summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex
diff options
context:
space:
mode:
Diffstat (limited to 'Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex')
-rw-r--r--Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex1545
1 files changed, 1545 insertions, 0 deletions
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex
new file mode 100644
index 00000000000..020f3e0edbb
--- /dev/null
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/ladonta.tex
@@ -0,0 +1,1545 @@
+%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
+% Contents: Typesetting Part of LaTeX2e Introduction
+% $Id: ladonta.tex,v 1.2 2005/04/05 08:05:09 hellgren Exp $
+%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
+\chapter{Tekstin ladonta}
+
+\begin{intro}
+ Edellisen kappaleen luettuasi tiedät mistä perusaineksista
+ \LaTeXe-dokumentti koostuu. Tässä luvussa saat tietää loputkin
+ oikeissa dokumenteissa tarvittavista asioista.
+ \end{intro}
+
+\section{Tekstin ja kielen rakenne}
+\secby{Hanspeter Schmid}{hanspi@schmid-werren.ch}
+Kirjoitetun tekstin pääasiana (lukuunottamatta jotain postmodernia
+kirjallisuutta, jossa image on tärkein\footnote{En nyt tarkoita
+samannimistä lehteä.}) on välittää
+ideoita, aatteita tai tietoa lukijalle. Lukija ymmärtää tekstin paremmin,
+jos ideat on rakenteellisesti muotoiltu hyvin ja hän näkee sekä tuntee
+tämän rakenteen, jos typografinen muotoilu heijastaa sisällön loogista
+ja semanttista rakennetta.
+
+\LaTeX{} eroaa muista ladontajärjestelmistä siinä, että pelkkä tekstin loogisen
+ja semanttisen rakenteen kertominen riittää. Se johtaa
+sitten tekstin typografisen muodon dokumentin luokkatiedoston ja erilaisten
+tyylitiedostojen sääntöjen pohjalta.
+
+\LaTeX:n (ja typografian) tärkein tekstiyksikkö on \wi{kappale}.
+Kutsukaamme sitä ''tekstiyksiköksi'', sillä kappale on typografinen
+muoto, jonka pitäisi heijastaa yhtä selvää ajatusta. Seuraavissa
+osioissa opitaan, miten rivinvaihto voidaan määritellä tiettyyn kohtaan
+kirjoittamalla esim.~\texttt{\bs\bs} ja kappaleen vaihto jättämällä
+esim.~tyhjä rivi käsikirjoitukseen. Niinpä, kun uusi ajatus alkaa,
+myös uusi kappale alkaa. Päinvastaisessa tapauksessa käytetään vain
+rivinvaihtoa. Jos et ole varma kappalevaihdosta, kuvittele
+tekstiäsi aatteiden ja ajatusten välittäjänä. Mikäli sama ajatus
+jatkuu seuraavassa kappaleessa, tulisi kappaleet yhdistää. Jos kesken
+kappaletta esiin tulee uusi ajatus, pitäisi kappale jakaa.
+
+Useimmat ihmiset aliarvioivat hyvin asemoitujen kappeleenvaihtojen
+merkityksen. Monet eivät edes tiedä kappaleenvaihdon merkitystä ja
+käyttävät niitä, erityisesti \LaTeX:ssa, merkitystä tuntematta.
+Katso seuraavia esimerkkejä ja yritä selvittää miksi joskus
+kaavojen eteen ja jälkeen jätetään tyhjät rivit (kappaleenvaihdot)
+ja miksi taas joskus ei. (Jos et vielä tunne komentoja kyllin hyvin
+ymmärtääksesi esimerkkejä, lue tämä ja seuraava luku ennenkuin
+luet tämän osion uudelleen.)
+
+\begin{code}
+\begin{verbatim}
+% Example 1
+\ldots kun Einstein esitti kaavansa
+\begin{equation}
+ e = m \cdot c^2 \; ,
+\end{equation}
+joka on samalla tunnetuin ja vähiten ymmärretty fysiikan
+kaava.
+
+% Example 2
+\ldots josta seuraa Kirchhoffin laki:
+\begin{equation}
+ \sum_{k=1}{n} I_k = 0 \; .
+\end{equation}
+
+Kirchhoffin jännitteen laki voidaan johtaa \ldots
+
+% Example 3
+\ldots josta on useita etuja.
+
+\begin{equation}
+ I_D = I_F - I_R
+\end{equation}
+on hyvin erilaisen transistorimallin ydin. \ldots
+\end{verbatim}
+\end{code}
+
+Seuraava pienempi tekstiyksikkö on lause. Englanninkielisissä teksteissä
+lauseen päättävän pisteen perässä on pitempi väli kuin silloin, kun
+piste on lyhenteen perässä. Suomessa ja useissa muissa kielissä ei
+tätä tapaa kuitenkaan noudateta. Niinpä \textsf{Babelin} suomalaismakrot
+kytkevät tämän ominaisuuden pois päältä. Englanninkielisessä tekstissä
+\LaTeX{} yrittää arvata minkalaisesta pisteestä on kysymys. Jos \LaTeX{}
+erehtyy, täytyy kirjoittajan kertoa, mitä hän haluaa. Tämä selitetään
+myöhemmin tässä luvussa.
+
+Tekstin rakenteisiin kuuluu myös lauseen osia. Monissa kielissä on
+hyvin monimutkaiset välimerkkisäännöt. Suomessa pilkkua käytetään
+pelkästään kieliopillisten sääntöjen mukaan. Koulussa opittiin minkä sanojen
+jälkeen tulee aina pilkku ja milloin taas ei. Monissa muissa kielissä
+(kuten saksassa ja englannissa) pilkku esittää tekstissä lyhyttä
+taukoa. Näissä kielissä kannattaa epävarmoissa tapauksissa lukea
+lause ääneen ja vetää henkeä. Jos jossain kohtaa tauko tuntuu
+omituiselta, pilkun voi poistaa, jos taas jossain kohtaa pitäisi vetää
+henkeä (tai pitää lyhyt tauko), siihen lisätään pilkku.
+
+Lisäksi teksti jaetaan kappaleita ylemmällä tasolla loogisesti
+lukuihin, osioihin, alaosioihin jne. Näiden ylemmän tason rakenteiden
+käyttö on lähes itsestään selvää, sillä kirjoittamalla
+esim.~\verb|\section{|\texttt{Tekstin ja kielen rakenne}\verb|}|
+on sen typografinen vaikutelma kyllin selvä.
+
+\section{Rivin- ja kappaleenvaihto}
+
+\subsection{Tasatut kappaleet}
+
+Kirjat ladotaan usein niin, että jokainen rivi on yhtä pitkä.
+\LaTeX{} lisää tarpeelliset \wi{rivinvaihdot} ja välilyönnit
+sanojen väliin optimoidessaan koko kappaleen sisältöä. Tarpeen
+vaatiessa se myös tavuttaa sanat, jotka eivät mahdu kokonaan
+riville. Kappaleiden ladonta riippuu dokumenttiluokasta.
+Normaalisti kappaleen ensimmäinen rivi on sisennetty eikä kappaleiden
+välissä ole tyhjää riviä. Katso osasta~\ref{parsp} lisätietoja.
+
+Erikoistapauksissa voi olla tarpeen pakottaa \LaTeX{} katkaisemaan
+rivi:
+\begin{lscommand}
+\ci{\bs} tai \ci{newline}
+\end{lscommand}
+\noindent aloittaa uuden rivin, mutta ei uutta kappaletta.
+
+\begin{lscommand}
+\ci{\bs*}
+\end{lscommand}
+\noindent estää lisäksi sivun vaihdon rivin katkaisun jälkeen.
+
+\begin{lscommand}
+\ci{newpage}
+\end{lscommand}
+\noindent aloittaa uuden sivun.
+
+\begin{lscommand}
+\ci{linebreak}\verb|[|\emph{n}\verb|]|,
+\ci{nolinebreak}\verb|[|\emph{n}\verb|]|,
+\ci{pagebreak}\verb|[|\emph{n}\verb|]| ja
+\ci{nopagebreak}\verb|[|\emph{n}\verb|]|
+\end{lscommand}
+\noindent tekevät vastaavasti seuraavaa: rivinvaihto, rivinvaihdon esto,
+sivun vaihto, sivunvaihdon esto. Nämä käskyt antavat kirjoittajalle
+mahdollisuuden vaikuttaa niiden toimintaan vaihtoehtoisella argumentilla
+\emph{n}. Sille voidaan antaa arvo nollan ja neljän väliltä. Alle neljän
+olevalla arvolla \LaTeX{} saa luvan jättää käsky huomioimatta, jos
+lopputulos olisi liian ruman näköinen. Näitä ''katkaisu''-käskyjä ei
+tule sekoittaa ''uusi''-käskyihin. Vaikka ''katkaisu''-käskyä
+käytettäisiinkin, \LaTeX{} yrittää silti tasata sivun oikean reunan ja
+sivun kokonaispituuden seuraavassa osioissa kuvatulla tavalla. Jos todella
+halutaan aloittaa ''uusi rivi'', on käytettävä vastaavaa komentoa.
+Arvaa minkä nimistä!\footnote{Kääntäjän vihje: ''uusi rivi'' on englanniksi
+\emph{new line}.}
+
+\LaTeX{} yrittää katkaista rivin aina parhaasta mahdollisesta paikasta.
+Jos se ei löydä tapaa katkaista rivi sen korkeatasoisten vaatimusten
+mukaisesti, se antaa rivin sojottaa ulos kappaleen oikeasta reunasta.
+\LaTeX{} antaa lisäksi valituksen (``\wi{overfull hbox}'') käsikirjoitusta
+työstäessään. Tällainen tilanne tulee yleensä silloin kun \LaTeX{}
+ei löydä sopivaa tavutuskohtaa sanasta.\footnote{Vaikka \LaTeX{}
+antaa näissä tapauksissa varoituksen (Overfull hbox), ei tällaisia rivejä
+ole aina helppo löytää. Jos \ci{documentclass}-komennon yhteydessä
+käytetään optiota \texttt{draft}, \LaTeX merkitsee nämä rivit mustalla
+palkilla oikeassa marginaalissa.} LaTeX:ia voi pyytää alentamaan tasoaan
+käskyllä \ci{sloppy}. Se estää ylipitkien rivien syntymisen lisäämällä
+sanojen välejä, vaikka lopputulos ei olisi paras mahdollinen eikä yleensä
+kovin hyvän näköinen. Siltä varalta, että haluat \LaTeX:n valittavan vähän
+joka asiasta, on olemassa komento \ci{fussy}, joka on siis edellisen
+komennon vastakohta.
+
+\subsection{Tavutus} \label{hyph}
+
+\LaTeX{} tavuttaa sanat tarpeen vaatiessa. Jos tavutusalgoritmi
+ei löydä sopivaa tavutuskohtaa, voidaan tilannetta helpottaa
+kertomalla \TeX:lle seuraavilla komennoilla, että kyseessä on
+poikkeus.
+
+Komento
+\begin{lscommand}
+\ci{hyphenation}\verb|{|\emph{sanalista}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent aiheuttaa sen, että sanalistassa luetellut sanat tavutetaan
+ainostaan kohdista, jotka on merkitty \verb|-|:llä. Komennon argumentin
+pitäisi sisältää ainoastaan sanoja, joissa on normaaleja kirjaimia tai
+ainakin merkkejä, joita \LaTeX{} pitää normaalikirjaimina. Tavutusvihjeet
+koskevat komentoa käytettäessä aktiivisena olevaa kieltä. Tämä tarkoittaa
+sitä, että komennon käyttäminen dokumentin esittelyosassa vaikuttaa
+englannin tavutukseen. Jos komentoa käytetään \verb|\begin{document}|:n
+jälkeen ja käytössä on jokin muuta kieltä tukeva makropakkaus kuten \pai{babel},
+niin tavutusvihjeet koskevat silloin \pai{babel}:n avulla aktivoitua
+kieltä, esim.~suomea.
+
+Alapuolella oleva esimerkki kertoo, että ''tavutus''
+samoin kuin ''Tavutus'' tavutetaan, mutta ''FORTRAN'' ei. Mitään
+erityismerkkejä tai symboleja ei argumenttiosassa sallita.
+
+Esimerkki:
+\begin{code}
+\verb|\hyphenation{FORTRAN Ta-vu-tus}|
+\end{code}
+
+Komennolla \ci{-} lisätään sanaan tavutusohje. Englanninkielisissä
+dokumenteissa tästä tulee samalla ainoa kohta, jossa tavutus sallitaan.
+\textsf{Babelin} \texttt{finnish}-optio, kuitenkin muuttaa komennon merkitystä
+niin, että tavutus sallitaan edelleen tarvittaessa muuallakin. Tästä
+komennosta on hyötyä erityisesti ulkomaisten sanojen kohdalla. Niissä
+voi olla erikoismerkkejä (esim.~aksenttimerkkejä), joita suomen kielen
+tavutus ei tunne. Ääkköset kuitenkin tavuttuvat oikein jos käytetään
+\textsf{Babelin} suomen kielen tukea ja \texttt{T1}-koodausta käyttäviä
+kirjasimia.\footnote{Sekä lisäksi suomen kielen tavutussäännöt
+on asennettu järjestelmään.}
+
+\begin{example}
+Tavutus toimii jär\-jes\-tel\-%
+mäl\-li\-syy\-del\-lään\-kin
+\end{example}
+
+Koska suomen pitkät sanat vaativat jatkuvasti tavuttamista,
+on suomalaisessa typografiassa hieman joustavammat säännöt
+tavutuksen kohdalla kuin englannissa. \textsf{Babelin} suomen
+kielen tuki lisää muutaman ylimääräisen ominaisuuden, jotka ovat
+tarpeen suomalaisissa dokumenteissa. Huomaa kuitenkin, että
+ne toimivat vain \textsf{Babelin} \texttt{finnish}-option kanssa.
+
+Normaalisti kun sanassa on tavuviiva (esim.~noita-akka) \LaTeX
+tavuttaa sanan vain tämän tavuviivan kohdalta. Tarkoituksena välttää
+samassa sanassa kahta tavuviivaa. Suomen pitkien sanojen kohdalla
+on kuitenkin parempi luistaa tästä periaatteesta. Kirjoittamalla
+esim.~\verb|noita"-akka| sallitaan tavutus myös muualla sanassa.
+
+Toinen ongelmatapaus on esim.~''pakastekaapit ja "=arkut'', jossa
+tavuviiva tulee sanan eteen. Normaalisti \LaTeX{} olettaa, että
+tavuviiva jää rivin loppuun ja sana ''arkut'' tulisi seuraavalle
+riville. Koska suomessa näin ei aina ole, on esimerkki kirjoitettava
+seuraavasti: \texttt{pakastekaapit ja} \verb|"=arkut|.
+
+Joskus sana pitää katkaista ilman tavutusviivaa. Silloin voi
+käyttää \textsf{Babelin} merkintää \verb|""|, esim.~''entrada/""salida''.
+
+Peräkkäiset sanat saa pysymään samalla rivillä komennolla:
+\begin{lscommand}
+\ci{mbox}\verb|{|\emph{tekstiä}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent Se saa argumenttina olevan tekstin pysymään samalla rivillä
+kaikissa tilanteissa.
+
+\begin{example}
+Puhelinnumeroni vaihtuu piakkoin.
+Siitä tulee \mbox{0116 291 2319}.
+
+Parametrin
+\mbox{\emph{tiedostonnimi}} pitäisi
+sisältää tiedoston nimi.
+\end{example}
+
+\ci{fbox} on muuten sama kuin \ci{mbox}, mutta siinä
+sisällön ympärille piirretään lisäksi laatikko.
+
+\section{Automaattitekstejä}
+
+Edellisten sivujen esimerkeissä on esiintynyt joitakin
+hyvin yksinkertaisia \LaTeX-komentoja erityisten merkkijonojen
+latomiseksi:
+
+\vspace{2ex}
+
+\noindent
+\begin{tabular}{@{}lll@{}}
+Komento&Esimerkki&Kuvaus\\
+\hline
+\ci{today} & \today & Päivämäärä käytössä olevalla kielellä\\
+\ci{TeX} & \TeX & Suosikkiladontaohjelmasi nimi\\
+\ci{LaTeX} & \LaTeX & Hän itte\\
+\ci{LaTeXe} & \LaTeXe & \LaTeX:n nykyinen olomuoto\\
+\end{tabular}
+
+
+\section{Erikoismerkit ja symbolit}
+
+\subsection{Lainausmerkit}
+
+Kirjoituskoneen \verb|"|-symbolia \emph{ei} pitäisi käyttää \index{lainausmerkit}
+lainausmerkkinä. \index{""@\texttt{""}} Painetussa tekstissä Suomessa ja Ruotsissa käytetty
+lainausmerkki saadaan \LaTeX:ssa kirjoittamalla kaksi peräkkäistä \verb|'|-merkkiä
+(PC-koneissa heittopilkku). Anglo-amerikkalaisessa typografiassa lainauksen aloitus"- ja
+lopetusmerkki ovat erilaiset. Siellä lainauksen aloittaa kaksi peräkkäistä
+\verb|`|-merkkiä (PC-koneissa graavi-aksentti). Suomessa käytetään joissain kirjoissa myös
+\UseTextSymbol{OT1}{\guillemotright}toisenlaisia\UseTextSymbol{OT1}{\guillemotright}
+lainausmerkkejä. Nämä saadaan kirjoittamalla
+kaksi peräkkäistä \verb|>|-merkkiä. Muissa kielissä on vielä toisenlaisia
+käytäntöjä.
+
+\begin{example}
+''Paina 'x'-näppäintä.''
+``Please press the `x' key.''
+\end{example}
+
+Ainakin PC-koneiden näppäimistöllä näiden merkkien kirjoittaminen on hieman
+hankalaa. Heittopilkun sijasta ei pidä käyttää akuutin aksentin merkkiä.
+Esimerkiksi MS Wordissa nämä symbolit tuotetaan eri tavalla.
+
+\subsection{Väli"-, yhdys"- ja ajatusviivat}
+
+\LaTeX{} tuntee neljä erilaista \index{väliviivat} viivaa. Kolme niistä saadaan
+eri määrällä peräkkäisiä tavuviivoja. Neljäs viiva on matemaattinen
+miinusmerkki: \index{-} \index{--} \index{---} \index{-@$-$}
+\index{matemaattinen!miinus}
+
+\begin{example}
+kuu-ukko, X-kirjain\\
+sivut 13--67\\
+Will Hunting --- syntynyt neroksi \\
+$0$, $1$ ja $-1$
+\end{example}
+
+Nimet näille viivoille ovat:
+'-' \index{tavuviiva}\index{yhdysmerkki} tavu"- tai yhdysviiva, '--' \wi{väliviiva},
+'---' \wi{ajatusviiva} ja
+'$-$' \wi{miinusmerkki}.
+
+Muista lisäksi mitä tavutuksen kohdalla todettiin yhdysviivasta. Lisäksi
+on todettava, että suomalaisissa painotuotteissa näkee joskus käytettävän
+väliviivaa ajatusviivana. Esa Saarimaan Kielenoppaan kuudes painos vuodelta
+1964 taas käskee käyttäämään ajatusviivaa myös väliviivana! En nyt ota
+sen kummemmin tässä kantaa ajatusviivan oikeaan pituuteen suomen
+kielessä.\footnote{Venäläiset kinastelivat Internetissä kuukauden verran
+ajatusviivan oikeasta pituudesta venäjässä. Lopulta \LaTeX:n kyrilliseen kirjaimistoon
+tehtiin oma ajatusviivamerkki, jonka pituus on jotain englantilaisen väliviivan ja
+ajatusviivan väliltä.}
+Varmaa ainakin on, että ajatusviivan kummallekin puolelle tulee suomessa välilyönti.
+Englannissa taas ajatusviiva kirjoitetaan perinteisesti ilman
+välilyöntejä.\footnote{Tästäkin perinteestä kyllä lipsutaan nykyään usein.}
+
+\subsection{Tilde ($\sim$)}
+\index{www}\index{URL}\index{tilde}
+Webbiosoitteissa näkee usein $\sim$-merkkiä. Tämän merkin tuottamiseksi
+voidaan latoa \verb|\~| mutta lopputulos: \~{} ei ole oikein halutun
+kaltainen. Kannattaa kokeilla seuraavaa:
+
+\begin{example}
+http://www.rich.edu/\~{}bush \\
+http://www.clever.edu/$\sim$demo
+\end{example}
+
+\subsection{Astemerkki ($\circ$)}
+
+Seuraavassa esimerkissä nähdään, miten \wi{astemerkki} tehdään
+{\LaTeX}:ssa:
+
+\begin{example}
+On $-30\,^{\circ}\mathrm{C}$.
+Tässähän muuttuu
+suprajohtavaksi.
+\end{example}
+
+Makropakkaus \pai{textcomp} antaa käyttöön myös komennon \ci{textcelsius}.
+
+\subsection{Euron symboli \texorpdfstring{(\euro{})}{}}
+
+Nykyään rahasta kirjoitettaessa tarvitaan euron symbolia. Useat nykyiset kirjasinperheet
+sisältävät euron symbolin. Kun dokumentin johdanto-osassa on ensin otettu käyttöön
+\pai{textcomp}-makropaketti
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|{textcomp}|
+\end{lscommand}
+voidaan käyttää komentoa
+\begin{lscommand}
+\ci{texteuro}
+\end{lscommand}
+tuottamaan euron symboli.
+
+Mikäli kirjasimessa ei ole euron symbolia tai et pidä sen ulkoasusta kyseisessä
+kirjasinperheessä, on vielä kaksi vaihtoehtoa:
+
+Ensinnäkin \pai{eurosym}-makropaketti tuo käyttöön euron virallisen symbolin:
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|[|\emph{official}\verb|]{eurosym}|
+\end{lscommand}
+Jos kuitenkin haluat, että euron symboli sopii yhteen teksin kirjasimen kanssa,
+voit käyttää optiota \texttt{gen} virallisemman option \texttt{official} sijasta.
+
+Jos järjestelmään on asennettu Adoben eurokirjasin (se on saatavilla ilmaiseksi
+osoitteesta \url{ftp://ftp.adobe.com/pub/adobe/type/win/all}), voit käyttää
+makropakkkausta \pai{europs} ja komentoa \ci{EUR} (kirjasimen kanssa
+paremmin yhteensopiva euron symboli)
+
+% tai makropakkausta \pai{eurosans}
+% ja komentoa \ci{euro} (virallinen euron symboli).
+
+Makropakkaus \pai{marvosym} tuo käyttöön paljon erilaisia symboleja, euro
+mukaanluettuna. Euron symboli saadaan siinä komennolla \ci{EUR}. Tämän makropakkauksen
+huono puoli on se, että siinä ei ole käytettävissä lihavoitua tai vinoa
+muotoa euron symbolista.
+
+\begin{table}[!htbp]
+\caption{Pussillinen euron symboleita} \label{eurosymb}
+\begin{lined}{10cm}
+\begin{tabular}{llccc}
+makropakkaus & komento & antiikva & groteski & kirjoituskone \\
+eurosym &\verb+\euro+ & \huge\officialeuro &\huge\sffamily\officialeuro
+ & \huge\ttfamily\officialeuro\\
+$[$gen$]$eurosym &\verb+\euro+ & \huge\geneuro &\huge\sffamily\geneuro
+ & \huge\ttfamily\geneuro \\
+% En fait on appelle eurofont pour des conflits de noms...
+europs &\verb+\EUR + & \huge\EURtm &\huge\EURhv & \huge\EURcr \\
+%eurosans &\verb+\euro+ & \huge\EUROSANS &\huge\sffamily\EUROSANS
+% & \huge\ttfamily\EUROSANS \\
+marvosym &\verb+\EUR+ & \huge\mvchr164 &\huge\mvchr164 & \huge\mvchr164
+\end{tabular}
+\medskip
+\end{lined}
+\end{table}
+
+\subsection{Ellipsi (\texorpdfstring{\ldots}{...})}
+
+Kirjoituskoneessa \wi{pilkku} tai \wi{piste} vie yhtä paljon tilaa kuin
+mikä tahansa muu kirjain. Painetuissa kirjoissa nämä merkit vievät
+vain vähän tilaa ja ne sijaitsevat hyvin lähellä edeltävää kirjainta.
+Niinpä \index{ellipsi}''\wi{ellipsiä}'' ei voi lisätä kirjoittamalla yksinkertaisesti
+kolme pistettä, sillä välistys olisi väärin. Sitäpaitsi näille pisteille
+on oma komento. Sen nimi on
+
+\begin{lscommand}
+\ci{ldots}
+\end{lscommand}
+\index{...@\ldots}
+
+\begin{example}
+Ei näin ... vaan näin:\\
+New York, Tokio, Budapest, \ldots
+\end{example}
+
+\subsection{Ligatuurit}
+
+Anglo-amerikkalaisessa typografiassa joitakin kirjainyhdistelmiä
+ei ladota panemalla kirjain toisensa perään, vaan käyttämällä
+erityisiä kirjainmerkkejä.
+\begin{code}
+{\large ff fi fl ffi\ldots}\quad
+instead of\quad {\large f{}f f{}i f{}l f{}f{}i \ldots}
+\end{code}
+Nämä niin sanotut \wi{ligatuuri}t voidaan estää lisäämällä
+\ci{mbox}\verb|{}| kyseessä olevien kirjainten väliin. Tämä voi olla
+tarpeen joissain englannin yhdyssanoissa.
+
+\begin{example}
+\Large Not shelfful\\
+but shelf\mbox{}ful
+\end{example}
+
+\subsection{Aksentit ja erikoismerkit}
+
+\LaTeX:ssa on mahdollista latoa sellaisia eri kielissä
+käytettyjä \index{aksentit} aksentteja ja \index{erikoismerkit} erikoismerkkejä,
+joita ei löydy suomalaiselta näppäimistöltä. Taulukossa~\ref{accents} listataan
+erilaisia aksentteja o-kirjaimen kanssa käytettynä. \LaTeX:ssa aksentin
+voi liittää mihin tahansa muuhun kirjaimeen.
+
+Kun i:n ja j:n päälle pannaan aksentti, täytyy niissä oleva piste
+poistaa. Tämä tehdään kirjoittamalla \verb|\i| ja \verb|\j|.
+
+\begin{example}
+H\^otel, na\"\i ve, \'el\`eve,\\
+sm\o rrebr\o d, !`Se\~norita!,\\
+Sch\"onbrunner Schlo\ss{}
+Stra\ss e
+\end{example}
+
+\begin{table}[!hbp]
+\caption{Aksentteja ja erikoismerkkejä} \label{accents}
+\begin{lined}{10cm}
+\begin{tabular}{*4{cl}}
+\A{\`o} & \A{\'o} & \A{\^o} & \A{\~o} \\
+\A{\=o} & \A{\.o} & \A{\"o} & \B{\c}{c}\\[6pt]
+\B{\u}{o} & \B{\v}{o} & \B{\H}{o} & \B{\c}{o} \\
+\B{\d}{o} & \B{\b}{o} & \B{\t}{oo} \\[6pt]
+\A{\oe} & \A{\OE} & \A{\ae} & \A{\AE} \\
+\A{\aa} & \A{\AA} & \A{\ss}\\[6pt]
+\A{\o} & \A{\O} & \A{\l} & \A{\L} \\
+\A{\i} & \A{\j} & \textexclamdown & \verb|!`| & \textquestiondown & \verb|?`|
+\end{tabular}
+\index{\i{} ja \j{} ilman pistettä}\index{aksentit!Ääkköset}
+\index{ae@\ae}\index{umlaut}\index{grave}\index{akuutti}
+\index{oe@\oe}
+
+\bigskip
+\end{lined}
+\end{table}
+
+Edellä oli puhetta suomen kielen tuen yhteydessä T1-merkistöstä.
+Se lisää käyttöön muutaman uuden aksentin ja kirjainmerkin.
+Katso taulukosta~\ref{T1}.
+
+\begin{table}[!htp]
+\caption{T1-merkistön lisäämät aksentit ja kirjainmerkit}\label{T1}
+\begin{lined}{10cm}
+\begin{tabular}{*4{cl}}
+\B{\r}{u} & \B{\k}{o} \\[6pt]
+\A{\DH} & \A{\DJ} & \A{\NG} & \A{\TH} \\
+\A{\dh} & \A{\dj} & \A{\ng} & \A{\th}
+\end{tabular}
+\bigskip
+\end{lined}
+\end{table}
+
+\section{Muiden kielten tuki}
+
+Babelilla voidaan ottaa käyttöön myös useita kieliä samaan aikaan
+seuraavasti:
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|[|\emph{language},\emph{language}\verb|]{babel}|
+\end{lscommand}
+\noindent vasemmanpuoleisin kieli tulee oletuksena käyttöön ensin.
+Komennolla
+\begin{lscommand}
+\ci{selectlanguage}\verb|{|\emph{kieli}\verb|}|
+\end{lscommand}
+voidaan kieltä vaihtaa dokumentissa.
+
+
+\subsection{Portugalin tuki}
+
+\secby{Demerson Andre Polli}{polli@linux.ime.usp.br}
+Tavutussääntöjen vaihtamiseksi ja automaattitekstien kääntämiseksi portugaliksi
+\index{Portugu\^es} käytetään komentoa:
+\begin{lscommand}
+\verb|\usepackage[portuges]{babel}|
+\end{lscommand}
+tai jos ollaan brasiliassa, käytetään kielen nimenä \texttt{\wi{brazilian}}.
+
+Lisäksi tietysti pitää ottaa käyttöön portugalissa käytettävät merkistöt
+komennoilla
+\begin{lscommand}
+\verb|\usepackage[latin1]{inputenc}|
+\end{lscommand}
+ja
+\begin{lscommand}
+\verb|\usepackage[T1]{fontenc}|
+\end{lscommand}
+
+Nyt kaikki portugalin aksentit ovat käytössä normaalisti.
+Katso taulukosta~\ref{portuguese} mallia portugalilaisen dokumentin
+esittelyosaksi. Huomaa, että tässä käyteään latin1-merkistöä
+tekstin syöttämiseen, joten esimerkki ei suoraan tule toimimaan
+Macissa tai DOSissa. Käytä merkistöä jota järjestelmäsi tukee.
+
+\begin{table}[btp]
+\caption{Portugalilainen esittelyosa.} \label{portuguese}
+\begin{lined}{5cm}
+\begin{verbatim}
+\usepackage[portuges]{babel}
+\usepackage[latin1]{inputenc}
+\usepackage[T1]{fontenc}
+\end{verbatim}
+\bigskip
+\end{lined}
+\end{table}
+
+\subsection{Ranskan tuki}
+
+\secby{Daniel Flipo}{daniel.flipo@univ-lille1.fr}
+Joitakin vinkkejä ranskalaisten dokumenttien luomiseksi \LaTeX:lla.
+Ranskan kielen tuki ladataan käyttöön komennolla:
+
+\begin{lscommand}
+\verb|\usepackage[frenchb]{babel}|
+\end{lscommand}
+
+Huomaa, että historiallisista syistä \textsf{babel}in option nimi
+ranskalle on joko \emph{frenchb} tai \emph{francais} muttei \emph{french}.
+
+Tämä ottaa käyttöön ranskalaisen tavutuksen, mikäli se on yleensä asennettu
+\LaTeX-systeemiin. Myös automaattiset tekstit käännetään ranskaksi:
+\verb+\chapter+ tulostaa sanan Chapitre, \verb+\today+ tulostaa
+päivämäärän ranskalaisen käytännön mukaisesti jne.
+Lisäksi käyttöön tulee uusia komentoja, jotka helpottavat
+ranskalaisen käsikirjoituksen tekemisessä. Taulukko
+\ref{cmd-french} voi toimia inspiraation lähteenä.
+
+\begin{table}[!htbp]
+\caption{Ranskalaisia erikoiskomentoja.} \label{cmd-french}
+\begin{lined}{9cm}
+\selectlanguage{french}
+\begin{tabular}{ll}
+\verb+\og guillemets \fg{}+ \quad &\og guillemets \fg \\[1ex]
+\verb+M\up{me}, D\up{r}+ \quad &M\up{me}, D\up{r} \\[1ex]
+\verb+1\ier{}, 1\iere{}, 1\ieres{}+ \quad &1\ier{}, 1\iere{}, 1\ieres{}\\[1ex]
+\verb+2\ieme{} 4\iemes{}+ \quad &2\ieme{} 4\iemes{}\\[1ex]
+\verb+\No 1, \no 2+ \quad &\No 1, \no 2 \\[1ex]
+\verb+20~\degres C, 45\degres+ \quad &20~\degres C, 45\degres \\[1ex]
+\verb+\bsc{M. Durand}+ \quad &\bsc{M.~Durand} \\[1ex]
+\verb+\nombre{1234,56789}+ \quad &\nombre{1234,56789}
+\end{tabular}
+\selectlanguage{finnish}
+\bigskip
+\end{lined}
+\end{table}
+
+Kun käyttöön otetaan ranskan kieli, myös listojen ulkoasu muuttuu.
+Tarkempia tietoja \textsf{babel}in option \texttt{frenchb} vaikutuksista
+ja miten niitä voidaan säädellä lisää, saa ajamalla \LaTeX{}iin tiedoston
+\texttt{frenchb.dtx}, jolloin tuloksena syntyy dokumentti \texttt{frenchb.dvi}.
+
+\subsection{Saksan tuki}
+
+Muutama vinkki saksalaisten\index{Deutsch} dokumenttien luomiseksi \LaTeX:lla.
+Saksan kielen tuki otetaan käyttöön komennolla:
+
+\begin{lscommand}
+\verb|\usepackage[german]{babel}|
+\end{lscommand}
+
+Tämä ottaa käyttöön saksalaisen tavutuksen, mikäli se on asennettu
+oikein \LaTeX-järjestelmään. Myös automaattiset tekstit muuttuvat
+saksankielisiksi. Esim.~\verb|chapter| tulostaa sanan ''Kapitel''.
+Lisäksi käyttöön tulee joukko uusia komentoja, jotka helpottavat
+saksalaisen käsikirjoituksen tekemistä. Innoitusta voi etsiä
+taulukosta \ref{german}. Jos käytetään inputenc-makropakkausta,
+ei näillä pikakirjoituskomennoilla ole niin suurta merkitystä.
+
+\begin{table}[!hbp]
+\caption{Saksalaiset erikoismerkit.} \label{german}
+\begin{lined}{8cm}
+\begin{tabular}{*2{ll}}
+\verb|"a| & \"a \hspace*{1ex} & \verb|"s| & \ss \\[1ex]
+\verb|"`| & \glqq & \verb|"'| & \grqq \\[1ex]
+\verb|"<| tai \ci{flqq} & \flqq & \verb|">| tai \ci{frqq} & \frqq \\[1ex]
+\ci{flq} & \flq & \ci{frq} & \frq \\[1ex]
+\ci{dq} & " \\
+\end{tabular}
+\bigskip
+\end{lined}
+\end{table}
+
+Saksalaisissa kirjoissa näkee usein ranskalaisia lainausmerkkejä (\flqq guillemets\frqq).
+Saksalaiset latojat käyttävät niitä kuitenkin eri tavoin. Saksalaisessa
+kirjassa lainaus näyttäisi \frqq tältä\flqq. Sveitsin saksankielisessä
+osassa latojat käyttävät \flqq lainausmerkkejä\frqq samalla tavalla kuin ranskalaiset.
+
+Mikäli käytetään oletusmerkistöä OT1, niin komennoista kuten \verb+\flq+ tulee ongelma:
+ranskalaiset lainausmerkit näyttävät samalta kuin matemaattinen symboli ''$\ll$''.
+Tämä saa ammattilatojan voimaan pahoin. T1-merkistössä toisaalta on oikeat symbolit.
+T1-merkistöä tulee siis käyttää jo lainausmerkkienkin tähden.
+
+\subsection[Korean kielen tuki]{Korean kielen tuki\footnotemark}\label{support_korean}%
+\footnotetext{%
+Tässä käsitellään asioita, joita korean kielisissä kirjoituksissa tulee ottaa huomioon.
+Tämän osan on kirjoittanut Karnes KIM tämän dokumentin korean kielisen käännöksen
+tekijöiden puolesta. Tekstin käänsi ensin englantiin SHIN Jungshik ja sitä lyhensi
+Tobias Oetiker. Timo Hellgren käänsi sen englannista suomeksi.}
+
+Jotta \LaTeX{} voitaisiin käyttää korean latomiseen, on ensin ratkaistava kolme
+ongelmaa:
+\begin{enumerate}
+\item Pitää pystyä käsittelemään korealaisia käsikirjoituksia. Korean kielisissä
+tekstitiedostoissa käytetään usein EUC-KR-merkistöä ja korean kielisen Windowsin
+merkistöä CP949/Windows-949/UHC, joka on edellisen laajenus. Näissä merkistöissä
+ASCII-merkki esitetään normaalina ASCII-merkkinä aivan kuten tehdään myös merkistöissä
+ISO-8859-\textit{x}, EUC-JP, Shift\_JIS ja Big5. Tämän lisäksi hangul-tavumerkit,
+hanjat (Koreassa käytettävät kiinalaiset kirjoitusmerkit), hangul Jamot, hirakanat,
+katakanat, kreikkalaiset ja kyrilliset kirjaimet ja muut symbolit ja kirjaimet
+KS~X~1001-standardista esitetään kahtena peräkkäisenä kahdeksan bitin koodina.
+Ennen 1990-luvun puoliväliä oli koreankielisen ympäristön pystyttäminen ei-korealaiseen
+järjestelmään kohtalaisen työn takana. Jos haluat tietää miltä korean kielen
+kirjoittaminen ei-korealaisessä järjestelmässä tuntui siihen aikaan, voit
+tutustua nyt vanhentuneeseen dokumenttiin osoitteessa \url{http://jshin.net/faq}
+Nykyään kaikki tärkeimmät käyttöjärjestelmät (Mac OS, Unix, Windows) sisältävät
+hyvinkin kattavan monikielisyystuen, joten korealaisten tekstien kirjoittaminen
+ei enää ole kovinkaan suuri ongelma edes länsimaisessa käyttöjärjestelmässä.
+
+\item \TeX{} ja \LaTeX{} suunniteltiin alun alkaen sellaisia kieliä varten, joille
+256 kirjoitusmerkkiä riittää. Jotta ne saadaan toimimaan sellaisten kielien kuin
+korea%,
+ \footnote{Korean hangul on aakkosiin perustuva kirjaimisto, jossa on 14 peruskonsonanttia
+ja 10 perusvokaalia (jamoa). Latinalaisesta tai kyrillisestä kirjaimistosta
+poiketen kirjaimet järjestetään kiinalaisten merkkien kokoa olevien nelikulmaisten
+alueiden sisään. Jokainen tällainen alue vastaa yhtä tavua. Vokaalien ja konsonanttien
+yhdistelmillä voidaan muodostaa ääretön määrä erilaisia tavuja. Nykykorean oikeinkirjoituksen
+käytännöt (sekä Pohjois- että Etelä-Koreassa) kuitenkin rajoittavat näiden yhdistelmien
+käyttöä. Näinollen oikeinkirjoituksen mukaan tavuja on äärellinen määrä. Korean kielen
+merkistö määrittelee merkkikoodit jokaiselle tällaiselle tavulle (KS~X~1001:1998 ja
+KS~X~1002:1992). Vaikka hangul-kirjoitus perustuu kirjaimiin, sitä siis käsitellään samoin
+kuin kiinan ja japanin kirjoitusjärjestelmiä, joissa on kymmensiä tuhansia ideografeja.
+ISO~10646 eli Unicode-merkistössä on sekä erilliset hangul-kirjainmerkit
+(\url{http://www.unicode.org/charts/PDF/U1100.pdf}) sekä lisäksi näistä muodostetut
+oikeinkirjoituksen sallimat nykykorean tavumerkit
+(\url{http://www.unicode.org/charts/PDF/UAC00.pdf}). Korean latomisen suurimpia haasteita
+on vanhan korean kielen ja mahdollisesti tulevaisuuden korean erilaiset tavut, joita
+Unicodessa voidaan esittää ainoastaan yhdistämällä kirjainmerkkejä.
+Tulevaisuuden \TeX{}-pohjaiset ladontajärjestelmät $\Omega$ ja $\Lambda$ tuovat toivottavasti
+ratkaisun tähän, jotta korealaiset kielitieteilijät ja historioitsijat luopuvat MS Wordin
+käytöstä. MS Wordissa on melko hyvä vanhan korean tuki.}
+tai kiina kanssa, kehitettiin alikirjasinmekanismi. Siinä yksi
+kiinalais-japanilais-korealainen kirjasin, jossa on tuhansia tai kymmensiä tuhansia
+kirjoitusmerkkejä, jaetaan alikirjasimiin, joissa kussakin on 256 merkkiä.
+Korean kielen tukeen käytetään yleisesti kolmea makropakettia: UN~Koaunghin \wi{H\LaTeX},
+CHA~Jaechoonin \wi{h\LaTeX{}p} ja Werner Lembergin \wi{CJK}.\footnote{%
+Ne löytyvät osoitteesta \CTANref|language/korean/HLaTeX/|\\
+ \CTANref|language/korean/CJK/| and
+ \texttt{http://knot.kaist.ac.kr/htex/}}
+H\LaTeX{} ja h\LaTeX{}p on tarkoitettu nimenomaan vain korean kieltä varten ja ne lisäävät
+korean kielen piirteet kirjasintuen päälle. Kumpikin pystyy käsittelemään käsikirjoitusta,
+jonka merkistönä on EUC-KR. H\LaTeX{} osaa jopa käsitellä käsikirjoituksia, joiden
+merkistönä on CP949/Windows-949/UHC ja UTF-8, kun sitä käytetään yhdessä $\Lambda$ tai
+$\Omega$-järjestelmän kanssa.
+
+CJK-makropaketti ei ole erikoistunut koreaan. Se osaa käsitellä käsikirjoituksia, joiden
+merkistönä on UTF-8 sekä useita muita Itä-Aasian kielten merkistöjä,
+EUC-KR ja CP949/Windows-949/UHC mukaanlukien. Sitä voidaan käyttää latomaan myös monikielisiä
+dokumentteja (erityisesti kiinaa, japania ja koreaa).
+CJK-makroissa ei ole H\LaTeX:n tarjomaan korean kielen tukea eikä siinä ole niin paljon
+erityisiä korealaisia kirjasinperheitä kuten H\LaTeX:ssa.
+
+\item \TeX:n ja \LaTeX:n kaltaisten ladontaohjelmien perimmäinen tarkoitus on
+tuottaa esteettisesti tyydyttäviä dokumentteja. Typografian tärkein osa-alue
+on hyvin suunnitellut kirjasimet. H\LaTeX:ssa on 10 korealaista UHC kirjasinperhettä
+sekä 5 munhwabun\footnote{Korean kulttuuriministeriö} (TrueType) kirjasinperhettä.
+CJK-makropaketti toimii H\LaTeX:n aikaisempien versioiden kirjasinperheiden kanssa
+ja se voi käyttää Bitstreamin Cyberbit TrueType "=kirjasinta.
+\end{enumerate}
+
+H\LaTeX:n käyttöönottamiseksi on dokumentin johdanto-osaan pantava
+seuraava määrittely:
+\begin{lscommand}
+\verb+\usepackage{hangul}+
+\end{lscommand}
+
+Tämä komento ottaa käyttöön korean kielen ominaisuudet. Otsikoiden
+automaattisesti tuotetut tekstit tulostuvat koreaksi ja dokumentin
+ulkoasu noudattaa korealaisia käytäntöjä. Makropaketti tukee myös
+automaattista ''partikkeleiden valintaa''. Korean kielessä eräät
+keskenään samaa tarkoittavat partikkelit eli apusanat muodostavat pareja. Se
+kumpaa parista käytetään eri tilanteissa riippuu siitä päättyykö
+edeltävä tavu vokaaliin vai konsonanttiin. (Itse asiassa asia ei
+ole näin yksinkertainen, mutta tästä saa jonkinalaisen kuvan.)
+Äidinkielenään koreaa puhuvilla ei ole oikean partikkelin valinnassa
+ongelmia, mutta ristiviitteissä ja muissa automaattisesti generoituvissa
+teksteissä oikeaa partikkelia ei voi ennakoida. Oikeiden partikkelien
+lisääminen aina kun ristiviitteitä tai dokumementin osia muutetaan
+on liian työlästä. H\LaTeX{} poistaa käyttäjiltä tämän rasittavan
+ja virhealttiin työvaiheen.
+
+Jos on tarkoitus ainoastaan latoa koreankielistä tekstiä ilman
+muita korealaisia piirteitä, voidaan johdanto-osaan panna
+seuraava rivi:
+\begin{lscommand}
+\verb+\usepackage{hfont}+
+\end{lscommand}
+
+Katso tarkempia yksityiskohtia dokumentista \emph{H\LaTeX{} Guide}.
+Korealaisten \TeX:n käyttäjien ryhmän (KTUG) WWW-sivu on
+osoitteessa \url{http://www.ktug.or.kr/}. Tästä oppaasta
+on saatavilla myös koreankielinen käännös.
+
+\subsection{Kyrillisen tekstin tuki}
+
+\secby{Maksym Polyakov}{polyama@myrealbox.com}
+Versiosta 3.7h lähtien on \pai{babel}-makropaketissa ollut tuki
+kyrillisille \fei{T2*}-merkistöille ja bulgarian, venäjän ja ukrainan
+kielten tuki.
+
+Kyrillisen kirjaimiston tuki perustuu \LaTeX:n standardimekanismeihin eli
+\pai{fontenc}- ja \pai{inputenc}-makropaketteihin. Mikäli kyrillistä
+kirjaimistoa tarvitaan matematiikkatilassa, täytyy käyttöön ottaa
+\pai{mathtext}-makropaketti ennen \pai{fontenc}-makroja:\footnote{Jos käytetään
+\AmS-\LaTeX-makropaketteja, on ne otettava käyttöön ennen \pai{fontenc}-
+ja \pai{babel}-makropakettia.}
+\begin{lscommand}
+\verb+\usepackage{mathtext}+\\
+\verb+\usepackage[+\fei{T1}\verb+,+\fei{T2A}\verb+]{fontenc}+\\
+\verb+\usepackage[+\iei{koi8-ru}\verb+]{inputenc}+\\
+\verb+\usepackage[finnish,bulgarian,russian,ukranian]{babel}+
+\end{lscommand}
+
+Yleensä \pai{babel} valitsee automaattisesti tarvittavan merkistön, joka
+yllä mainituille kolmelle slaavilaiselle kielelle on \fei{T2A}. Dokumenteissa
+voidaan kuitenkin käyttää useampia merkistöjä. Monikielisille dokumenteille,
+joissa on kyrillistä ja latinalaista kirjaimistoa käyttäviä kieliä on syytä
+erikseen mainita käytettävä latinalaisen kirjaimiston merkistö. \pai{babel}
+vaihtaa merkistön samalla kun tekstissä käytetään kielen vaihtavaa komentoa.
+
+\pai{babel} ottaa käyttöön bulgarian, venäjän tai ukrainan tavutuksen,
+kääntää automaattiset tekstit, ottaa käyttöön kielikohtaiset typografiset
+säännöt (kuten \ci{frenchspacing}) ja lisää käyttöön muutaman erikoiskomennon.
+
+Kaikissa kolmessa kielessä on käytössä erityisiä välimerkkejä.
+Kyrillinen ajatusviiva on vähän lyhyempi kuin englantilainen ajatusviiva ja
+vähän pitempi kuin väliviiva ja sen kummallakin puolella on välilyönti.
+Lisäksi käytetään pitempää ajatusviivaa osoittamaan suoraa lainaa puheesta (tätä
+viivaa käytetään myös suomalaisissa kirjoissa). Lisäksi käyttöön tulevat
+kielikohtaiset lainausmerkit sekä kommennot tavutusta ajatellen. Ks. taulukko \ref{Cyrillic}.
+
+% Table borrowed from Ukrainian.dtx
+\begin{table}[htb]
+ \begin{center}
+ \index{""-@\texttt{""}\texttt{-}}
+ \index{""---@\texttt{""}\texttt{-}\texttt{-}\texttt{-}}
+ \index{""=@\texttt{""}\texttt{=}}
+ \index{""`@\texttt{""}\texttt{`}}
+ \index{""'@\texttt{""}\texttt{'}}
+ \index{"">@\texttt{""}\texttt{>}}
+ \index{""<@\texttt{""}\texttt{<}}
+ \caption[bulgarian, russian ja ukrainian]{Lisämääritykset \pai{babel}in optioihin
+ bulgarian, russian ja ukrainian}\label{Cyrillic}
+ \begin{tabular}{@{}p{.1\hsize}@{}p{.9\hsize}@{}}
+ \hline
+ \verb="|= & poistaa käytöstä ligatuurin. \\
+ \verb|"-| & tavumerkki, joka sallii sanan loppuosan tavutuksen. \\
+ \verb|"---| & kyrillinen ajatusviiva. \\
+ \verb|"--~| & kyrilinen yhdysviiva sukunimissä. \\
+ \verb|"--*| & kyrillinen ajatusviiva osoittamaan puhelainaa. \\
+ \verb|""| & kuten |"-|, mutta ei tulosta tavuviivaa
+ (yhdyssanoihin joissa on yhdysviiva, e.g.\ |x-""y|
+ tai muita merkkejä, kuten ''kyllä/ei''). \\
+ \verb|"~| & sanaliitto, jota ei saa katkaista. \\
+ \verb|"=| & yhdyssanan jälkiosan eteen tuleva yhdysviiva,
+ joka sallii tavutuksen sanana loppuosassa. \\
+ \verb|",| & kapea väli sukunimen ja sitä edeltävän etunimen
+ alkukirjaimen välissä. \\
+ \verb|"`| & saksalainen aloittava lainausmerkki
+ (näyttää tältä: ,\kern-0.08em,). \\
+ \verb|"'| & saksalainen lopettava lainausmerkki (näyttää tältä: ``). \\%''
+ \verb|"<| & ranskalainen aloittava lainausmerkki (näyttää tältä: $<\!\!<$). \\
+ \verb|">| & ranskalainen lopettava lainausmerkki (näyttää tältä: $>\!\!>$). \\
+ \hline
+ \end{tabular}
+ \end{center}
+\end{table}
+
+\pai{babel}in optiot russian ja ukrainian määrittelevät komennot \ci{Asbuk}
+ja \ci{asbuk}, jotka käyttäytyvät aivan kuin \ci{Alph} ja \ci{alph}, mutta
+tulostavat kielestä riippuen venäjän tai ukrainan aakkosten isoja ja pieniä
+kirjaimia. \pai{babel}in optio bulgarian määrittelee komennot \ci{enumBul}
+ja \ci{enumLat} (\ci{enumEng}), jotka panevat komennot \ci{Alph} ja \ci{alph}
+tulostamaan joko bulgarian tai englannin kielen aakkosten mukaisia kirjaimia.
+Bulgariankielisessä ympäristössä \ci{Alph} ja \ci{alph} tulostavat oletusarvoisesti
+bulgarian aakkosten kirjaimia.
+
+\section{Sanavälit}
+
+Jotta \LaTeX{} saisi oikean reunan tasattua, se lisää sanojen väliin
+eripituisiä välejä. Englantia ladottaessa se lisää lauseiden perään
+hieman suuremman välin, luettavuuden helpottamiseksi. \LaTeX{} olettaa,
+että lause päättyy pisteeseen, kysysmerkkiin tai huutomerkkiin. Mikäli
+pistettä edeltää iso kirjain, ei piste päätä lausetta, sillä piste
+seuraa isoja kirjaimia vain lyhenteissä.
+
+Kirjoittaja voi määritellä kuitenkin poikkeuksia. Kenoviiva välilyönnin
+edessä latoo tavallisen sanavälin. \verb|~|-merkki
+latoo sanavälin joka estää rivinvaihdon.
+\verb|\@|-komento pisteen edessä kertoo, että piste lopettaa lauseen,
+vaikka se seuraisi isoa kirjainta.
+\cih{"@} \index{~@ \verb.~.} \index{tilde@tilde ( \verb.~.)}
+\index{., space after}
+
+\begin{example}
+Mr.~Smith oli iloinen\\
+ks.~Kuva 5\\
+I like BASIC\@. What about you?
+\end{example}
+
+Pisteen jälkeisen ylimääräisen välin voi estää komennolla
+\begin{lscommand}
+\ci{frenchspacing}
+\end{lscommand}
+\noindent joka kertoo \LaTeX:lle, että pisteen jälkeen ei tarvita
+pitempää väliä. Tämä on yleinen käytäntö muissa kielissä kuin
+englannissa, paitsi kirjallisuusluetteloissa. Kun
+\ci{frenchspacing}-käskyä käytetään, ei \verb|\@|-käsky ole tarpeen.
+\textsf{Babelin} \texttt{finnish}-optio lisää automaattisesti
+\ci{frenchspacing}-käskyn käyttöön.
+
+\section{Nimiöt, luvut ja osiot}
+
+Helpottaakseen lukijaa suunnistamaan tekstin läpi, kirjoittaja jakaa
+sen lukuihin, osioihin ja alaosioihin. \LaTeX:ssa on tätä varten
+erityiset käskyt, joiden argumenteiksi annetaan otsikon teksti.
+Kirjoittajan tehtävä on käyttää niitä oikeassa järjestyksessä.
+
+\texttt{article}-luokassa on käytössä seuraavat otsikointikäskyt:
+\nopagebreak
+\begin{code}
+\ci{section}\verb|{...} |\ci{paragraph}\verb|{...}|\\
+\ci{subsection}\verb|{...} |\ci{subparagraph}\verb|{...} |\\
+\ci{subsubsection}\verb|{...}|
+\end{code}
+
+Jos dokumentti halutaan jakaa isompiin osiin, jotka eivät vaikuta
+lukujen tai alaotsikoiden numerointiin, voidaan käyttää komentoa \ci{part}\verb|{...}|
+
+\texttt{report}- ja \texttt{book}-luokissa voidaan myös otsikointikäskyä:
+\ci{chapter}\verb|{...}|
+
+Koska \texttt{article}-luokka ei käytä lukuja, voidaan artikkeleita
+lisätä helposti kirjaan lukuina. \LaTeX hoitaa automaattisesti otsikoiden asemoinnin,
+numeroinnin ja kirjasimen koon valinnan.
+
+Otsikointikäskyistä pari on hieman erikoisia:
+\begin{itemize}
+\item \ci{part}-komento ei vaikuta lukujen numerointiin.
+\item \ci{appendix}-komennolle ei anneta argumentteja. Sen tehtävänä
+ on ainoastaan vaihtaa lukujen numerointi kirjaimiksi.\footnote{Artikkeleissa
+ se vaihtaaa osioiden numeroinnin.}
+\end{itemize}
+
+\LaTeX{} tekee sisällysluettelon otsikoiden teksteistä ja sivunnumeroista
+dokumentin edellisen prosessoinnin perusteella. Komento
+\begin{lscommand}
+\ci{tableofcontents}
+\end{lscommand}
+\noindent luo sisällysluettelon siihen paikkaan, jossa se annetaan.
+Uusi dokumentti täytyy ajaa \LaTeX:n läpi kahdesti, jotta
+\wi{sisällysluettelo} saadaan tulostumaan oikein. Joskus dokumentti
+täytyy kääntää kolmasti. \LaTeX{} kertoo kyllä, milloin tämä on tarpeen.
+
+Kaikista yllä mainituista otsikkokäskyistä on olemassa myös ''tähti''"-versiot.
+Komennon ''tähti''"-versio saadaan lisäämällä \verb|*| komennon nimen perään.
+Se luo otsikon, joka ei näy sisällysluettelossa ja jota ei numeroida.
+Komennosta \verb|\section{Apuva}| tulisi \verb|\section*{Apuva}|.
+
+Normaalisti otsikot tulostuvat sisällysluetteloon samalla tavoin kuin
+ne on kirjoitettu tekstiin. Joskus tämä ei ole mahdollista, kun
+otsikko on liian pitkä mahtuakseen sisällysluetteloon. Sisällysluetteloon
+menevä teksti voidaan antaa ylimääräisenä argumenttina varsinaisen
+otsikon edellä.
+\begin{code}
+\verb|\chapter[Lue! Tärkeää!]{Tämä on hyvin pitkä|\\
+\verb| ja tylsä otsikko}|
+\end{code}
+
+Koko dokumentin nimiö tulostetaan käskyllä
+\begin{lscommand}
+\ci{maketitle}
+\end{lscommand}
+\noindent Nimiön sisältö täytyy ensin määritellä komennoilla
+\begin{lscommand}
+\ci{title}\verb|{...}|, \ci{author}\verb|{...}|
+ja mahdollisesti \ci{date}\verb|{...}|
+\end{lscommand}
+\noindent \ci{author}:n argumenteiksi voidaan antaa useita nimiä jotka
+on eroteltu komennolla \ci{and}.
+
+Esimerkki yllämainituista käskyistä löytyy kuvasta~\ref{artikkeli}
+sivulla~\pageref{artikkeli}.
+
+\begin{figure}[!bp]
+\begin{lined}{10cm}
+\begin{verbatim}
+\documentclass[a4paper,11pt]{article}
+\usepackage[latin1]{inputenc}
+\usepackage[T1]{fontenc}
+\usepackage[finnish]{babel}
+% nimiön tiedot
+\author{T.~Hellgren}
+\title{Minimalismi}
+\begin{document}
+% kirjoita nimiö
+\maketitle
+% lisää sisällysluettelo
+\tableofcontents
+\section{Sananen aiheesta}
+Aloitan tässä artikkelini.
+\section{Tervemenoa}
+\ldots{} ja päätän sen tähän.
+\end{document}
+\end{verbatim}
+\end{lined}
+\caption{Esimerkki oikeasta lehtiartikkelista.} \label{artikkeli}
+\end{figure}
+
+Näiden otsikkokäskyjen lisäksi \LaTeX{} lisää \verb|book|-luokassa
+käyttöön kolme lisäkäskyä. Niistä on hyötyä julkaisun jakamisessa osiin.
+Nämä komennot muuttavat lukujen otsikointia ja sivunnumerointia niin
+kuin kirjoissa on tapana.
+\begin{description}
+\item[\ci{frontmatter}] pitäisi olla ensimmäisenä heti komennon
+ \verb|\begin{document}| jälkeen. Sivut numeroidaan roomalaisilla
+ numeroilla. Alaotsikoissa käytetään yleensä tähtikomentoja
+ (esim.~\verb|\chapter*{Esipuhe}|), koska tämä estää \LaTeX{}ia
+ numeroimasta niitä.
+\item[\ci{mainmatter}] käytetään ennen kirjan varsinaista ensimmäistä
+lukua. Sivut numeroidaan arabialaisilla numeroilla, ykkösestä alkaen.
+\item[\ci{appendix}] aloittaa liitemateriaalien osuuden. Tämän komennon
+jälkeen luvut numeroidaan kirjaimin.
+\item[\ci{backmatter}] käytetään ennen kirjallisuusluetteloa ja hakemistoa.
+Normaalisti tämä komento ei vaikuta ulkoasuun mitenkään.
+\end{description}
+
+\section{Ristiviitteet}
+
+Kirjoissa, raporteissa ja artikkeleissa on usein \index{ristiviittaukset}
+ristiviittauksia kuviin, taulukoihin ja tiettyihin tekstin osiin.
+\LaTeX tarjoaa ristiviittauksiin seuraavat komennot:
+\begin{lscommand}
+\ci{label}\verb|{|\emph{tunniste}\verb|}|, \ci{ref}\verb|{|\emph{tunniste}\verb|}|
+ja \ci{pageref}\verb|{|\emph{tunniste}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent joissa \emph{tunniste} on käyttäjän valitsema nimi viitattavalle
+kohteelle. \LaTeX{} korvaa \verb|\ref|:n sen otsikon, alaotsikon, kuvan,
+taulukon tai teoreeman numerolla, jonka perässä on vastaavanniminen
+\verb|\label|-komento. \verb|\pageref| tulostaa sen sivun numeron, jossa
+vastaava \verb|\label|-komento on.\footnote{Huomaa, että nämä komennot
+eivät tiedä viittaamistaan kohteista mitään. \ci{label} yksinkertaisesti
+tallentaa viimeksi automaattisesti generoidun numeron.} Ristiviittausten
+saamiseksi ajan tasalle on dokumentti ajettava \LaTeX:in läpi ainakin kahdesti.
+
+\begin{example}
+Viittaus tähän alaotsikkoon
+\label{sec:this} näyttää tältä:
+''katso osiota~\ref{sec:this}
+sivulla~\pageref{sec:this}.''
+\end{example}
+
+\section{Alaviitteet}
+
+Komennolla
+\begin{lscommand}
+\ci{footnote}\verb|{|\emph{alaviitteen teksti}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent alaviite tulostuu saman sivun alareunaan. Alaviitteet
+pitäisi aina panna\footnote{''panna'' on yleinen suomalainen
+kaksimielinen sana.} sen sanan tai lauseen perään, johon ne
+viittaavat. Selvyyden vuoksi lauseeseen tai osaan viittavat
+alaviitteet tulisi panna pilkun tai pisteen jälkeen.\footnote{Alaviitteet
+vievät lukijan huomion pois päätekstistä. Kaikki kyllä lukevat
+alaviitteitä, olemmehan uteliaita olentoja. Parempi olisi siis
+panna asiat itse päätekstiin.\footnotemark}
+\footnotetext{Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon :-).}
+
+\begin{example}
+Alaviitteitä\footnote{Tämä on
+ alaviite} käyttävät usein
+\LaTeX:n käyttäjät.
+\end{example}
+
+\section{Korostetut sanat}
+
+Kun teksti kirjoitetaan kirjoituskoneella, \texttt{\underline{alleviivausta}
+käytetään ko\-ros\-ta\-maan tärkeitä sanoja.}
+\begin{lscommand}
+\ci{underline}\verb|{|\emph{tekstiä}\verb|}|
+\end{lscommand}
+Painetuissa kirjoissa sanoja korostetaan kuitenkin latomalla ne \emph{kursiivilla}.
+\LaTeX:ssa voi käyttää komentoa
+\begin{lscommand}
+\ci{emph}\verb|{|\emph{tekstiä}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent tekstin korostamiseen. Komennon varsinainen tulos
+riippuun siitä, missä yhteydessä sitä on käytetty:
+
+\begin{example}
+\emph{Jos käytät
+ korostusta korostetun
+ tekstin sisällä,
+ \LaTeX{} käyttää
+ \emph{normaalia} kirjasinta
+ korostamiseen.}
+\end{example}
+
+On eri asia käskeä \LaTeX:ia \emph{korostamaan} jotain
+ja käskeä sitä käyttämään erilaista \emph{kirjasinta}:
+
+\begin{example}
+\textit{Voit myös
+ \emph{korostaa} tekstiä,
+ joka on ladottu kursiivilla,}
+\textsf{\emph{groteskilla},}
+\texttt{tai
+ \emph{kirjoituskonetyylillä}.}
+\end{example}
+
+\section{Ympäristöt} \label{env}
+
+Erityisten tekstien latomiseksi \LaTeX:ssa voidaan määritellä
+eri tavalla muotoiltuja \index{ympäristöt} ympäristöjä:
+\begin{lscommand}
+\ci{begin}\verb|{|\emph{nimi}\verb|}|\quad
+ \emph{tekstiä}\quad
+\ci{end}\verb|{|\emph{nimi}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent joissa \emph{nimi} on ympäristön nimi. Ympäristöjä voidaan
+kutsua toistensa sisällä kunhan kutsujärjestys säilytetään.
+\begin{code}
+\verb|\begin{aaa}...\begin{bbb}...\end{bbb}...\end{aaa}|
+\end{code}
+
+\noindent Seuraavissa osioissa selitetään kaikki tärkeät ympäristöt.
+
+\subsection{Numeroimaton, numeroitu ja määrittelyluettelo}
+
+\ei{itemize}-ympäristö sopii yksinkertaisiin luetteloihin,
+\ei{enumerate}-ympäristö numeroituihin luetteloihin ja
+\ei{description}-ympäristö määrittelyjen luetteloon.
+\cih{item}
+
+\begin{example}
+\flushleft
+\begin{enumerate}
+\item Voit sekoittaa makusi
+mukaan luetteloympäristöjä:
+\begin{itemize}
+\item Mutta se voi näyttää
+typerältä.
+\item[--] Ranskalainen viiva.
+\end{itemize}
+\item Muista siis:
+\begin{description}
+\item[Typeryys] ei muutu
+viisaudeksi luettelossa.
+\item[Viisaus] voidaan silti
+esittää kauniisti luettelossa.
+\end{description}
+\end{enumerate}
+\end{example}
+
+\subsection{Tasaus vasemmalle, oikealle ja keskitys}
+
+Ympäristöt \ei{flushleft} ja \ei{flushright} luovat
+joko vasemmalle tai \index{oikealle tasattu} oikealle tasattuja kappaleita.
+\index{vasemalle tasattu} \ei{center}-ympäristö
+luo keskitettyä tekstiä. Mikäli \ci{bs}-käskyä ei käytetä
+rivinvaihdon merkitsemiseen, \LaTeX{} vaihtaa riviä
+automaattisesti.
+
+\begin{example}
+\begin{flushleft}
+Tämä teksti on\\ vasemmalle tasattu.
+\LaTeX{} ei yritä tehdä kaikista
+riveistä saman pituisia.
+\end{flushleft}
+\end{example}
+
+\begin{example}
+\begin{flushright}
+Tämä teksti on oikealle\\ tasattu.
+\LaTeX{} ei yritä tehdä kaikista
+riveistä saman pituisia.
+\end{flushright}
+\end{example}
+
+\begin{example}
+\begin{center}
+Maapallon\\ keskustassa.
+\end{center}
+\end{example}
+
+\subsection{Lainaus, sitaatti ja säkeet}
+
+\ei{quote}-ympäristö on käyttökelpoinen lainausten, sitaattien ja
+esimerkkien esittämiseen.
+
+\begin{example}
+Typografinen nyrkkisääntö
+rivin pituudesta on:
+\begin{quote}
+Rivissä ei tulisi olla enemmän
+kuin 66~merkkiä.
+\end{quote}
+Tästä syystä \LaTeX:n sivuissa
+on oletuksena niin isot marginaalit
+ja samasta syystä sanomalehdissä
+käytetään usein useampaa palstaa.
+\end{example}
+
+Samanlaisia ympäristöjä ovat \ei{quotation} ja \ei{verse}.
+Pitemmissä, useamman kappaleen mittaisissa, lainauksissa
+on \texttt{quotation}-ympäristö hyödyllinen, sillä se
+sisentää kappaleet. Runoissa rivin vaihto on tärkeä
+määritellä käsin, joten niissä \texttt{verse}-ympäristö on hyödyllinen.
+Säkeet erotetaan \ci{\bs}:llä rivin lopussa ja säkeistöt tyhjällä rivillä.
+
+\begin{example}
+Tiedän ulkoa vain yhden
+englantilaisen runon. Se kertoo
+Humpty Dumptysta.
+\begin{flushleft}
+\begin{verse}
+Humpty Dumpty sat on a wall:\\
+Humpty Dumpty had a great fall.\\
+All the King's horses and all
+the King's men\\
+Couldn't put Humpty together again.
+\end{verse}
+\end{flushleft}
+\end{example}
+
+\subsection{Tiivistelmä}
+
+Tieteellisissä julkaisuissa on tapana aloittaa tiivistelmällä, joka antaa
+lukijalle nopean yleissilmäyksen sisältöön. Tätä varten \LaTeX:ssa on
+ympäristö nimeltä \ei{abstract}. Normaalisti tätä ympäristöä käytetään
+artikkeleissa.
+
+\newenvironment{abstract}%
+ {\begin{center}\begin{small}\begin{minipage}{0.8\textwidth}}%
+ {\end{minipage}\end{small}\end{center}}
+\begin{example}
+\begin{abstract}
+Tiivis tiivistelmä.
+\end{abstract}
+\end{example}
+
+\subsection{Sananmukainen tulostus}
+
+\verb|\begin{|\ei{verbatim}\verb|}|:n ja \verb|\end{verbatim}|:n
+väliin jäävä teksti tulostuu niin kuin se on kirjoitettu käsikirjoitukseen
+ja niinkuin se olisi kirjoitettu kirjoituskoneella. Kaikki välilyönnit
+tulostuvat välilyönteinä. \LaTeX:n komentoja ei suoriteta.
+
+Kappaleen sisällä sama vaikutus saadaan komennolla
+\begin{lscommand}
+\ci{verb}\verb|+|\emph{tekstiä}\verb|+|
+\end{lscommand}
+\noindent \verb|+| on vain esimerkki rajana käytettävästä merkistä.
+Mitä tahansa muuta merkkiä voidaan käyttää paitsi kirjainta,
+\verb|*|-merkkiä tai välilyöntiä. Useat tämän kirjasen \LaTeX-esimerkeistä
+on ladottu tällä komennolla.
+
+\begin{example}
+\verb|\ldots|-komento \ldots
+
+\begin{verbatim}
+10 PRINT "HELLO WORLD ";
+20 GOTO 10
+\end{verbatim}
+\end{example}
+
+\begin{example}
+\begin{verbatim*}
+verbatim-ympäristön
+tähtiversio korostaa
+välilyöntejä tekstissä
+\end{verbatim*}
+\end{example}
+
+\ci{verb}-komentoa voidaan käyttää samalla tavoin tähden kanssa:
+
+\begin{example}
+\verb*|näin ikkään :-) |
+\end{example}
+
+\texttt{verbatim}-ympäristöä ja \verb|\verb|-komentoa ei
+voida käyttää muiden komentojen parametreina.
+
+\subsection{Sarkaimet}
+
+\newcommand{\mfr}[1]{\framebox{\rule{0pt}{0.7em}\texttt{#1}}}
+
+\ei{tabular}-ympäristöllä voidaan latoa kauniita
+\index{taulukot} taulukoita, joissa on mahdollisesti vaaka"- tai pystyviivoja.
+\LaTeX{} laskee sarakkeiden leveyden automaattisesti.
+
+Komennon
+\begin{lscommand}
+\verb|\begin{tabular}[|\emph{sijainti}\verb|]{|\emph{table spec}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent \emph{table spec}"=argumentti määrittelee taulukon
+muodon. \mfr{l} käytetään sarakkeisiin, joissa teksti on tasattu
+vasemalle, \mfr{r} oikealle tasattuun tekstiin ja \mfr{c}
+keskitettyyn tekstiin; \mfr{p\{\emph{leveys}\}} on sarakkeeseen,
+jossa on molemmilta puolilta tasattua tekstiä ja rivinvaihtoja ja
+\mfr{|} on pystysuoralle viivalle.
+
+Jos palsta on liian leveä, \LaTeX{} ei rivitä sitä automaattisesti.
+Käyttämällä optiota \mfr{p\{\emph{leveys}\}} voidaan määritellä palsta,
+jossa teksti jatkuu seuraavalle riville aivan kuten normaalissa kappaleessa.
+
+\emph{sijainti} määrittää koko taulukon sijainnin sivulla seuraavasti:
+\mfr{t} sivun yläosassa, \mfr{b} sivun alaosassa ja \mfr{c}
+keskellä sivua.
+
+\texttt{tabular}-ympäristössä \texttt{\&} siirtää seuraavaan sarakkeeseen,
+\ci{\bs} aloittaa uuden rivin ja \ci{hline} lisää vaakasuoran viivan.
+Eri pituisia viivoja voidaan lisätä komennolla
+\ci{cline}\texttt{\{}\emph{j}\texttt{-}\emph{i}\texttt{\}},
+jossa j ja i ovat niiden sarakkeiden numerot, johon viiva yltää.
+
+\index{"|@ \verb."|.}
+
+\begin{example}
+\begin{tabular}{|r|l|}
+\hline
+7C0 & heksadesimaali \\
+3700 & oktaali \\ \cline{2-2}
+11111000000 & binääri \\
+\hline \hline
+1984 & desimaali \\
+\hline
+\end{tabular}
+\end{example}
+
+\begin{example}
+\begin{tabular}{|p{4.7cm}|}
+\hline
+Tervetuloa Kaken kappaleeseen.
+Toivomme että kaikki
+nauttivat esityksestä.\\
+\hline
+\end{tabular}
+\end{example}
+
+Sarakkeiden erotin voidaan määritellä \verb|@{...}| rakenteella.
+Tämä komento korvaa sarakkeiden välisen tyhjän tilan aaltosulkeiden
+välissä olevalla materiaalilla. Komennon tyypillinen käyttöesimerkki
+on annettu alla desimaalisarkainta esiteltäessä. Toinen tyypillinen
+käyttötapa on poistaa edeltävät välilyönnit komennolla \verb|@{}|.
+
+\begin{example}
+\begin{tabular}{@{} l @{}}
+\hline
+ei edeltäviä välilyöntejä\\
+\hline
+\end{tabular}
+\end{example}
+
+\begin{example}
+\begin{tabular}{l}
+\hline
+välit vasemalla ja oikealla\\
+\hline
+\end{tabular}
+\end{example}
+
+%
+% This part by Mike Ressler
+%
+
+\index{desimaalisarkain} Koska LaTeX:ssa ei ole mitään sisäänrakennettua
+tapaa tasata numerosarakkeita desimaalipilkun kohdalta,\footnote{Jos
+'tools'-makrokokoelma on asennettu systeemiin, kannattaa tutustua
+\pai{dcolumn}-makropakettiin.} täytyy turvautua ''huijaamiseen'' ja
+tehdä se kahta saraketta käyttämällä: tasaamalla kokonaisosa oikealle
+ja murto-osat vasemmalle. \verb|@{,}|-komento
+\verb|\begin{tabular}|-ympäristössä korvaa normaalin sarakkeiden välisen
+välin pilkulla, jolloin saadaan vaikutelma yhdestä, desimaalipilkkuun
+tasatusta sarakkeesta. Ei pidä unohtaa desimaalipilkun korvaamista
+numeroissa sarake-erottimella (\verb|&|)! Sarakkeen nimi voidaan
+asettaa numeerisen ''sarakkeen'' yläpuolelle \ci{multicolumn}-komennolla.
+
+\begin{example}
+\begin{tabular}{c r @{,} l}
+Piin merkintätapa &
+\multicolumn{2}{c}{Arvo} \\
+\hline
+$\pi$ & 3&1416 \\
+$\pi^{\pi}$ & 36&46 \\
+$(\pi^{\pi})^{\pi}$ & 80662&7 \\
+\end{tabular}
+\end{example}
+
+\begin{example}
+\begin{tabular}{|c|c|}
+\hline
+\multicolumn{2}{|c|}{Entten} \\
+\hline
+tentten & teelikamentten! \\
+\hline
+\end{tabular}
+\end{example}
+
+Sarkainympäristössä ladottu teksti pysyy aina samalla sivulla.
+Jos halutaan pitempiä taulukoita, kannattaa vilkaista ympäristöjä
+\pai{supertabular} ja \pai{longtabular}.
+
+\section{Kelluvat osat}
+
+Nykyään useimmissa julkaisuissa on paljon kuvia ja taulukoita. Nämä
+elementit kaipaavat erikoiskohtelua, sillä niitä ei voi jakaa eri sivuille.
+Eräs tapa olisi aloittaa uusi sivu aina kun kuva tai taulukko on
+liian iso mahtuakseen sivulle. Tämä tapa kuitenkin jättäisi sivut
+osittain tyhjäksi, mikä näyttää pahalta.
+
+Ratkaisu on siirtää mikä tahansa sivulle sopimaton kaavio tai
+taulukko, johonkin myöhemmälle sivulle ja samalla täyttää tyhjäksi jäävä
+tila tekstillä. \LaTeX:ssa on kaksi ympäristöä \index{kelluvat objektit}
+kelluville objekteille. Yksi taulukoille ja yksi kaavioille.
+Näiden ympäristöjen hyödyntämiseksi
+on ymmärrettävä suunnilleen kuinka \LaTeX{} käsittelee kelluvia osia.
+Muutoin niistä voi tulla turhautumisen kohde, sillä \LaTeX{} ei koskaan
+pane niitä siihen, mihin haluat.
+
+\bigskip
+Katsotaanpa ensiksi mitä komentoja \LaTeX{} tarjoaa kelluvalle
+materiaalille:
+
+Mikä tahansa aineisto, joka on \ei{figure}- tai \ei{table}-ympäristön
+sisällä, käsitellään kelluvana materiaalina. Kumpikin ympäristö tarjoaa
+vaihtoehtoisen parametrin
+\begin{lscommand}
+\verb|\begin{figure}[|\emph{sijoituksen määrittely}\verb|]| tai
+\verb|\begin{table}[|\emph{sijoituksen määrittely}\verb|]|
+\end{lscommand}
+\noindent jota kutsutaan \emph{sijoituksen määrittelyksi}. Tämä parametri
+kertoo \LaTeX:lle minne kelluvan objektin sallitaan siirtyvän. \emph{sijoituksen
+määrittely} rakentuu \emph{kelluvan objektin sallittujen sijaintien} merkkijonosta.
+Katso taulukko~\ref{tab:permiss}.
+
+\begin{table}[!bp]
+\caption{Kelluvan objektin sallitut sijainnit}\label{tab:permiss}
+\noindent \begin{minipage}{\textwidth}
+\medskip
+\begin{center}
+\begin{tabular}{@{}cp{10cm}@{}}
+Määrite&Sallittu sijainti \ldots\\
+\hline
+\rule{0pt}{1.05em}\texttt{h} & juuri \emph{tässä} paikassa tekstiä.
+ Tämä sopii pääasiassa pieniin kelluviin objekteihin.\\[0.3ex]
+\texttt{t} & sivun \emph{yläosassa}\\[0.3ex]
+\texttt{b} & sivun \emph{alaosassa}\\[0.3ex]
+\texttt{p} & erityisellä \emph{sivulla}, jossa on ainoastaan kelluvia
+ objekteja\\[0.3ex]
+\texttt{!} & kyseisen kelluvan objektin asettelun estävistä sisäisistä
+ parametreista\footnote{Kuten yhdellä sivulla sallittujen
+ kelluvien objektien maksimimäärä} riippumatta.
+\end{tabular}
+\end{center}
+HUOM. \texttt{0pt} ja \texttt{1.05em} ovat \TeX:n mittayksiköitä.
+Näistä lisää taulukossa \ref{units}, sivulla \pageref{units}.
+\end{minipage}
+\end{table}
+
+Taulukko voisi alkaa esim. seuraavalla rivillä:
+\begin{code}
+\verb|\begin{table}[!hbp]|
+\end{code}
+\noindent \index{objektien sijoitus} Sijoituksen määrittely \verb|[!hbp]| sallii \LaTeX:n
+sijoittaa taulukko juuri tähän (\texttt{h}) tai jonkin sivun alaosaan
+(\texttt{b}) tai erityiselle sivulle (\texttt{p}) ja vieläpä niin, että
+lopputuloksen ei tarvitse näyttää erityisen hyvältä (\texttt{!}). Jos
+mitään määrityksiä paikan suhteen ei anneta, standardiluokat olettavat
+määrityksiksi \verb|[tbp]|.
+
+\LaTeX{} sijoittaa kaikki kelluvat objektit kirjoittajan antamien
+paikkamääritysten mukaisesti. Jos objektia ei voi sijoittaa samalle sivulle
+se pannaan joko \emph{kuvien} tai \emph{taulukoiden}
+jonoon\footnote{Nämä ovat ''ensimmäisenä sisään, ensimmäisenä
+ulos'' jonoja!}. Kun uusi sivu alkaa \LaTeX{} tarkistaa ensin, onko
+mahdollista täyttää kelluvilla objekteilla oma sivu. Jos tämä ei ole
+mahdollista joka jonon ensimmäistä objektia käsitellään aivan kuin
+se olisi juuri esiintynyt tekstissä: \LaTeX{} yrittää jälleen asemoida
+sitä paikanmäritysten mukaisesti (paitsi 'h':n, joka ei ole enää
+mahdollinen). Kaikki uudet tekstissä esiintyvät objektit siirtyvät
+vastaavaan jonoon. \LaTeX{} säilyttää kunkin objektityypin alkuperäisen
+järjestyksen. Tästä syystä, jos jotain kuvaa ei voida sijoittaa, se
+siirtää kaikkia muita kuvia dokumentin loppua kohden. Niinpä:
+
+\begin{quote}
+Jos \LaTeX{} ei sijoita objekteja odotetulla tavalla, on syynä usein
+yksi kelluva objekti joka tukkii jommankumman jonoista.
+\end{quote}
+
+Vaikka \LaTeX:lle on mahdollista antaa yksiselitteisiä sijoitusmääräyksiä,
+niistä seuraa ongelmia. Mikäli kelluva objekti ei mahdu sille tarkoitettuun
+paikkaan, se jää jumiin ja estää muita objekteja tulostumasta.
+Erityisesti \texttt{[h]}-optiota ei tulisi käyttää lainkaan. Viimeisimmissä
+\LaTeX:n versioissa se korvataankin automaattisesti optiolla \texttt{[ht]}.
+
+\bigskip
+\noindent Vaikean osan jäädessä taakse on mainittava vielä muutama jäljellä oleva
+asia \ei{table}- ja \ei{figure}-ympäristöistä.
+
+Komennolla
+
+\begin{lscommand}
+\ci{caption}\verb|{|\emph{kuvateksti}\verb|}|
+\end{lscommand}
+
+\noindent voidaan kelluvalle objektille määritellä kuvateksti. LaTeX{}
+lisää juoksevan numeron ja tekstin ''Kuva'' tai
+''Taulukko''.\footnote{Englannin kielisissä dokumenteissa vastaavasti
+''Figure'' ja ''Table''.}
+
+Komennot
+
+\begin{lscommand}
+\ci{listoffigures} ja \ci{listoftables}
+\end{lscommand}
+
+\noindent toimivat samoin kuin \verb|\tableofcontents|-komento tulostaen
+vastaavasti luettelon kuvista ja taulukoista. Näihin luetteloihin lisätään
+koko kuvateksti. Jos käytät pitkiä kuvatekstejä, on luetteloon siis saatava
+lyhyempi versio. Tämä on mahdollista lisäämällä lyhyt versio hakasulkeisiin
+\verb|\caption|-komennon perään.
+\begin{code}
+\verb|\caption[Lyhyt]{Piiiiiiiitkääääääää}|
+\end{code}
+
+Komennoilla \verb|\label| ja \verb|\ref| voidaan luoda viittaus kelluvaan
+objektiin.
+
+Seuraava esimerkki piirtää neliön ja lisää sen dokumenttiin.
+Tätä voidaan käyttää varaamaan tilaa kuville, jotka liimataan lopulliseen
+dokumenttiin.
+
+\begin{code}
+\begin{verbatim}
+Kuva~\ref{white} on esimerkki pop-taiteesta.
+\begin{figure}[!hbp]
+\makebox[\textwidth]{\framebox[5cm]{\rule{0pt}{5cm}}}
+\caption{Viisi kertaa viisi cm} \label{white}
+\end{figure}
+\end{verbatim}
+\end{code}
+
+\noindent Yllä olevassa esimerkissä \LaTeX{} yrittää \emph{todella
+kovasti}~(\texttt{!}) asettaa kuvan juuri \emph{tähän}~(\texttt{h}).\footnote{Olettaen,
+että kuvien jono on tyhjä.} Mikäli tämä ei ole mahdollista, se yrittää
+asemoida kuvan sivun \emph{alaosaan}~(\texttt{b}). Jos kuva ei sovi
+sivulle, \LaTeX{} tarkistaa, olisiko mahdollista tehdä erillinen
+sivu kuvaa ja jonossa olevia taulukoita varten. \LaTeX{} aloittaa uuden
+sivun ja käsittelee kuvaa jälleen ikäänkuin se esiintyisi ensimmäistä kertaa.
+
+Jossain tilanteissa on tarpeen käyttää
+
+\begin{lscommand}
+\ci{clearpage}- tai jopa \ci{cleardoublepage}
+\end{lscommand}
+
+\noindent "=komentoa. Se pakottaa \LaTeX:n asemoimaan kaiken
+jonoissa olevan kelluvan materiaalin välittömästi ja aloittamaan
+sitten uuden sivun. Vasemanpuoleiselle sivulle saman tekee
+\ci{cleardoublepage}.
+
+Myöhemmin tässä johdannossa opetetaan lisäämään Postscript"-kuvia
+\LaTeXe-dokumentteihin.
+
+\section{Särkyvien komentojen suojaaminen}
+
+Kun tekstiä käytetään argumenttina komennoissa kuten \ci{caption} tai
+\ci{section}, voi se esiintyä useammin kuin kerran dokumentissa (esim.
+sisällysluettelossa sekä itse dokumentissa). Jotkin komennot sekoavat
+eli hajoavat kun niitä käytetään \ci{section}:n kaltaisten komentojen
+argumentteina. Tällaisia komentoja kutsutaan särkyviksi
+komennoiksi.\index{särkyvät komennot} Särkyviä ovat mm.~\ci{footnote} tai
+\ci{phantom}. Särkyvät komennot tarvitsevat suojelua (emmekö me kaikki?)
+Komennon voi suojata panemalla sen eteen komennon \ci{protect}.
+
+\ci{protect} viittaa vain sitä välittömästi seuraavaan komentoon, eikä
+edes sen argumentteihin. Useimmissa tapauksissa ylimääräinen \ci{protect}
+ei haittaa mitään.
+
+\begin{code}
+\verb|\section{Olen huomaavainen|\\
+\verb| \protect\footnote{ja suojaan alaviitteitäni}}|
+\end{code}
+
+%%% Local Variables:
+%%% mode: latex
+%%% TeX-master: "lyhyt2e"
+%%% End: