaa tiivistelmällä, joka antaa +lukijalle nopean yleissilmäyksen sisältöön. Tätä varten \LaTeX:ssa on +ympäristö nimeltä \ei{abstract}. Normaalisti tätä ympäristöä käytetään +artikkeleissa. + +\newenvironment{abstract}% + {\begin{center}\begin{small}\begin{minipage}{0.8\textwidth}}% + {\end{minipage}\end{small}\end{center}} +\begin{example} +\begin{abstract} +Tiivis tiivistelmä. +\end{abstract} +\end{example} + +\subsection{Sananmukainen tulostus} + +\verb|\begin{|\ei{verbatim}\verb|}|:n ja \verb|\end{verbatim}|:n +väliin jäävä teksti tulostuu niin kuin se on kirjoitettu käsikirjoitukseen +ja niinkuin se olisi kirjoitettu kirjoituskoneella. Kaikki välilyönnit +tulostuvat välilyönteinä. \LaTeX:n komentoja ei suoriteta. + +Kappaleen sisällä sama vaikutus saadaan komennolla +\begin{lscommand} +\ci{verb}\verb|+|\emph{tekstiä}\verb|+| +\end{lscommand} +\noindent \verb|+| on vain esimerkki rajana käytettävästä merkistä. +Mitä tahansa muuta merkkiä voidaan käyttää paitsi kirjainta, +\verb|*|-merkkiä tai välilyöntiä. Useat tämän kirjasen \LaTeX-esimerkeistä +on ladottu tällä komennolla. + +\begin{example} +\verb|\ldots|-komento \ldots + +\begin{verbatim} +10 PRINT "HELLO WORLD "; +20 GOTO 10 +\end{verbatim} +\end{example} + +\begin{example} +\begin{verbatim*} +verbatim-ympäristön +tähtiversio korostaa +välilyöntejä tekstissä +\end{verbatim*} +\end{example} + +\ci{verb}-komentoa voidaan käyttää samalla tavoin tähden kanssa: + +\begin{example} +\verb*|näin ikkään :-) | +\end{example} + +\texttt{verbatim}-ympäristöä ja \verb|\verb|-komentoa ei +voida käyttää muiden komentojen parametreina. + +\subsection{Sarkaimet} + +\newcommand{\mfr}[1]{\framebox{\rule{0pt}{0.7em}\texttt{#1}}} + +\ei{tabular}-ympäristöllä voidaan latoa kauniita +\index{taulukot} taulukoita, joissa on mahdollisesti vaaka"- tai pystyviivoja. +\LaTeX{} laskee sarakkeiden leveyden automaattisesti. + +Komennon +\begin{lscommand} +\verb|\begin{tabular}[|\emph{sijainti}\verb|]{|\emph{table spec}\verb|}| +\end{lscommand} +\noindent \emph{table spec}"=argumentti määrittelee taulukon +muodon. \mfr{l} käytetään sarakkeisiin, joissa teksti on tasattu +vasemalle, \mfr{r} oikealle tasattuun tekstiin ja \mfr{c} +keskitettyyn tekstiin; \mfr{p\{\emph{leveys}\}} on sarakkeeseen, +jossa on molemmilta puolilta tasattua tekstiä ja rivinvaihtoja ja +\mfr{|} on pystysuoralle viivalle. + +Jos palsta on liian leveä, \LaTeX{} ei rivitä sitä automaattisesti. +Käyttämällä optiota \mfr{p\{\emph{leveys}\}} voidaan määritellä palsta, +jossa teksti jatkuu seuraavalle riville aivan kuten normaalissa kappaleessa. + +\emph{sijainti} määrittää koko taulukon sijainnin sivulla seuraavasti: +\mfr{t} sivun yläosassa, \mfr{b} sivun alaosassa ja \mfr{c} +keskellä sivua. + +\texttt{tabular}-ympäristössä \texttt{\&} siirtää seuraavaan sarakkeeseen, +\ci{\bs} aloittaa uuden rivin ja \ci{hline} lisää vaakasuoran viivan. +Eri pituisia viivoja voidaan lisätä komennolla +\ci{cline}\texttt{\{}\emph{j}\texttt{-}\emph{i}\texttt{\}}, +jossa j ja i ovat niiden sarakkeiden numerot, johon viiva yltää. + +\index{"|@ \verb."|.} + +\begin{example} +\begin{tabular}{|r|l|} +\hline +7C0 & heksadesimaali \\ +3700 & oktaali \\ \cline{2-2} +11111000000 & binääri \\ +\hline \hline +1984 & desimaali \\ +\hline +\end{tabular} +\end{example} + +\begin{example} +\begin{tabular}{|p{4.7cm}|} +\hline +Tervetuloa Kaken kappaleeseen. +Toivomme että kaikki +nauttivat esityksestä.\\ +\hline +\end{tabular} +\end{example} + +Sarakkeiden erotin voidaan määritellä \verb|@{...}| rakenteella. +Tämä komento korvaa sarakkeiden välisen tyhjän tilan aaltosulkeiden +välissä olevalla materiaalilla. Komennon tyypillinen käyttöesimerkki +on annettu alla desimaalisarkainta esiteltäessä. Toinen tyypillinen +käyttötapa on poistaa edeltävät välilyönnit komennolla \verb|@{}|. + +\begin{example} +\begin{tabular}{@{} l @{}} +\hline +ei edeltäviä välilyöntejä\\ +\hline +\end{tabular} +\end{example} + +\begin{example} +\begin{tabular}{l} +\hline +välit vasemalla ja oikealla\\ +\hline +\end{tabular} +\end{example} + +% +% This part by Mike Ressler +% + +\index{desimaalisarkain} Koska LaTeX:ssa ei ole mitään sisäänrakennettua +tapaa tasata numerosarakkeita desimaalipilkun kohdalta,\footnote{Jos +'tools'-makrokokoelma on asennettu systeemiin, kannattaa tutustua +\pai{dcolumn}-makropakettiin.} täytyy turvautua ''huijaamiseen'' ja +tehdä se kahta saraketta käyttämällä: tasaamalla kokonaisosa oikealle +ja murto-osat vasemmalle. \verb|@{,}|-komento +\verb|\begin{tabular}|-ympäristössä korvaa normaalin sarakkeiden välisen +välin pilkulla, jolloin saadaan vaikutelma yhdestä, desimaalipilkkuun +tasatusta sarakkeesta. Ei pidä unohtaa desimaalipilkun korvaamista +numeroissa sarake-erottimella (\verb|&|)! Sarakkeen nimi voidaan +asettaa numeerisen ''sarakkeen'' yläpuolelle \ci{multicolumn}-komennolla. + +\begin{example} +\begin{tabular}{c r @{,} l} +Piin merkintätapa & +\multicolumn{2}{c}{Arvo} \\ +\hline +$\pi$ & 3&1416 \\ +$\pi^{\pi}$ & 36&46 \\ +$(\pi^{\pi})^{\pi}$ & 80662&7 \\ +\end{tabular} +\end{example} + +\begin{example} +\begin{tabular}{|c|c|} +\hline +\multicolumn{2}{|c|}{Entten} \\ +\hline +tentten & teelikamentten! \\ +\hline +\end{tabular} +\end{example} + +Sarkainympäristössä ladottu teksti pysyy aina samalla sivulla. +Jos halutaan pitempiä taulukoita, kannattaa vilkaista ympäristöjä +\pai{supertabular} ja \pai{longtabular}. + +\section{Kelluvat osat} + +Nykyään useimmissa julkaisuissa on paljon kuvia ja taulukoita. Nämä +elementit kaipaavat erikoiskohtelua, sillä niitä ei voi jakaa eri sivuille. +Eräs tapa olisi aloittaa uusi sivu aina kun kuva tai taulukko on +liian iso mahtuakseen sivulle. Tämä tapa kuitenkin jättäisi sivut +osittain tyhjäksi, mikä näyttää pahalta. + +Ratkaisu on siirtää mikä tahansa sivulle sopimaton kaavio tai +taulukko, johonkin myöhemmälle sivulle ja samalla täyttää tyhjäksi jäävä +tila tekstillä. \LaTeX:ssa on kaksi ympäristöä \index{kelluvat objektit} +kelluville objekteille. Yksi taulukoille ja yksi kaavioille. +Näiden ympäristöjen hyödyntämiseksi +on ymmärrettävä suunnilleen kuinka \LaTeX{} käsittelee kelluvia osia. +Muutoin niistä voi tulla turhautumisen kohde, sillä \LaTeX{} ei koskaan +pane niitä siihen, mihin haluat. + +\bigskip +Katsotaanpa ensiksi mitä komentoja \LaTeX{} tarjoaa kelluvalle +materiaalille: + +Mikä tahansa aineisto, joka on \ei{figure}- tai \ei{table}-ympäristön +sisällä, käsitellään kelluvana materiaalina. Kumpikin ympäristö tarjoaa +vaihtoehtoisen parametrin +\begin{lscommand} +\verb|\begin{figure}[|\emph{sijoituksen määrittely}\verb|]| tai +\verb|\begin{table}[|\emph{sijoituksen määrittely}\verb|]| +\end{lscommand} +\noindent jota kutsutaan \emph{sijoituksen määrittelyksi}. Tämä parametri +kertoo \LaTeX:lle minne kelluvan objektin sallitaan siirtyvän. \emph{sijoituksen +määrittely} rakentuu \emph{kelluvan objektin sallittujen sijaintien} merkkijonosta. +Katso taulukko~\ref{tab:permiss}. + +\begin{table}[!bp] +\caption{Kelluvan objektin sallitut sijainnit}\label{tab:permiss} +\noindent \begin{minipage}{\textwidth} +\medskip +\begin{center} +\begin{tabular}{@{}cp{10cm}@{}} +Määrite&Sallittu sijainti \ldots\\ +\hline +\rule{0pt}{1.05em}\texttt{h} & juuri \emph{tässä} paikassa tekstiä. + Tämä sopii pääasiassa pieniin kelluviin objekteihin.\\[0.3ex] +\texttt{t} & sivun \emph{yläosassa}\\[0.3ex] +\texttt{b} & sivun \emph{alaosassa}\\[0.3ex] +\texttt{p} & erityisellä \emph{sivulla}, jossa on ainoastaan kelluvia + objekteja\\[0.3ex] +\texttt{!} & kyseisen kelluvan objektin asettelun estävistä sisäisistä + parametreista\footnote{Kuten yhdellä sivulla sallittujen + kelluvien objektien maksimimäärä} riippumatta. +\end{tabular} +\end{center} +HUOM. \texttt{0pt} ja \texttt{1.05em} ovat \TeX:n mittayksiköitä. +Näistä lisää taulukossa \ref{units}, sivulla \pageref{units}. +\end{minipage} +\end{table} + +Taulukko voisi alkaa esim. seuraavalla rivillä: +\begin{code} +\verb|\begin{table}[!hbp]| +\end{code} +\noindent \index{objektien sijoitus} Sijoituksen määrittely \verb|[!hbp]| sallii \LaTeX:n +sijoittaa taulukko juuri tähän (\texttt{h}) tai jonkin sivun alaosaan +(\texttt{b}) tai erityiselle sivulle (\texttt{p}) ja vieläpä niin, että +lopputuloksen ei tarvitse näyttää erityisen hyvältä (\texttt{!}). Jos +mitään määrityksiä paikan suhteen ei anneta, standardiluokat olettavat +määrityksiksi \verb|[tbp]|. + +\LaTeX{} sijoittaa kaikki kelluvat objektit kirjoittajan antamien +paikkamääritysten mukaisesti. Jos objektia ei voi sijoittaa samalle sivulle +se pannaan joko \emph{kuvien} tai \emph{taulukoiden} +jonoon\footnote{Nämä ovat ''ensimmäisenä sisään, ensimmäisenä +ulos'' jonoja!}. Kun uusi sivu alkaa \LaTeX{} tarkistaa ensin, onko +mahdollista täyttää kelluvilla objekteilla oma sivu. Jos tämä ei ole +mahdollista joka jonon ensimmäistä objektia käsitellään aivan kuin +se olisi juuri esiintynyt tekstissä: \LaTeX{} yrittää jälleen asemoida +sitä paikanmäritysten mukaisesti (paitsi 'h':n, joka ei ole enää +mahdollinen). Kaikki uudet tekstissä esiintyvät objektit siirtyvät +vastaavaan jonoon. \LaTeX{} säilyttää kunkin objektityypin alkuperäisen +järjestyksen. Tästä syystä, jos jotain kuvaa ei voida sijoittaa, se +siirtää kaikkia muita kuvia dokumentin loppua kohden. Niinpä: + +\begin{quote} +Jos \LaTeX{} ei sijoita objekteja odotetulla tavalla, on syynä usein +yksi kelluva objekti joka tukkii jommankumman jonoista. +\end{quote} + +Vaikka \LaTeX:lle on mahdollista antaa yksiselitteisiä sijoitusmääräyksiä, +niistä seuraa ongelmia. Mikäli kelluva objekti ei mahdu sille tarkoitettuun +paikkaan, se jää jumiin ja estää muita objekteja tulostumasta. +Erityisesti \texttt{[h]}-optiota ei tulisi käyttää lainkaan. Viimeisimmissä +\LaTeX:n versioissa se korvataankin automaattisesti optiolla \texttt{[ht]}. + +\bigskip +\noindent Vaikean osan jäädessä taakse on mainittava vielä muutama jäljellä oleva +asia \ei{table}- ja \ei{figure}-ympäristöistä. + +Komennolla + +\begin{lscommand} +\ci{caption}\verb|{|\emph{kuvateksti}\verb|}| +\end{lscommand} + +\noindent voidaan kelluvalle objektille määritellä kuvateksti. LaTeX{} +lisää juoksevan numeron ja tekstin ''Kuva'' tai +''Taulukko''.\footnote{Englannin kielisissä dokumenteissa vastaavasti +''Figure'' ja ''Table''.} + +Komennot + +\begin{lscommand} +\ci{listoffigures} ja \ci{listoftables} +\end{lscommand} + +\noindent toimivat samoin kuin \verb|\tableofcontents|-komento tulostaen +vastaavasti luettelon kuvista ja taulukoista. Näihin luetteloihin lisätään +koko kuvateksti. Jos käytät pitkiä kuvatekstejä, on luetteloon siis saatava +lyhyempi versio. Tämä on mahdollista lisäämällä lyhyt versio hakasulkeisiin +\verb|\caption|-komennon perään. +\begin{code} +\verb|\caption[Lyhyt]{Piiiiiiiitkääääääää}| +\end{code} + +Komennoilla \verb|\label| ja \verb|\ref| voidaan luoda viittaus kelluvaan +objektiin. + +Seuraava esimerkki piirtää neliön ja lisää sen dokumenttiin. +Tätä voidaan käyttää varaamaan tilaa kuville, jotka liimataan lopulliseen +dokumenttiin. + +\begin{code} +\begin{verbatim} +Kuva~\ref{white} on esimerkki pop-taiteesta. +\begin{figure}[!hbp] +\makebox[\textwidth]{\framebox[5cm]{\rule{0pt}{5cm}}} +\caption{Viisi kertaa viisi cm} \label{white} +\end{figure} +\end{verbatim} +\end{code} + +\noindent Yllä olevassa esimerkissä \LaTeX{} yrittää \emph{todella +kovasti}~(\texttt{!}) asettaa kuvan juuri \emph{tähän}~(\texttt{h}).\footnote{Olettaen, +että kuvien jono on tyhjä.} Mikäli tämä ei ole mahdollista, se yrittää +asemoida kuvan sivun \emph{alaosaan}~(\texttt{b}). Jos kuva ei sovi +sivulle, \LaTeX{} tarkistaa, olisiko mahdollista tehdä erillinen +sivu kuvaa ja jonossa olevia taulukoita varten. \LaTeX{} aloittaa uuden +sivun ja käsittelee kuvaa jälleen ikäänkuin se esiintyisi ensimmäistä kertaa. + +Jossain tilanteissa on tarpeen käyttää + +\begin{lscommand} +\ci{clearpage}- tai jopa \ci{cleardoublepage} +\end{lscommand} + +\noindent "=komentoa. Se pakottaa \LaTeX:n asemoimaan kaiken +jonoissa olevan kelluvan materiaalin välittömästi ja aloittamaan +sitten uuden sivun. Vasemanpuoleiselle sivulle saman tekee +\ci{cleardoublepage}. + +Myöhemmin tässä johdannossa opetetaan lisäämään Postscript"-kuvia +\LaTeXe-dokumentteihin. + +\section{Särkyvien komentojen suojaaminen} + +Kun tekstiä käytetään argumenttina komennoissa kuten \ci{caption} tai +\ci{section}, voi se esiintyä useammin kuin kerran dokumentissa (esim. +sisällysluettelossa sekä itse dokumentissa). Jotkin komennot sekoavat +eli hajoavat kun niitä käytetään \ci{section}:n kaltaisten komentojen +argumentteina. Tällaisia komentoja kutsutaan särkyviksi +komennoiksi.\index{särkyvät komennot} Särkyviä ovat mm.~\ci{footnote} tai +\ci{phantom}. Särkyvät komennot tarvitsevat suojelua (emmekö me kaikki?) +Komennon voi suojata panemalla sen eteen komennon \ci{protect}. + +\ci{protect} viittaa vain sitä välittömästi seuraavaan komentoon, eikä +edes sen argumentteihin. Useimmissa tapauksissa ylimääräinen \ci{protect} +ei haittaa mitään. + +\begin{code} +\verb|\section{Olen huomaavainen|\\ +\verb| \protect\footnote{ja suojaan alaviitteitäni}}| +\end{code} + +%%% Local Variables: +%%% mode: latex +%%% TeX-master: "lyhyt2e" +%%% End: |