summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/asiat.tex
diff options
context:
space:
mode:
Diffstat (limited to 'Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/asiat.tex')
-rw-r--r--Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/asiat.tex961
1 files changed, 961 insertions, 0 deletions
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/asiat.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/asiat.tex
new file mode 100644
index 00000000000..c61551b169c
--- /dev/null
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/lshort-finnish/src/asiat.tex
@@ -0,0 +1,961 @@
+%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
+% Contents: Things you need to know
+% $Id: asiat.tex,v 1.2 2005/04/05 08:05:09 hellgren Exp $
+%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
+
+\chapter{Asiat, jotka tulisi tietää}
+\begin{intro}
+Tämän luvun ensimmäisessä osassa tehdään lyhyt katsaus
+\LaTeX:n filosofiaan ja historiaan. Luvun toisessa osassa keskitytään
+\LaTeX-dokumentin perusrakenteeseen. Luvun jälkeen lukijalla pitäisi
+olla karkea yleiskuva \LaTeX:n toiminnasta. Jatkossa tämä auttaa
+yhdistämään uutta tietoa kokonaiskuvaan.
+\end{intro}
+
+\section{Pelin henki}
+\subsection{\TeX}
+
+\TeX{} on \index{Knuth, Donald E.}Donald E.~Knuthin~\cite{texbook}
+tekemä tietokoneohjelma. Se on tarkoitettu tekstin ja matemaattisten
+kaavojen ladontaan. Knuth alkoi koodata \TeX:iä 1977 tutkiakseen
+silloin julkasualalle ilmaantuneiden digitaalisten laitteiden mahdollisuuksia.
+Hänen tarkoituksenaan oli lopettaa kehityssuunta, jossa painojälki huononi
+huononemistaan ja joka vaikutti myös hänen omien kirjojensa ja artikkeleidensa
+ulkoasuun. Nykyinen \TeX{} julkaistiin 1982 ja siihen lisättiin 1989
+useiden kielten ja 8-bittisen merkistön tuki.
+\TeX{} on tunnetusti hyvin vakaa ohjelma, saatavilla hyvin erilaisille
+tietokoneille sekä lähestulkoon virheetön. \TeX:n versionumero lähestyy $\pi$:n arvoa, sen
+ollessa nyt $3,14159$.
+
+\TeX{} luetaan 'Teh', jossa 'h' äännetään kuten 'ch' saksan
+sanassa ''Ach''\footnote{Saksassa on itse asiassa kaksi tapaa
+lausua 'ch' ja voisi luulla, että tähän sopisi paremmin
+sanan ''Pech'' pehmeä 'ch'. Kun tätä kysyttiin Knuthilta,
+hän kirjoitti saksankieliseen Wikipediaan: ''minua ei ärsytä,
+vaikka ihmiset lausuvat {\TeX}:n oman mieltymyksensä mukaan{\ldots}
+Saksassa monet käyttävät pehmeää ch:ta, koska X seuraa tässä e-vokaalia,
+eikä kovaa ch:ta, joka seuraa yleensä a-vokaalia. Venäjällä 'tex' on hyvin
+yleinen sana, joka lausutaan 'tjeh'. Uskoakseni oikea ääntämys
+löytyy kuitenkin kreikan kielestä, jossa käytetään ach- ja Loch-sanan
+kovempaa ch:ta.}
+tai skotlantilaisessa sanassa ''Loch''. Tuo 'h' tai 'ch'
+juontuu kreikan kielen aakkostosta, jossa X-kirjain vastaa
+kyseistä äännettä. {\TeX} on myös ensimmäinen tavu kreikan
+kielen sanasta texnologia (teknologia tai tekniikka).
+ASCII-ympäristössä \TeX{} kirjoitetaan \texttt{TeX}.
+
+\subsection{\LaTeX}
+
+\LaTeX{} on makropakkaus, jonka avulla kirjoittajat voivat latoa
+ja tulostaa typografialtaan korkealaatuisia töitä. Pakkaus käyttää
+etukäteen määriteltyä, ammattimaista taittomallia. \LaTeX:n teki
+alunperin \index{Lamport, Leslie}Leslie Lamport~\cite{manual}.
+\LaTeX{} käyttää ladonnassa \TeX{}-ohjelmaa. Nykyisellään
+{\LaTeX}ia ylläpitää Frank Mittelbach.\index{Mittelbach, Frank}
+
+%1994 \index{Mittelbach, Frank}Frank Mittelbachin
+%johtama \index{LaTeX3@\LaTeX 3}\LaTeX 3 ryhmä teki uuden
+%version \LaTeX{}-makroista. Mukaan otettiin pitkään kaivattuja
+%parannuksia ja kaikki korjaukset, jotka olivat kasaantuneet
+%sitten \index{LaTeX 2.09@\LaTeX{} 2.09}\LaTeX{} 2.09:n julkaisemisen.
+%Jotta uusi versio erottuisi vanhasta, sitä kutsutaan nimellä
+%\index{LaTeX 2e@\LaTeXe}\LaTeXe. Tämä ohje käsittelee
+%\LaTeXe-makropakkausta.
+
+\LaTeX{} luetaan 'lateh'. \texttt{ASCII}-ympäristössä
+\LaTeX{} kirjoitetaan muodossa \texttt{LaTeX}. \LaTeXe{}
+luetaan 'lateh kaksi epsilon' tai 'lateh kaks e' ja
+kirjoitetaan \texttt{LaTeX2e}.
+
+%Kaavio \ref{components} % sivulla \pageref{components}
+%näyttää miten \TeX{} ja \LaTeXe{} toimivat yhdessä. Alkuperäinen kaavio on
+%Kees van der Laanin tiedostosta \texttt{wots.tex}.
+
+%\begin{figure}[btp]
+%\begin{lined}{0.8\textwidth}
+%\begin{center}
+%\input{keesin.fig}
+%\end{center}
+%\end{lined}
+%\caption{\TeX-järjestelmän osat} \label{components}
+%\end{figure}
+
+\section{Perusteita}
+
+\subsection{Kirjoittaja, taittaja ja latoja}
+
+Ennen vanhaan kirjoittajat lähettivät kirjoituskoneella
+kirjoitetut käsikirjoituksensa kustantamolle. Kustantajan taittaja
+suunnitteli sitten teoksen ulkoasun eli leiskan (palstan leveys, kirjasimet,
+välit ennen otsikoita ja niiden jälkeen,~\ldots). Taittaja kirjoitti
+ohjeensa käsikirjoitukseen ja antoi sen sitten latojalle, joka latoi
+kirjan näiden ohjeiden perusteella.
+
+Kun ihminen toimii taittajana hän yrittää selvittää mitä kirjoittajalla
+oli mielessään käsikirjoitusta tehdessään. Hän päättää lukujen
+otsikoista, lainauksista, esimerkeistä, kaavoista jne.\ ammatillisen
+kokemuksensa ja käsikirjoituksen sisällön pohjalta.
+
+\LaTeX-systeemissä \LaTeX:lla on taittajan rooli ja \TeX{} on
+latojana. Mutta koska \LaTeX{} on ''vain'' ohjelma, se tarvitsee
+enemmän työohjeita. Kirjoittajan täytyy lisätä ylimääräistä tietoja,
+joka kuvaa työn loogista rakennetta. Nämä tiedot kirjoitetaan tekstiin
+''\LaTeX{}:n käskyinä.''
+
+Tällainen lähestymistapa eroaa huomattavasti useimpien nykyisten
+\emph{MS Wordin} tai \emph{Corelin WordPerfectin} kaltaisten
+tekstinkäsittelyohjelmien
+ns. \wi{WYSIWYG}\footnote{'What you see is what you get' eli
+suomeksi suunnilleen 'Näet mitä saat'} ideologiasta. Näissä
+ohjelmissa kirjoittaja määrittelee kirjoittaessaan dokumentin
+ulkoasun interaktiivisesti. Samalla kirjoittaja näkee näytöllä, miltä
+lopullinen työ näyttää tulostettuna.
+
+Normaalisti \LaTeX:ssa ei ole mahdollista nähdä lopullista tulosta
+tekstiä kirjoitettaessa. Kun tiedosto on käsitelty \LaTeX:lla, on
+kuitenkin mahdollista nähdä esikatselun avulla lopullinen tulos näytöllä.
+Näin korjaukset voidaan tehdä ennen dokumentin tulostamista.
+
+\subsection{Taiton suunnittelu}
+
+Typografinen suunnittelu vaatii käsityötaitoa. Kokemattomat kirjoittajat
+tekevät usein pahoja muotoiluvirheitä olettaessaan, että kirjan
+suunnittelussa on kyse lähinnä estetiikasta: ''jos dokumentti näyttää
+taiteellisessa mielessä hyvältä, on se hyvin suunniteltu''. Mutta
+painettua tekstiä luetaan eikä ripusteta taidegallerian seinille.
+Luettavuus ja ymmärrettävyys on paljon tärkeämpää kuin kaunis ulkonäkö.
+Esimerkkejä:
+\begin{itemize}
+\item Otsikoiden kirjasimen koon ja numeroinnin tarkoituksena on
+ selventää lukijalle tekstin rakennetta.
+\item Rivin pituuden tulisi olla kyllin lyhyt, jotta se ei rasittaisi
+ lukijan silmiä, ja samalla kyllin pitkä, jotta se täyttäisi sivun
+ kauniisti.
+\end{itemize}
+
+\wi{WYSIWYG}-systeemeissä kirjoittajat saavat usein aikaan
+esteettisesti miellyttäviä dokumentteja, joilla on kuitenkin
+epäjohdonmukainen rakenne tai ei lainkaan rakennetta. \LaTeX{}
+estää tämäntapaiset muotoiluvirheet pakottamalla kirjoittajan
+määrittelemään työn \emph{loogisen} rakenteen. \LaTeX{} puolestaan
+valitsee sopivimman ulkoasun.
+
+\subsection{Etuja ja haittoja}
+
+Kun \wi{WYSIWYG}- ja \LaTeX{}-kirjoittajat kohtaavat, käydään usein
+keskusteluita \index{LaTeX:n edut} \LaTeX:n eduista tavallisiin
+tekstinkäsittelyohjelmiin verrattuna ja päinvastoin. Sellaisen
+keskustelun alkaessa on parasta
+pitää matalaa profiilia, sillä homma yleensä karkaa käsistä. Joskus
+on kuitenkin vastattava mielipiteistään \ldots
+
+\medskip\noindent Niinpä tässä on hieman ruutia keskusteluun.
+\LaTeX:n edut tavallisiin tekstinkäsittelyohjelmiin verrattuna ovat
+seuraavat:
+
+\begin{itemize}
+
+\item Saatavilla on ammattilaisten tekemiä taittopohjia, jotka saavat
+ dokumentin näyttämään todella ''painetulta''.
+\item Matemaattisten kaavojen ladonta onnistuu vaivattomasti.
+\item Käyttäjän ei tarvitse oppia kuin muutama dokumentin loogisen
+ rakenteen määrittelevä komento. Itse ulkoasuun tarvitsee tuskin koskaan
+ puuttua.
+\item Jopa monimutkaiset rakenteet, kuten alaviitteet, ristiviitteet,
+ sisällysluettelot ja kirjallisuusluettelot voidaan generoida
+ helposti.
+\item Monille typografisille ongelmille, joita perus-\LaTeX ei tue,
+ löytyy ilmaisia lisämakroja. On olemassa esimerkiksi makropakkauksia
+ \textsc{PostScript}-kuvien lisäämistä tai tiettyjen tarkkojen
+ standardien mukaisten kirjallisuusluetteloiden latomista varten. Monia
+ näistä lisäpakkauksista kuvataan kirjassa \companion.
+\item \LaTeX{} kannustaa kirjoittamaan rakenteellisesti hyviä tekstejä,
+ sillä tämä on \LaTeX:n tapa toimia.
+\item \LaTeXe:n ladontaohjelma, \TeX, on ilmainen ja saatavilla melkein
+ kaikkin mahdollisiin käyttöjärjestelmiin.
+
+%
+% Add examples ...
+%
+\end{itemize}
+
+\medskip
+
+\noindent\LaTeX:lla on myös puutteensa, mutta minun taitaa olla hieman
+vaikea löytää yhtään vakavasti otettavaa. Muut varmaankin pystyvät
+kertomaan niitä sadoittain \texttt{;-)}
+
+\begin{itemize}
+\item \LaTeX:sta ei ole apua niille, jotka ovat myyneet sielunsa \ldots
+\item Vaikka valmiin taittopohjan joitakin määrityksiä voidaan muuttaa,
+ on kokonaan uuden taittomallin suunnittelu vaikeaa ja aikaa
+ vievää.\footnote{Huhu kertoo, että tämä on yksi pääongelmista, joita
+ yritetään ratkoa tulevassa \LaTeX 3 "=järjestelmässä}\index{LaTeX3@\LaTeX 3}
+\item Epäloogisten ja sekavien dokumenttien kirjoittaminen on hyvin
+ vaikeaa.
+\item Lupaavista alkuaskelista huolimatta lemmikkihamsterisi ei koskaan tule
+täysin ymmärtämään loogisen merkkaamisen käsitettä.
+\end{itemize}
+
+\section{\LaTeX:n käsikirjoitustiedostot}
+
+Käsikirjoitus syötetään \LaTeX:lle tavallisina \texttt{ASCII}-tekstitiedostoina.
+Sellaisen voi tehdä millä tahansa tekstieditorilla. Tiedosto sisältää dokumentin
+tekstin ja komennot, jotka kertovat miten \LaTeX:n tulee latoa teksti.
+
+\subsection{Välilyönnit}
+
+Välilyöntiä ja tabulaattoria eli ''tyhjän tilan'' merkkejä käsitellän
+\LaTeX:ssa yhtäläisesti \index{välilyönnit} välilyöntinä. \emph{Useat peräkkäiset}
+\wi{välilyönnit} käsitetään \emph{yhtenä} välilyöntinä. Rivin alussa
+olevia välilyöntejä ei yleensä huomioida ja yksittäinen rivinvaihto
+käsitetään myös ''välilyönniksi''.\index{välilyönnit!rivin alussa}
+
+Tyhjä rivi tekstissä määrittelee kappaleenvaihdon paikan. \emph{Usea}
+tyhjä rivi vastaa \emph{yhtä} tyhjää riviä. Alapuolella oleva teksti
+käyköön esimerkistä. Vasemmalla puolella on käsikirjoituksen teksti ja
+oikealla on muotoiltu lopputulos.
+
+\begin{example}
+Sillä ei ole merkitystä lisäätkö
+sanan jälkeen yhden vai
+monta välilyöntiä.
+
+Tyhjä rivi aloittaa
+uuden kappaleen.
+\end{example}
+
+
+\subsection{Erikoismerkit}
+
+Seuraavat symbolit ovat \index{varatut merkit} varattuja merkkejä,
+joilla on joko erityinen merkitys \LaTeX:ssa tai sitten niitä ei ole
+saatavilla kaikissa kirjasimissa. Ne eivät tulostu, vaikka ne lisäisikin
+tekstiin sellaisenaan, Ne panevat \LaTeX:n tekemään asioita, joita et
+alunperin tarkoittanut.
+
+\begin{code}
+\verb.# $ % ^ & _ { } ~ \ . %$
+\end{code}
+
+Näitä merkkejä voidaan kuitenkin käyttää tekstissä lisäämällä niiden
+eteen kenoviiva:
+
+\begin{example}
+\# \$ \% \^ \& \_ \{ \} \~{}
+\end{example}
+
+Lisää symboleja voidaan tulostaa erityisillä komennoilla
+matemaattisissa kaavoissa tai tekstissä ja uusia voidaan kehitellä
+aksenttien avulla. Kenoviiva-merkkiä ($\backslash$) \emph{ei} voi
+tulostaa lisäämällä sen eteen toinen kenoviiva (\verb|\\|) sillä
+kyseinen merkkiyhdistelmä tarkoittaa
+rivinvaihtoa.\footnote{Käytä ennemmin komentoa \$\ci{backslash}\$.
+se tuottaa '$\backslash$'-merkin.}
+
+\subsection{\LaTeX:n käskyt}
+
+\LaTeX:n \wi{käskyt} erottavat pienet ja isot kirjaimet toisistaan.
+Niitä on kahdenlaisia:
+
+\begin{itemize}
+\item Käsky voi alkaa \index{kenoviiva} kenoviivalla \verb|\|, jonka perässä
+ on pelkästään kirjaimista koostuva komennon nimi. Välilyönti tai
+ jokin muu merkki kuin kirjain päättää komennon nimen.
+\item Käsky voi koostua kenoviivasta ja tasan yhdestä %numerosta tai
+ erikoismerkistä.
+\end{itemize}
+
+%
+% \\* doesn't comply !
+%
+
+%
+% Can \3 be a valid command ? (jacoboni)
+%
+\label{whitespace}
+
+\LaTeX{} ei noteeraa komentojen perässä olevaa välilyöntiä. Jos komennon
+jälkeen pitäisi tulostua \index{välilyönti!komentojen perässä} välilyönti,
+on komennon perään lisättävä joko \verb|{}| ja välilyönti tai erityinen
+välilyöntikomento. \verb|{}| estää \LaTeX:ia syömästä komennon jälkeisiä
+välilyöntejä.
+
+\begin{example}
+Knuth kuulemma jakaa
+\TeX:llä työskentelevät
+\TeX{}nikoihin ja \TeX pertteihin.\\
+Tänään on \today.
+\end{example}
+
+Jotkut komennot tarvitsevat \index{lisämääreet} lisämääreitä, jotka kirjoitetaan
+\index{aaltosulkeet} aaltosulkeiden \verb|{ }| sisään komennon nimen perään.
+Jotkut komennot tukevat \index{vaihtoehtoisia määreitä} vaihtoehtoisia määreitä,
+jotka lisätään komennon nimen perään \index{hakasulkeet} hakasulkeisiin~\verb|[ ]|.
+Seuraavassa esimerkissä on joitain \LaTeX-komentoja. Älä välitä niistä, niiden
+merkitys selitetään myöhemmin.
+
+\begin{example}
+\textsl{Nojaa} mun olkaan!
+\end{example}
+\begin{example}
+Aloita uusi rivi
+tästä näin!\newline
+Kiitos!
+\end{example}
+
+\subsection{Kommentit}
+\index{kommentit}
+
+Kun käsikirjoitustiedostossa on \verb|%|-merkki, \LaTeX{} jättää käsittelemättä
+sen merkin jälkeen tulevan rivin osan. Tätä voi hyödyntää lisäämällä
+käsikirjoitukseen muistiinpanoja, jotka eivät näy tulostetussa versiossa.
+
+\begin{example}
+Tämä on % tyhmä
+% Ennemminkin hyödyllinen <---
+esimerkki: Perään%
+ antamatto%
+ muudellansakaan
+\end{example}
+
+\texttt{\%}-merkkiä voidaan käyttää myös jakamaan pitkä, yhtenäiseksi
+tarkoitettu, rivi.
+
+Pitempiä kommentteja varten voidaan käyttää \pai{verbatim}-makrokokoelman
+\ei{comment}-ympäristöä. Tämä tarkoittaa sitä, että \ei{comment}-ympäristön
+käyttämiseksi on dokumentin esittelyosaan lisättävä komento \verb|\usepackage{verbatim}|.
+
+\begin{example}
+Tässäpä toinen
+\begin{comment}
+melko typerä,
+mutta hyödyllinen,
+\end{comment}
+esimerkki kommenttien
+lisäämisestä dokumenttiin.
+\end{example}
+
+Huomaa, että tämä ei toimi esimerkiksi matematiikan ladonnassa tai muissa monimutkaisissa
+ympäristöissä.
+
+\section{Käsikirjoitustiedoston rakenne}
+
+\LaTeXe{} olettaa käsikirjoitustiedoston noudattavan tiettyä
+rakennetta. Niinpä jokaisen käsikirjoituksen tulee alkaa
+komennolla
+\begin{code}
+\verb|\documentclass{...}|
+\end{code}
+Komento määrittää dokumentin tyypin. Sen jälkeen voidaan lisätä
+komentoja, jotka vaikuttavat koko dokumentin ulkoasuun tai
+sitten voidaan ottaa käyttöön \index{makropakkaukset} makropakkauksia, jotka lisäävät
+uusia ominaisuuksia \LaTeX-systeemiin. Pakkaus otetaan
+käyttöön komennolla
+\begin{code}
+\verb|\usepackage{...}|
+\end{code}
+
+Kun asetukset on tehty\footnote{\texttt{\bs documentclass}:n ja
+\texttt{\bs begin$\mathtt{\{}$document$\mathtt{\}}$}:n välissä
+olevaa aluetta nimitetään \index{esittelyosa}\emph{esittelyosaksi}.}, tekstiosa
+aloitetaan komennolla
+
+\begin{code}
+\verb|\begin{document}|
+\end{code}
+
+Nyt voidaan kirjoittaa \LaTeX:n käskyillä höystettyä tekstiä.
+Dokumentin loppuun lisätään käsky
+
+\begin{code}
+\verb|\end{document}|
+\end{code}
+joka pyytää \LaTeX:ia lopettamaan. \LaTeX{} ei noteeraa
+mitään tämän käskyn perässä tulevaa.
+
+Kuva~\ref{mini} esittää minimaalisen englanninkielisen
+\LaTeXe{}-tiedoston sisällön. Kuvan~\ref{document}
+suomenkielinen \wi{käsikirjoitustiedosto}
+onkin sitten jo hieman mutkikkaamman näköinen.
+Siihen liittyviä käskyjä selitetään jäljempänä.
+
+\begin{figure}[!bp]
+\begin{lined}{6cm}
+\begin{verbatim}
+\documentclass{article}
+\begin{document}
+Small is beautiful.
+\end{document}
+\end{verbatim}
+\end{lined}
+\caption{Minimaalinen \LaTeX-tiedosto} \label{mini}
+\end{figure}
+
+\begin{figure}[!tp]
+\begin{lined}{10cm}
+\begin{verbatim}
+\documentclass[a4paper]{article}
+\usepackage[latin1]{inputenc}
+\usepackage[T1]{fontenc}
+\usepackage[finnish]{babel}
+\begin{document}
+Vähän mitään sanottavaa, pöh..
+\end{document}
+\end{verbatim}
+\end{lined}
+\caption{Minimalistinen suomalainen teksti} \label{document}
+\end{figure}
+
+\section{Tyypillinen sessio komentotulkin kanssa}
+
+Haluat varmaankin kuollaksesi kokeilla sivulla \pageref{mini} esitettyä
+pientä \LaTeX:n käsikirjoitustiedostoa. Tässä hieman ohjeita:
+\LaTeX{} itse tulee ilman mitään graafista käyttöliittymää. Se on
+yksinkertaisesti ohjelma, joka rouskuttaa käsikirjoitustiedostoja.
+Joissakin järjestelmissä \LaTeX{} on asennettu niin, että käytettävissä on
+graafinen käyttöliittymä, jossa \LaTeX{} voidaan panna töihin hiirtä klikkaamalla.
+Mutta tosimies ei klikkaile, joten tässä kerrotaan miten \LaTeX{} saadaan
+käsittelemään käsikirjoitustiedostoa tekstipohjaisessa järjestelmässä.
+Tässä oletetaan, että koneeseen on jo asennettu toimiva \LaTeX-järjestelmä.\footnote{Näin
+on yleensä ainakin Unix-järjestelmissä ja{\ldots} tosimiehet käyttävät Unixia,
+joten{\ldots} ;-)}
+
+\begin{enumerate}
+\item Kirjoita/muokkaa \LaTeX-käsikirjoitustiedostoa. Tämä tiedosto on
+yksinkertainen ASCII-tiedosto. Unixissa tämä voidaan tehdä millä tahansa
+editorilla. Windowsissa pitänee varmistua, että tiedosto tallentuu ASCII-
+tai tekstimuodossa. Kun nimeät tiedoston, varmistu, että se saa päätteen
+\eei{.tex}.
+
+\item Pane \LaTeX{} kääntämään käsikirjoitustiedosto \texttt{.dvi}-tiedostoksi.
+Voi olla tarpeen ajaa \LaTeX muutaman kerran, jotta sisällysluettelo ja kaikki
+ristiviittaukset saadaan aikaiseksi. Kun käsikirjoituksessa on virhe, \LaTeX{}
+huomauttaa siitä ja lopettaa tiedoston käsittelyn. Kirjoita \texttt{ctrl-D},
+jotta pääset takaisin komentotulkkiin.
+
+\begin{lscommand}
+\verb+latex foo.tex+
+\end{lscommand}
+
+\item Nyt voit katsella DVI-tiedostoa. Siihen on useampia tapoja. Voit esittää tiedoston
+näytöllä komennolla:
+\begin{lscommand}
+\verb+xdvi foo.dvi &+
+\end{lscommand}
+Tämä toimii ainoastaan Unixissa, jossa on X11. Windowsissa voit kokeilla ohjelmaa nimeltä
+\texttt{yap} (yet another previewer).
+
+Voit myös muuntaa dvi-tiedoston PostScript-tiedostoksi, jolloin sitä voidaan katsella
+Ghostscriptillä.
+\begin{lscommand}
+\verb+dvips -Pcmz foo.dvi -o foo.ps+
+\end{lscommand}
+
+Jos sinulla on onnea, on \LaTeX{}-järjestelmässä \texttt{dvipdf}, jolla
+\texttt{.dvi}-tiedostot voi muuntaa suoraan pdf-muotoon.\footnote{Tai sitten voit
+muuntaa \LaTeX{}-tiedoston suoraan pdf:ksi \texttt{pdflatex}:lla (suom. huom.).}
+\begin{lscommand}
+\verb+dvipdf foo.dvi+
+\end{lscommand}
+
+\end{enumerate}
+
+\section{Dokumentin ulkoasu}
+
+\subsection{Dokumenttiluokat}\label{sec:documentclass}
+
+Kun \LaTeX{} alkaa käsitellä käsikirjoitustiedostoa, se tarvitsee
+ensin tiedon dokumentin tyypistä. Tämä määritellään
+\ci{documentclass}-komennolla.
+\begin{lscommand}
+\ci{documentclass}\verb|[|\emph{optiot}\verb|]{|\emph{luokka}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent Tässä \emph{luokka} määrittää dokumentin tyypin.
+Taulukko~\ref{documentclasses} listaa tässä johdannossa selitetyt
+luokat. \LaTeXe-järjestelmä sisältää myös muita dokumenttiluokkia.
+Näitä ovat kirjeet ja kalvot. \emph{\wi{optiot}} toimivat lisämääreinä
+dokumenttiluokalle. Optiot erotetaan toisistaan pilkulla.
+Taulukossa~\ref{options} listataan standardiluokkien yleisimmät optiot.
+
+\begin{table}[!bp]
+\caption{Dokumenttiluokat} \label{documentclasses}
+\begin{lined}{12cm}
+\begin{description}
+
+\item [\normalfont\texttt{article}] sopii tiedelehtien artikkeleille, esitelmille,
+lyhyille raporteille, ohjelmien käyttöohjeisiin, kutsuihin, \ldots \index{article-luokka}
+\item [\normalfont\texttt{proc}] esitelmäartikkeli, perustuu artikkeliluokkaan.
+ \index{proc-luokka}
+\item [\normalfont\texttt{minimal}] määrittelee ainoastaan sivun koon ja peruskirjasimen.
+Tätä käytetään lähinnä virheiden etsimiseen.
+ \index{minimal-luokka}
+\item [\normalfont\texttt{report}] sopii pitemmille raporteille, jotka sisältävät
+ useita lukuja, pienille kirjoille, opinnäytteille, \ldots \index{report-luokka}
+\item [\normalfont\texttt{book}] sopii oikeille kirjoille \index{book-luokka}
+\item [\normalfont\texttt{slides}] sopii piirtoheitinkalvoille. Luokka käyttää
+ isoja groteskikirjaimia. Tämän luokan tilalla voidaan käyttää
+Foil\TeX:iä\footnote{\CTAN|macros/latex/contrib/supported/foiltex|}.
+ \index{slides-luokka}\index{foiltex}
+\end{description}
+\end{lined}
+\end{table}
+
+\begin{table}[!bp]
+\caption{Dokumenttiluokkien optiot} \label{options}
+\begin{lined}{12cm}
+\begin{flushleft}
+\begin{description}
+\item[\normalfont\texttt{10pt}, \texttt{11pt}, \texttt{12pt}] \quad Nämä optiot
+ asettavat dokumentin peruskirjasimen koon. Mikäli kokoa ei määritellä,
+ käyttöön tulee \texttt{10pt}. \index{dokumentin kirjasimen koko}
+ \index{peruskirjasimen koko}
+\item[\normalfont\texttt{a4paper}, \texttt{letterpaper}, \ldots] \quad Nämä
+ optiot määrittelevät paperin koon. Oletuksena on amerikkalainen
+ \texttt{letterpaper}. Näiden lisäksi optiona voidaan antaa \texttt{a5paper},
+ \texttt{b5paper}, \texttt{executivepaper} ja \texttt{legalpaper}.
+ \index{legal paper} \index{paper size}\index{A4 paper}\index{letter paper} \index{A5
+ paper}\index{B5 paper}\index{executive paper}
+
+\item[\normalfont\texttt{fleqn}] \quad Optio latoo matemaattiset kaavat vasempaan
+ reunaan tasattuina eikä keskitettyinä.
+
+\item[\normalfont\texttt{leqno}] \quad Asettaa kaavojen numeroinnnin vasempaan reunaan
+ oikean sijasta.
+
+\item[\normalfont\texttt{titlepage}, \texttt{notitlepage}] \quad Optiolla voidaan
+ muuttaa oletuskäytäntöä siitä, tuleeko \wi{dokumentin nimiö} omalle
+ sivulleen vai ei. \texttt{article}-luokassa nimiö ei tule omalle sivulleen
+ oletusarvoisesti, kuten \texttt{report}- ja \texttt{book}-luokissa. \index{nimiö}
+
+\item[\normalfont\texttt{twocolumn}] \quad Panee \LaTeX:n latomaan tekstin
+ \index{kaksipalstainen teksti} kahdelle palstalle.
+
+\item[\normalfont\texttt{twoside, oneside}] \quad Määrittelee käyttöön joko
+ kaksi- tai yksipuolisen tulostuksen. Luokissa \texttt{article} ja
+ \texttt{report} tulostus on oletusarvoisesti \index{yksipuolinen tulostus}
+ yksipuolista ja \texttt{book}-luokassa tulostus on \index{kaksipuolinen tulostus}
+ kaksipuolista. Huomaa, että tämä vaikuttaa ainoastaan dokumentin taittoon.
+ Lisämääre \texttt{twoside} \emph{ei} vaikuta siihen, tulostaako tulostin dokumentin
+ todella kaksipuoleisena.
+
+\item[\normalfont\texttt{landscape}] \quad Latoo tekstin vaaka-asennossa olevalle sivulle.
+
+\item[\normalfont\texttt{openright, openany}] \quad Luvut alkavat joko vain
+ oikeanpuoleiselta sivulta tai miltä tahansa seuraavalta sivulta.
+ Tämä ei toimi \texttt{article}-luokassa, sillä siinä ei lukuja ole
+ käytössä lainkaan. \texttt{report}-luokka aloittaa luvut oletusarvoisesti
+ heti seuraavalla sivulla ja \texttt{book}-luokka aloittaa luvut
+ oikeanpuoleisilta sivuilta.
+
+\end{description}
+\end{flushleft}
+\end{lined}
+\end{table}
+
+Esimerkki: käsikirjoitustiedosto voisi alkaa rivillä:
+\begin{code}
+\ci{documentclass}\verb|[11pt,twoside,a4paper]{article}|
+\end{code}
+joka pyytää \LaTeX:ia latomaan dokumentin \emph{artikkelina}, jonka
+peruskirjasimen koko on \emph{11 pistettä} sekä määrittelemään taiton
+\emph{kaksipuoleiselle} tulostukselle \emph{A4-kokoiselle paperille}.
+\pagebreak[2]
+\subsection{Makropakkaukset}
+\index{Makropakkukset} Dokumenttia kirjoitettaessa huomataan mahdollisesti,
+että \LaTeX{} ei pysty tekemään kaikkea. Jos mukaan pitää saada
+\index{grafiikka} grafiikkaa, \index{värillinen teksti} värillistä tekstiä
+tai jonkin tiedoston lähdekoodia,
+täytyy \LaTeX:n ominaisuuksia lisätä. Tällaisia lisäyksiä kutsutaan
+makropakkauksiksi. Pakkaukset otetaan käyttöön
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|[|\emph{optiot}\verb|]{|\emph{pakkaus}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent komennolla, jossa \emph{pakkaus} on makropakkauksen nimi ja
+\emph{optiot} ovat lisämääreitä, jotka käynnistävät pakkauksen tietyt
+toiminnot. Osa pakkauksista tulee perus-\LaTeXe:n mukana (Katso
+taulukkoa~\ref{packages}). Loput voi hankkia erikseen. Paikallisessa
+systeemissä käytössä olevista makropakkauksista löytyy lisätietoa
+mahdollisesti \guide:ssa. \LaTeX-pakkausten pääasiallinen tiedonlähde
+on \companion. Se sisältää kuvaukset sadoista makropakkauksista sekä
+tietoa siitä, miten voidaan tehdä omia lisäyksiä \LaTeXe:iin.
+
+Nykyisten {\TeX}-järjestelmien mukana asentuu suuri joukko makropakkauksia.
+Unix-järjestelmässä näiden dokumentaatioon päästään käsiksi komennolla
+\texttt{texdoc}.
+
+\begin{table}[!hbp]
+\caption{Joitakin \LaTeX:n mukana tulevia makropakkauksia} \label{packages}
+\begin{lined}{11cm}
+\begin{description}
+\item[\normalfont\pai{doc}] \LaTeX-ohjelmien dokumentointiin.\\
+ Kuvataan tiedostossa \texttt{doc.dtx}\footnote{Tämä tiedosto pitäisi olla
+ asennettuna paikallisessa järjestelmässä ja siitä pitäisi pystyä saamaan
+ \texttt{dvi}-tiedosto antamalla komento \texttt{latex doc.dtx} missä
+ tahansa hakemistossa, johon sinulla on kirjoitusoikeus. Sama pätee
+ myös muihin tässä taulukossa mainittuihin tiedostoihin.} ja
+ \companion:ssa.
+
+\item[\normalfont\pai{exscale}] Tarjoaa matemaattisista lisäkirjasimista
+ skaalatut versiot.\\
+ Kuvataan tiedostossa \texttt{ltexscale.dtx}.
+
+\item[\normalfont\pai{fontenc}] Määrää \LaTeX:n käyttämän
+ kirjasimen \index{merkkivalikoima} merkkivalikoiman.\\
+ Kuvataan tiedostossa \texttt{ltoutenc.dtx}.
+
+\item[\normalfont\pai{ifthen}] Lisää käyttöön komennot\\
+ 'jos\ldots niin sitten\ldots muuten\ldots.'\\ Kuvataan
+ \texttt{ifthen.dtx}-tiedostossa ja \companion:ssa.
+
+\item[\normalfont\pai{latexsym}] Mahdollistaa erityisten
+ \LaTeX-symbolien käytön. Kuvataan tiedostossa \texttt{latexsym.dtx}
+ ja \companion:ssa.
+
+\item[\normalfont\pai{makeidx}] Ottaa käyttöön käskyt hakemistojen
+ tekemiseksi. Kuvataan kohdassa~\ref{sec:indexing} ja \companion:ssa.
+
+\item[\normalfont\pai{syntonly}] Tarkistaa dokumentin rakenteen sitä latomatta.
+
+\item[\normalfont\pai{inputenc}] Käyttäjä voi määritellä mitä merkistöä
+ käsikirjoitus käyttää. Valittavana on mm.~ASCII, ISO Latin-1, ISO Latin-2,
+ 437/859 MS-DOS:n merkistöistä, Apple Macintosh, Next, ANSI-Windows tai käyttäjän
+ määrittelemä. Hyödyllinen mm.~suomenkielissä dokumenteissa.
+ Kuvataan tiedostossa \texttt{inputenc.dtx} ja suomen osalta
+ kohdassa~\ref{sec:suomi}.
+\end{description}
+\end{lined}
+\end{table}
+
+\subsection{Sivujen tyylit}
+
+\LaTeX:ssa on kolme etukäteen määriteltyä
+\wi{ylätunniste}/\wi{alatunniste}"-yhdistelmää eli ns.~\wi{sivutyyli}ä.
+Käskyn \index{sivun tyylit!yksinkertainen@\texttt{plain}}\index{plain@\texttt{plain}}
+\index{sivun tyylit!ylä- ja alatunnisteet@\texttt{headings}}\index{ylä- ja alatunnisteet@texttt{headings}}
+\index{sivun tyylit!tyhjä@\texttt{empty}}\index{tyhjä@\texttt{empty}}
+\begin{lscommand}
+\ci{pagestyle}\verb|{|\emph{tyyli}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent \emph{tyyli}-parametri määrittelee mitä tyyliä käytetään.
+Taulukko~\ref{pagestyle}
+listaa etukäteen määritellyt sivutyylit.
+
+\begin{table}[!hbp]
+\caption{\LaTeX:n sivutyylit} \label{pagestyle}
+\begin{lined}{12cm}
+\begin{description}
+
+\item[\normalfont\texttt{plain}] tulostaa sivunumerot sivun alaosaan, keskelle.
+ Tämä sivutyyli on oletuksena.
+
+\item[\normalfont\texttt{headings}] tulostaa luvun nimen ja sivunumeron sivun yläosaan.
+ Sivun alaosa jää tyhjäksi. (Tämä tyyli on käytössä tässä dokumentissa.)
+\item[\normalfont\texttt{empty}] sekä ylä- että alatunniste ovat tyhjiä.
+
+\end{description}
+\end{lined}
+\end{table}
+
+Kirjoitettavana olevan sivun tyyli voidaan muuttaa käskyllä
+\begin{lscommand}
+\ci{thispagestyle}\verb|{|\emph{tyyli}\verb|}|
+\end{lscommand}
+
+Osassa~\ref{sec:fancy}, sivulla~\pageref{sec:fancy} sekä teoksessa \companion{} kerrotaan miten
+voidaan määritellä omia ylä- ja alatunnisteita.
+
+%
+% Pointer to the Fancy headings Package description !
+%
+
+\section{Eteen osuvia tiedostoja}
+
+\LaTeX:lla työskenneltäessä on pian eksyksissä eri tiedostopäätteiden
+kanssa. Alla on lista, joka kertoo eri tiedostotyypeistä,\index{tiedostotyypit}
+joihin voi törmätä \TeX:n kanssa työskenneltäessä. Huomaa, että tämä
+ole olevinaan täydellinen lista kaikista päätteistä, mutta jos huomaat
+jonkin puuttuvan, pane tulemaan viestiä.
+
+\begin{description}
+
+\item[\eei{.tex}] \LaTeX:n tai \TeX:n käsikirjoitustiedosto. Voidaan
+ ajaa \texttt{latex}:lla.
+\item[\eei{.sty}] \LaTeX:n makrokokoelma. Tällaisen tiedoston voi
+ ottaa käyttöön \LaTeX-dokumentissa \ci{usepackage}-komennolla.
+\item[\eei{.dtx}] Dokumentoitua \TeX:iä. \LaTeX:n makrokokoelmatiedostot
+ toimitetaan pääasiassa tässä muodossa. Jos .dtx-tiedoston ajaa
+ \LaTeX:lla, saa tulostettua makrokokoelman ohjeen.
+\item[\eei{.ins}] Asennustiedosto, jota vastaa .dtx-tiedosto.
+ Kun \LaTeX-makrokokoelman lataa verkosta, saa normaalisti .dtx- ja
+.ins-tiedoston. Kun .ins-tiedoston ajaa \LaTeX:lla, saa .dtx-tiedostosta
+ purettua makrotiedostot eli .sty-tiedostot.
+\item[\eei{.cls}] Luokkatiedosto määrittelee dokumentin ulkoasun.
+ Ne valitaan käyttöön \ci{documentclass}-komennolla.
+\item[\eei{.fd}] kertoo {\LaTeX}:lle mitä kirjasintiedostoja käytetään.
+\end{description}
+Kun \LaTeX:lle syötetään käsikirjoitustiedosto, syntyy seuraavia
+tiedostoja:
+
+\begin{description}
+\item[\eei{.dvi}] Device Independent file eli laitteistoriippumaton tiedosto.
+ Tämä on pääasiallisin tulos \LaTeX:n käsittelystä. Sisältöä voidaan
+ tarkastella DVI esikatseluohjelmalla tai se voidaan lähettää tulostimelle
+ \texttt{dvips}:llä tai vastaavalla ohjelmalla.
+\item[\eei{.log}] Lokitiedosto, joka kertoo yksityiskohtaisesti mitä
+ käännösprosessin aikana tapahtui.
+\item[\eei{.toc}] Varastoi kaikki väliotsikot. Tiedosto luetaan
+ seuraavan ajon aikana ja siitä muodostetaan sisällysluettelo.
+\item[\eei{.lof}] Sama kuin .toc, mutta tästä saadaan kuvitusluettelo.
+\item[\eei{.lot}] Edelleen samaa, mutta nyt taulukoiden listaamista varten.
+\item[\eei{.aux}] Vielä yksi tiedosto, joka välittää tietoa käännöskerrasta
+ toiseen. .aux-tiedostoa käytetään muun muassa ristiviitteiden sisältämän
+informaation säilyttämiseen.
+\item[\eei{.idx}] Jos dokumentissa on hakemisto, \LaTeX{} varastoi kaikki
+hakemistoon menevät sanat tähän tiedostoon. Tämä tiedosto prosessoidaan
+\texttt{makeindex}:llä. Katso lisätietoja hakemiston tekemisestä
+kohdasta \ref{sec:indexing}, sivulla \pageref{sec:indexing}
+\item[\eei{.ind}] On prosessoitu .idx-tiedosto, jonka sisältö on
+valmiina liitettäväksi dokumenttiin seuraavan ajon aikana.
+\item[\eei{.ilg}] Lokitiedosto, joka kertoo mitä \texttt{makeindex} teki.
+\end{description}
+
+
+% Package Info pointer
+%
+%
+
+
+%
+% Add Info on page-numbering, ...
+% \pagenumbering
+
+\section{Suuret projektit}
+
+Isoja dokumentteja tehtäessä voidaan käsikirjoitus jakaa useampaan
+tiedostoon. \LaTeX:ssa on kaksi komentoa tämän tekemiseen.
+
+\begin{lscommand}
+\ci{include}\verb|{|\emph{tiedosto}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent Tätä käskyä voidaan käyttää itse tekstiosassa lisäämään
+toisen tiedoston sisältö. Huomaa, että \LaTeX{} aloittaa uuden
+sivun ennen kuin se alkaa käsitellä \emph{tiedoston} sisältöä.
+
+Toista käskyä voidaan käyttää esittelyosassa. Se antaa mahdollisuuden
+ohjata \LaTeX{} lukemaan ainoastaan tietyt tiedostot.
+\begin{lscommand}
+\ci{includeonly}\verb|{|\emph{tiedosto1}\verb|,|\emph{tiedosto2}%
+\verb|,|\ldots\verb|}|
+\end{lscommand}
+
+Kun tämä käsky on annettu esittelyosassa, suoritetaan vain
+\ci{includeonly}-komennon listassa mainittujen tiedostojen \ci{include}-komennot.
+Huomaa, että tiedoston nimen ja pilkun välissä ei saa olla välilyöntiä.
+
+\ci{include}-käsky aloittaa tiedoston sisällön latomisen uudelta sivulta.
+Tästä on hyötyä \ci{includeonly}-käskyä käytettäessä, sillä sivun vaihdot
+eivät muuta paikkaa, vaikka kaikkia tiedostoja ei luettaisi.
+Joskus tämä ei ole toivottavaa. Silloin voidaan käyttää käskyä
+\begin{lscommand}
+\ci{input}\verb|{|\emph{tiedosto}\verb|}|
+\end{lscommand}
+\noindent Se yksinkertaisesti ottaa mukaan tiedoston sisällön siihen paikkaan,
+ilman mitään kommervenkkejä.
+
+Jos halutaan, että \LaTeX{} ei tee muuta kuin tarkistaa nopeasti
+dokumentin, voidaan käyttää makropakettia \pai{syntonly}. Se panee
+\LaTeX:n tarkastamaan, että dokumentissa on käytetty oikeaa syntaksia
+ja komentoja on käytetty oikein, mutta ei tulosta mitään (DVI) tulostustiedostoa.
+
+Koska \LaTeX toimii nopeammin tässä tilassa, voidaan säästää aikaa.
+Käyttö on hyvin yksinkertaista:
+
+\begin{verbatim}
+\usepackage{syntonly}
+\syntaxonly
+\end{verbatim}
+
+Kun halutaan tuottaa ladottuja sivuja, voidaan yksinkertaisesti
+kommentoida jälkimmäinen rivi (lisäämällä sen eteen prosenttimerkki).
+
+\section{Suomenkieliset dokumentit}\label{sec:suomi}
+
+Kun dokumenttia ei kirjoiteta englanniksi, vaan esimerkiksi suomeksi,
+\LaTeX:n asetuksia täytyy muuttaa hieman:
+
+\begin{enumerate}
+\item Kaikki automaattisesti generoitavat tekstit\footnote{Sisällysluettelo,
+Kuvaluettelo, \ldots} täytyy muuttaa suomenkielisiksi. Käyttämällä
+Johannes Braamsin \pai{babel}-makropakettia nämä muuttuvat automaattisesti
+halutun kieliseksi.
+\item \LaTeX:n täytyy saada tietoonsa jostain suomen kielen tavutussäännöt.
+Tavutussääntöjen lisääminen on hieman hankalampi juttu. Jotta eri tavutussäännöt
+tulisivat käyttöön täytyy ne lisätä formaattitiedostoon. \guide:n pitäisi antaa
+tarvittava informaatio.
+\end{enumerate}
+
+Jos järjestelmääsi on jo lisätty suomalaiset tavutussäännöt, voit käynnistää
+suomalaiset \pai{babel}-makrot lisäämällä \verb|\documentclass|-käskyn jälkeen:
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|[|\emph{finnish}\verb|]{babel}|
+\end{lscommand}
+\noindent Suomen tilalla voidaan käyttää myös muita kieliä. \guide:n pitäisi
+kertoa mitä kieliä järjestelmäsi tukee. Babel ottaa samalla käyttöön suomalaiset
+tavutussäännöt. Jos järjestelmäsi \LaTeX-formaatti ei tue suomen tavutusta,
+babel toimii kyllä, mutta se ottaa tavutuksen pois päältä. Tämä vaikuttaa
+heikentävästi dokumentin ulkoasuun.
+
+\textsf{Babel} lisää käyttöön myös muita käskyjä, jotka liittyvät merkkien
+syöttöön, tavutukseen jne. Niistä kerrotaan tarkemmin edempänä tässä dokumentissa.
+
+\subsection{Ääkköset käsikirjoituksesa}
+
+\LaTeX:ssa on useita tapoja kirjoittaa suomessa käytettävät
+kirjaimet 'ä' ja 'ö'. Helpointa on luonnollisesti käyttää
+suomalaisen näppäimistön vastaavia kirjaimia suoraan.
+Tämä onnistuu kyllä \LaTeX:ssa, vaikka se onkin amerikkalaista
+alkuperää ja olettaa, että käytössä on vain englanninkielen
+aakkoset.
+
+Ongelmana on kuitenkin se, että eri tietokonesysteemeissä
+käytetään ainakin vielä toistaiseksi erilaisia merkistöjä,
+joissa 'ä' ja 'ö' sijaitsevat eri paikoissa. Niinpä
+\LaTeX:lle täytyy kertoa mitä merkistöä käytetään. Se tehdään
+käskyllä:
+
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|[|\emph{merkistö}\verb|]{|inputenc\verb|}|
+\end{lscommand}
+
+joka kannattaa lisätä heti \ci{documentclass}-komennon jälkeen.
+
+Hakasulkeiden sisään tulee käytetyn merkistön nimi.
+Vaikka kirjoittaja ei tietäisi mitään tietokoneiden merkistöistä,
+voi hän valita helposti oikean merkistön, kunhan
+käyttöjärjestelmän nimi on tiedossa. Taulukossa~\ref{inputencs}
+on lueteltu eri käyttöjärjestelmissä käytetyt merkistöt
+suomen kieltä varten.
+
+%Input Encoding
+\newcommand{\ieih}[1]{%
+\index{merkistöt!syöttömerkistö!#1@\texttt{#1}}%
+\index{syöttömerkistöt!#1@\texttt{#1}}%
+\index{#1@\texttt{#1}}}
+\newcommand{\iei}[1]{%
+\ieih{#1}\texttt{#1}}
+%Font Encoding
+\newcommand{\feih}[1]{%
+\index{merkistöt!kirjasin!#1@\texttt{#1}}%
+\index{kirjasimen merkistövalikoima!#1@\texttt{#1}}%
+\index{#1@\texttt{#1}}}
+\newcommand{\fei}[1]{%
+\feih{#1}\texttt{#1}}
+
+\begin{table}[!bp]
+\caption{Eri käyttöjärjestelmien merkistöt} \label{inputencs}
+\begin{lined}{12cm}
+\begin{description}
+\item[\normalfont\texttt{ansinew}] on Windowsin käyttäjille.
+\item[\normalfont\texttt{cp1252}] on vaihtoehtoinen tapa ilmaista, että
+ käytetään Windowsin merkistöä. Tämä vaihtoehto tuli käyttöön
+ \LaTeXe:ssa vuoden 1997 joulukuun päivityksessä.
+\item[\normalfont\texttt{latin1}] on \textsc{unix}in, Linuxin ja Amigan käyttäjille.
+\item[\normalfont\texttt{cp850}] on suomalaisille MS-DOSin
+ käyttäjille.
+\item[\normalfont\texttt{applemac}] on Macintoshin käyttäjille.
+\item[\normalfont\texttt{next}] on Next-työasemien käyttäjille.
+\item[\normalfont\texttt{decmulti}] on DEC-systeemien käyttäjille.
+\end{description}
+\end{lined}
+\end{table}
+
+Lisäksi uusimmmissa Windowsin versioissa voidaan käyttää
+Unicode-merkistöä. Tämä mahdollistaa useiden eri kirjoitusjärjestelmien
+käyttämisen samassa dokumentissa. Mikäli tekstieditori tukee
+Unicode-merkistöä, voidaan myös {\LaTeX}:ssa käyttää
+sitä \pai{ucs}-makropakkauksen avulla.
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|{ucs}|\\
+\ci{usepackage}\verb|[|\iei{utf8}\verb|]{inputenc}|
+\end{lscommand}
+
+Nyt {\LaTeX}:n käsikirjoitustiedostoissa voidaan
+käyttää \iei{utf8}-koodattua Unicodea. Tässä koodauksessa
+yhtä merkkiä vastaa yhdestä neljään tavua.
+
+Suomessa \TeX-järjestelmä on joskus asennettu niin, että
+yllämainittua makropakettia ei tarvitse kirjoittaa dokumentin
+esittelyosaan. Lisätietoja pitäisi saada
+\guide:sta tai kokeilemalla toimivatko ääkköset ilman mitään
+erityisiä käskyjä.
+
+Lisäksi tulee huomioida, että kaikki järjestelmät eivät ehkä
+pysty lukemaan sellaisia käsikirjoitustiedostoja, joissa
+ääkköset ovat mukana. Jo pelkästään MS-DOSissa ja Windowsissa
+ääkköset on koodattu eri paikkoihin. Ääkkösistä voi myös olla harmia,
+jos käsikirjoitus lähetetään amerikkalaiselle kustantajalle,
+joka haluaa pelkkiä ASCII-tiedostoja ilman mitään eurooppalaisia kirjaimia.
+Näiden kirjainten esittämiseen on \LaTeX:ssa kuitenkin muitakin
+tapoja, joista kerrotaan edempänä.
+
+\subsection{Oikean merkistön valinta}
+
+LaTeX2e käyttää oletusarvoisesti Donald Knuthin tekemiä
+\emph{Computer Modern} "=kirjasimia,\label{OT1} joilla voidaan kyllä
+esittää 'ä' ja 'ö' "=kirjaimet, mutta suomalainen tavutus
+ei suostu toimimaan näillä kirjasimilla. Syynä on se, että
+Knuthin kirjasimissa 'ä' ja 'ö' tulostetaan yhdistämällä
+'a' tai 'o' ja ne kaksi pistettä, joita saksalaiset kutsuvat
+nimellä 'umlaut'. Lopputulos on tulostettuna suht oikean
+näköinen, mutta tavutusmekanismi ei ymmärrä tällaisia
+yhdistelmäkirjaimia.
+
+Knuthin merkistöä käytettäessä ei tavutus toimi missään
+muussakaan kielessä, jossa käytetään aksentteja. Niinpä
+\LaTeXe:ta varten tehtiin uusi merkistö, jolle annettiin nimeksi
+\fei{T1} (Text Encoding 1) ja uudet kirjasimet,
+joiden nimeksi tuli \emph{European Computer Modern} eli EC.
+Tässä merkistössä on kirjaimia, joissa aksentit ovat valmiina
+mukana, niinpä tavutus suostuu jälleen toimimaan.
+T1-merkistö otetaan käyttöön käskyllä:
+
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|[T1]{fontenc}|
+\end{lscommand}
+
+Muitakin merkistöjä on olemassa kuin {T1}, esim.~Knuthin merkistön
+tunnus on \fei{OT1} Old Text Encoding 1) ja kyrillisten LH-kirjasinten
+merkistöjen tunnuksia ovat \fei{T2A}, \fei{T2B}, \fei{T2C} ja \fei{X2}.\footnote{Lista kielistä,
+joita nämä merkistöt tukevat löytyy teoksesta \cite{cyrguide}.}
+Kreikkalaista merkistöä varten on olemassa CB-paketti, joka sisältää \fei{LGR}-merkistöä
+käyttävät kirjasimet.
+
+Oletuksena T1-merkistössä käytetään siis EC-kirjasimia, mutta
+näistä ei ensin ollut olemassa ilmaisia Postscript-versioita ja tästä
+tuli ongelma, kun dokumenteista piti tehdä PDF-versio. Ongelma
+ratkaistiin yleensä ottamalla käyttöön jokin Postscript-kirjasin.
+Esimerkiksi Times otetaan käyttöön seuraavasti:
+\begin{lscommand}
+\ci{usepackage}\verb|{times}|
+\end{lscommand}
+
+Toinen vaihtoehto oli käyttää makropakettia \pai{ae}, joka
+huijasi \LaTeX:n käyttämään \emph{Computer Modern} "=kirjasinta
+\fei{T1}-merkistön tavoin.
+
+Kummassakin tavassa on vikana se, että aivan kaikkia T1-merkistön
+kirjainmerkkejä ei löydy kuin EC-kirjasimista. Näitä ei yleensä
+kuitenkaan tarvita suomenkielisssä dokumenteissa.
+
+Vuoden 2002 aikana CTAN-hakemistoon kuitenkin ilmaantui
+fonttikokoelma nimeltä \emph{Super Computer Modern}, joka
+sisältää EC-kirjasinten Post\-script"-kopiot sekä mm.~kyrilliset
+kirjainmerkit. Suomenkielisen version PDF-tiedostoissa on
+käytetty juuri näitä Super Computer Modern "=kirjasimia.
+
+%%% Local Variables:
+%%% mode: latex
+%%% TeX-master: "lyhyt2e"
+%%% End:
+