diff options
author | Karl Berry <karl@freefriends.org> | 2021-12-27 21:12:03 +0000 |
---|---|---|
committer | Karl Berry <karl@freefriends.org> | 2021-12-27 21:12:03 +0000 |
commit | ec016d2ca9761c355da1866d3cf744902c34f22a (patch) | |
tree | 96b49fb0d5456541ede742d78d84f0cc0ac65f36 /Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex | |
parent | e6ccebeaae32646e563aa29e02f80ea56f9d7f19 (diff) |
kaytannollista-latexia (27dec21)
git-svn-id: svn://tug.org/texlive/trunk@61419 c570f23f-e606-0410-a88d-b1316a301751
Diffstat (limited to 'Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex')
-rw-r--r-- | Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex | 430 |
1 files changed, 430 insertions, 0 deletions
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex new file mode 100644 index 00000000000..5913cf0c880 --- /dev/null +++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex @@ -0,0 +1,430 @@ +% Tekijä: Teemu Likonen <tlikonen@iki.fi> +% Lisenssi: Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen (CC BY-SA 4.0) +% https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/legalcode.fi + +\chapter{Valmistautuminen} + +Tämän pääluvun tarkoituksena on johdatella uudet ihmiset Latexin pariin. +Tämän luettuasi sinun pitäisi olla valmis aloittamaan Latexin käyttö ja +opiskelemaan sen tekniikkaa eteenpäin. Jos taas olet jo tottunut +kääntämään Latex\-/ lähdetiedostoja, voit aivan hyvin hypätä tämän luvun +yli tai ehkä vain silmäillä tekstiä lisävinkkien toivossa. + +\section{Käsitteet ja nimet} + +Latex ja sen ympärille rakentuneet ohjelmistot ovat aika monimutkainen +kokonaisuus, johon kuuluu eri\-/ikäisiä ja abstraktiotasoltaan erilaisia +osia. Mukaan kuuluu tietenkin konkreettisia tietokoneohjelmia, jotka +tekevät konkreettisia, ennalta määriteltyjä asioita. Mukaan kuuluu +kuitenkin myös ihmisten luomia abstrakteja käsitteitä, jotka ovat +vaikeammin määriteltävissä. + +Internetissä näkyy silloin tällöin termi- ja käsitekeskusteluja, jossa +ihmetellään, mihin mikäkin Latexiin liittyvä palikka kuuluu +käsitteellisesti. Millainen suhde joillakin uudemmilla osilla on +vanhempiin? Oikeiden termien ja käsitteiden osaamisesta on hyötyä +ainakin silloin, kun pyytää verkossa apua suurelta yleisöltä. +Viestintähän aina vaatii, että puhutaan suunnilleen samaa kieltä, joten +seuraavaksi selvennetään hieman Latexiin liittyviä peruskäsitteitä. + +\subsection{Tex ja Latex} + +Tex on tekstin ladontaan erikoistunut ohjelmointikieli. Kielen avulla +voidaan antaa ladontaohjeita ja ilmaista muuta siihen liittyvää +logiikkaa. Ohjelmointikielellä kirjoitettujen ohjeiden perusteella +tietokoneohjelma osaa latoa tekstidokumentin ihmisten luettavaksi. +Niinpä Tex on myös tietokoneohjelma (\koodi{tex}), joka osaa lukea +Tex\-/ ohjelmointikieltä sisältävän tekstitiedoston ja tuottaa sen +perusteella valmiin julkaistavan dokumentin. Yleensä Tex\-/ +ohjelmointikieltä ei kuitenkaan käytetä suoraan tekstidokumenttien +toteuttamiseen. Ohjelmointikieltä kirjoittavat tavallisimmin vain ne, +jotka haluavat kehittää itse ladontajärjestelmää paremmaksi muita +ihmisiä varten. + +Latex toimii korkeammalla abstraktiotasolla kuin Tex. Se on laaja +kokoelma toimintoja, jotka piilottavat monimutkaiset tekniset +yksityiskohdat ja tarjoavat ihmisille varsin helppokäyttöisen +merkintäkielen, jolla omat tekstidokumentit voi toteuttaa. Latex\-/ +merkintäkielen kirjoittaminen ei ole ohjelmointia, vaan se on oman +dokumentin sisällön, rakenteen ja ulkoasun kuvailua tietynlaisten +merkintätapojen avulla. + +Latex\-/ merkintäkielellä kuvatut dokumentit välitetään +tietokoneohjelmalle jatkokäsiteltäväksi. Niinpä Latex on myös +tietokoneohjelma (\koodi{latex}, \koodi{pdflatex}), jolla +merkintäkielinen lähdetiedosto käännetään julkaistavaksi dvi- tai pdf\-/ +dokumentiksi.% +\footnote{\textsc{dvi} = device independent file format; \textsc{pdf} = + portable document format.} + +Latex\-/ järjestelmästä käytetään tällä hetkellä versiota Latex~2ε, joka +julkaistiin jo vuonna 1994 ja johon ilmestyy pieniä parannuksia +vuosittain. Perusosat ovat kuitenkin varsin muuttumattomia. Varsinainen +kiinnostava kehitys tapahtuukin esimerkiksi Latexin kääntäjissä +(Lualatex ja Xelatex) sekä eri tekijöiden dokumenttiluokissa (luku +\ref{luku/dokumenttiluokat}) ja laajennuspaketeissa. Viimeksi mainitut +laajentavat perus\-/ Latexia tuomalla niihin lisää helppokäyttöisiä +toimintoja. + +\subsection{Lualatex ja Xelatex} + +Nykyaikana Latex\-/ dokumentteja ei juuri käännetä alkuperäisillä +kääntäjillä (\koodi{latex}, \koodi{pdflatex}, \koodi{tex}) vaan +kehittyneemmillä kääntäjäohjelmilla.% +\footnote{Englannin kielellä Latexin kääntäjiä on tapana kutsua + yleisnimellä \englantik{engine} 'kone, moottori'.} Niistä tärkeimmät +ovat Lualatex ja Xelatex.% +\footnote{Tietokoneohjelmat \koodi{lualatex} ja \koodi{luatex} sekä + \koodi{xelatex} ja \koodi{xetex}.} Ne muun muassa osaavat lukea +Unicode\-/ merkistöllä kirjoitettuja lähdedokumentteja ja käyttää +nykyaikaisia \englanti{True Type}- ja \englanti{Open Type} \=/fontteja, +mitä alkuperäinen Latex ja Tex eivät osaa. + +Lualatexilla ja Xelatexilla ei ole ohjelmien käyttäjän kannalta +suurtakaan eroa -- ei välttämättä mitään näkyvää eroa. Miksi sitten on +olemassa kaksi, ulkoisesti lähes samanlaista kääntäjää? Tärkein syy +taitaa olla se, että Xelatex tehtiin ensin. Tarkoituksena oli saada +Unicode\-/ merkistön tuki ja fonttiasiat ajan tasalle. Myöhemmin jotkut +ajattelivat, että Lua\-/ ohjelmointikieli täytyy saada mukaan. Sillä on +merkitystä joillekuille laajennuspakettien tekijöille. Lua\-/ kielen +sisällyttäminen oikeastaan pakotti kirjoittamaan koko homman uusiksi. +Toteutuksissa on muitakin sisäisiä eroja. Xelatex oli pitkään suositumpi +ja paremmin tuettu eri laajennuspaketeissa, mutta erot ovat sittemmin +tasoittuneet. + +Latex\-/ kokeilun alkutaipaleella voi vaikka arpoa kolikon avulla, +kumpaa kääntäjää käyttää, sillä niiden erot eivät ihan helposti tule +esiin. Jotkin harvat laajennuspaketit eivät toimi Lualatexissa, kun taas +toiset eivät toimi Xelatexissa. Joskus saattaa jopa tulla vastaan +yksittäinen, kehityksestä ehkä jälkeen jäänyt paketti, joka ei toimi +kummassakaan vaan ainoastaan perinteisillä kääntäjillä (\koodi{latex}, +\koodi{pdflatex}). + +Joissakin tilanteissa eri kääntäjien tekemissä pdf\-/ dokumenteissa +näkyy pieniä eroja. Ainakin yksittäisissä fonttien asetuksissa ja +joidenkin Unicode\-/ merkkien käsittelyssä on eroja. Tämänkin oppaan +tekstissä mainitaan pari pientä ominaisuutta, jotka toimivat vain +toisella kääntäjällä: toiset Lualatexilla, toiset Xelatexilla. Itse +oppaan lähdetiedostot kääntyvät ja toimivat yhtä lailla molemmilla. + +\subsection{Latex yläkäsitteenä} + +Jotta kaikki olisi mahdollisimman sekavaa, ''Latex'' toimii myös +yleisnimityksenä tälle kaikelle. Se esiintyy ilmauksissa kuten +''Toteutin dokumentin Latexilla'' tai ''Tämä artikkeli on tehty +Latexilla''. Ilmaukset sitten tarkoittavat suunnilleen seuraavanlaista: +Henkilöllä on asennettuna tietokoneelle Latex\-/ jakelukokonaisuus +(kuten Tex Live). Hän on kirjoittanut tekstieditorilla (kuten +\textsc{gnu} Emacsilla) tekstitiedoston, jossa on dokumentin sisältö ja +Latex\-/ merkintäkielisiä komentoja mutta ehkä myös joitakin Tex\-/ +komentoja. Sitten hän on kääntänyt eli ladotuttanut tekstitiedostonsa +pdf\-/ tiedostoksi Latex\-/ ladontaohjelman jollakin toteutuksella kuten +Lualatexilla tai Xelatexilla. + +Meille taitaa riittää vain Latexista puhuminen, mutta siitäkin on +mainittava vielä yksi asia. Latexin harrastajat tykkäävät käyttää +dokumenttiensa leipätekstissä ladontajärjestelmän logoja kuten \TeX{} ja +\LaTeX{}. Usein teksteissä näkyy myös logojen pohjalta mukailtuja +kirjoitusasuja TeX ja LaTeX. + +Kielenhuoltajien suositusten mukaan logojen eikä erikoisten +kIRjoiTusAsuJen paikka ei ole asiatyylisten tekstilajien leipätekstissä. +Nimet ovat osa kielen järjestelmää ja käyttäytyvät normaalissa tekstissä +sen mukaisesti. Niinpä tässä oppaassa käytetään erisnimiä kielenhuollon +normien mukaisesti, esimerkiksi Tex ja Latex. Koodi ja komennot ovat +siinä muodossa kuin ne tietokoneelle annetaan, esimerkiksi +\koodi{lualatex}. Tasalevyinen, kirjoituskonetyylinen fontti on merkkinä +siitä, että kyse on tietokonekoodista. + +\section{Asentaminen tietokoneelle} +\label{luku/asentaminen} + +Latex pitää tietysti asentaa tietokoneelle, jotta sitä voisi käyttää. +Miten edellisessä luvussa kuvattu sekava kokonaisuus saadaan ehjänä +omalle tietokoneelle? Onneksi muut ovat jo ratkaisseet sen ongelman. + +Tavallisin tapa Latexin käyttöönottoon on jonkin Latexin jakelupaketin +asentaminen. Jakelupaketti sisältää Latexin perusosien lisäksi paljon +laajennuspaketteja ja niiden ohjekirjoja. Kaikkea ei koskaan tarvitse, +mutta kun yllättävä tarve tulee tai lukee vinkkejä verkkokeskusteluista, +on mukavaa huomata, että paketti olikin itsellä jo valmiina. Siksi +suosittelen kokonaisen jakelupaketin asentamista. + +\textsc{gnu}/Linuxissa ja muissa Unix\-/ tyyppisissä +käyttöjärjestelmissä käytetään yleensä Tex Live \=/nimistä jakelua. Se +on todennäköisesti saatavilla käyttöjärjestelmäjakelun +pakettivarastoista. Esimerkiksi Debianiin% +\footnote{\url{https://www.debian.org/}} ja sen kaltaisiin järjestelmiin +on asennuspaketti ''texlive-full'', joka asentaa kaiken helposti ja +kerralla. + +Windows\-/ käyttöjärjestelmälle on saatavilla Tex Liven lisäksi Miktex +ja Protext. Mac \textsc{os} \=/käyttöjärjestelmän kanssa käytettäneen +yleensä Mactex\-/ nimistä jakelua. + +\section{Apuohjelmia} + +\subsection{Tekstieditori} + +Omien dokumenttien ja Latex\-/ merkintäkielen kirjoittamiseen kannattaa +käyttää kunnollista tekstieditoria, koska se on tärkein työkalu ja sen +kanssa ollaan eniten tekemisissä. Pyri löytämään sellainen editori, joka +osaa värjätä tekstiä Latexin tai Texin tekstipiirteiden mukaisesti. +Väreillä ei sinänsä ole merkitystä, mutta editorin laadusta se yleensä +kertoo paljon. Jos editori tuntee erilaisten ohjelmointi\-/{} ja +merkintäkielten luonnetta ja osaa merkitä kielen avainsanoja +havainnollisilla väreillä, se todennäköisesti on tehty tehokkaaseen +ohjelmointiin ja muuhun vastaavaan työskentelyyn. Ihan yksinkertaisiin +editoreihin ei tuollaisia ominaisuuksia yleensä tehdä. + +\subsection{Pdf-katselin} + +Latex\-/ kääntäjät eli \=/moottorit kuten Lualatex ja Xelatex tuottavat +pdf\-/ tiedoston, ja niiden katselemiseen tarvitaan tietenkin oma +ohjelmansa. Sellaisia on saatavilla paljon erilaisia, ja melkein mikä +tahansa kelpaa, mutta yksi tietty ominaisuus olisi toivottavaa olla: +muuttuneen pdf\-/ tiedoston automaattinen lataaminen. + +Välillä työskentely on sitä, että tehdään Latex\-/ dokumenttiin pieni +muutos, käännetään se ja katsotaan pdf:ää. Lopputulos ei ehkä ihan +miellytä. Muokataan tekstiä tai asetuksia vähän, käännetään ja +katsotaan, miltä ladottu pdf nyt näyttää. + +On suuri apu, jos pdf\-/ katselimessa ei tarvitse joka kerta valikoiden +kautta avata samaa tiedostoa uudelleen, vaan ohjelma itse huomaa, että +jo avattu tiedosto muuttui tiedostojärjestelmässä, ja lataa sen +automaattisesti uudelleen. Jotkin pdf\-/ ohjelmat osaavat tämän. Jotkin +ohjelmat eivät ihan osaa mutta osaavat sentään yhdellä +näppäinpainalluksella avata saman pdf:n uudelleen +tiedostojärjestelmästä. + +Hyvän tekstieditorin ja pdf\-/ katselimen kanssa työskentely on sujuvaa. +Parhaimmillaan editorissa tietty näppäinkomento tallentaa ja kääntää +dokumentin, ja pian pdf\-/ katselin lataa muuttuneen pdf:n +automaattisesti näkyviin. Sekä editorin että pdf\-/ katselimen voi pitää +samanaikaisesti esillä. + +\subsection{Latexmk} +\label{luku/latexmk} + +Erinomaisen hyödyllinen apuohjelma on Latexmk, koska se helpottaa +dokumenttien kääntämistä ja muutakin työskentelyä. Varsin usein Latex\-/ +dokumentit täytyy kääntää useita kertoja ennen kuin pdf\-/ tiedosto on +valmis. Tämä johtuu siitä, että dokumentit sisältävät usein +ristiviitteitä eli viittauksia dokumentin toisiin osiin. Latex ei saa +ristiviitteitä kohdalleen yhdellä kääntämisellä, vaan ensin se +kirjoittaa viittausten kohteet muistiin väliaikaistiedostoon ja +seuraavilla kääntökerroilla käyttää väliaikaistiedostoa apunaan. + +Tavallinenkin Latexin kääntäjä kyllä huomauttaa tietokoneen käyttäjää, +kun uusintakäännös on tarpeen, mutta Latexmk\-/ ohjelma käynnistää +uusintakäännöksen itse, aina kun se on tarpeellista. Alla ovat +esimerkkikomennot Latex\-/ dokumentin kääntämiseen Lualatexilla ja +Xelatexilla. + +\begin{koodilohkosis} +latexmk -lualatex teksti.tex +latexmk -xelatex teksti.tex +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Työskentelyä erityisen paljon helpottava valitsin on \koodi{\=/pvc}. Kun +tuo valitsin on mukana komennossa, Latexmk jää tarkkailemaan annettua +Latex\-/ tiedostoa, ja kun se huomaa tiedoston muuttuneen, se kääntää +tiedoston automaattisesti uudelleen. Kirjoittajan ei siis tarvitse muuta +kuin tallentaa tiedosto tekstieditorista, ja tarkkailutilassa oleva +Latexmk kääntää sen aina itsestään. + +Muitakin hyödyllisiä toimintoja on mukana. Seuraavista esimerkeistä +ensimmäinen komento poistaa kääntämisen aikana luodut +väliaikaistiedostot,% +\footnote{Kääntäjän luomien väliaikaistiedostojen nimien päätteitä: + \koodi{log}, \koodi{aux}, \koodi{out} ym.} ja jälkimmäinen komento +poistaa kaikki luodut tiedostot eli väliaikaistiedostojen lisäksi myös +valmiin pdf\-/ tiedoston. + +\begin{koodilohkosis} +latexmk -c teksti.tex +latexmk -C teksti.tex +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Edellisissä esimerkeissä käsitellään lähdetiedostoa nimeltä +\koodi{teksti.\katk tex}, mutta jos lähdetiedostoa ei anna komennolle +lainkaan, käännetään kaikki nykyisessä hakemistossa olevat +\koodi{tex}\-/ päätteiset tiedostot. + +Latexmk\-/ ohjelmalle voi tehdä asetustiedoston, johon voi kirjoittaa +omaan käyttöön sopivat asetukset. Asetustiedosto sijoitetaan +tiedostojärjestelmässä käyttäjän kotihakemistoon. Esimerkki +\ref{esim/latexmkrc} näyttää, mitä se voisi ehkä sisältää. + +\begin{esimerkki*} +\begin{koodilohko} +$pdf_mode = 4; # 4=lualatex, 5=xelatex +$lualatex = 'lualatex -interaction=nonstopmode -shell-escape %O %S'; +$xelatex = 'xelatex -interaction=nonstopmode -shell-escape %O %S'; +$clean_ext = 'snm nav xdv bbl run.xml'; +$pdf_previewer = 'okular %S'; +\end{koodilohko} + \caption{Latexmk\-/ ohjelman asetustiedosto (\koodi{\textasciitilde + /.config/\katk latexmk/\katk latexmkrc})} + \label{esim/latexmkrc} +\end{esimerkki*} + +Esimerkin ensimmäisen rivin asetus määrittää, miten pdf\-/ tiedostot +tuotetaan tai mitä kääntäjää käytetään oletuksena. Toisella ja +kolmannella rivillä määritellään, millä tavoin Lualatex ja Xelatex +suoritetaan. Tässä esimerkissä oletusasetuksiin on lisätty +\koodi{-inter\-action=\katk non\-stop\-mode}, joka estää kaiken +vuorovaikutteisen toiminnan. Asetus on tarpeen ainakin silloin, kun +kääntäjä käynnistetään toisesta ohjelmasta kuten tekstieditorista eikä +vuorovaikutus kääntäjän kanssa ole mahdollista. Valitsin +\koodi{-shell-escape} kytkee päälle ominaisuuden, jota tarvitaan +joidenkin laajennuspakettien toimintaan.\footnote{Ainakin + asiahakemistopaketit \paketti{indextools} ja \paketti{imakeidx} + tarvitsevat \koodi{-shell-escape}\-/ toiminnon (luku + \ref{luku/asiasanat}).} + +Esimerkin \ref{esim/latexmkrc} neljännellä rivillä luetellaan +kääntämisen aikana syntyvien väliaikaistiedostojen päätteitä. Latexmk\-/ +ohjelma tuntee yleisimmät väliaikaistiedostot (\koodi{log}, \koodi{aux}, +\koodi{out} ym.), mutta tällä asetuksella mukaan voi lisätä +harvinaisempia, joita se ei tunne. Viides rivi määrittää pdf\-/ +katseluohjelman, joka käynnistetään, kun käytetään valitsimia +\koodi{\=/pv} tai \koodi{\=/pvc}. + +\subsection{Texdoc} + +Latexin kirjoittajan täytyy silloin tällöin lukea ohjekirjoja. Vaikka +Latexin perusosat joskus oppisikin ulkoa, ei voi koskaan muistaa +kaikkien hyödyllisten laajennuspakettien kaikkia ominaisuuksia. + +Tex Live \=/jakelun (luku \ref{luku/asentaminen}) mukana tulee mainio +komentotulkissa toimiva komento \koodi{texdoc}, jolla voi hakea ja avata +omaan järjestelmään asennettuja Latex\-/ aiheisia ohjeita. Jos vaikka +haluaa tutustua esimerkissä \ref{esim/ensimmäinen} +(s.~\pageref{esim/ensimmäinen}) mainittavaan \paketti{fontspec}\-/ +pakettiin syvällisemmin, tarvitsee vain komentaa \koodi{texdoc + fontspec}, ja paketin pdf\-/ muotoinen ohjekirja avautuu. + +\section{Lähdetiedostot} + +Seuraavassa ovat ohjeet alkuun pääsemiseksi. Luodaan yksinkertainen +Latex\-/ lähdetiedosto, jota voi käyttää harjoitteluun ja pohjana omille +töille. Tallenna esimerkin \ref{esim/ensimmäinen} sisältö tekstieditorin +avulla tiedostoon vaikkapa nimellä \koodi{teksti.\katk tex}. Käännä eli +lado se pdf\-/ tiedostoksi käyttämällä jotakin seuraavista komennoista +(valitse yksi): + +\begin{koodilohkosis} +lualatex teksti.tex +xelatex teksti.tex +latexmk -lualatex teksti.tex +latexmk -xelatex teksti.tex +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Tuloksena pitäisi olla tiedosto \koodi{teksti.\katk pdf}, jota voi +ihailla jollakin pdf\-/ tiedostojen katseluun tarkoitetulla ohjelmalla. + +Esimerkin \ref{esim/ensimmäinen} ensimmäisellä rivillä määritellään +dokumenttiluokka \luokka{article}, joka on tietynlainen sivupohja tai +asetusten kokoelma, jonka perustalle aletaan rakentaa omaa dokumenttia. +Luokka \luokka{article} on tyypillinen valinta lyhyehköille teksteille. +Lisätietoa dokumenttiluokista on luvussa \ref{luku/dokumenttiluokat}. + +Riveillä 2--4 käytetään komentoa \komentom{usepackage}, jonka avulla +otetaan käyttöön sivun asetuksista huolehtiva \paketti{geometry}\-/ +paketti, fonttiasetuksia hoitava \paketti{fontspec}\-/ paketti ja +kieliasetuksista vastaava \paketti{polyglossia}\-/ paketti. Näitä kolmea +tarvitaan melkein joka kerta dokumenteissa, ja niihin palataan tarkemmin +luvuissa \ref{luku/sivuasetukset}, \ref{luku/kirjaintyypit} ja +\ref{luku/kieliasetukset}. + +Seuraavilla riveillä asetetaan kieleksi suomi (\koodi{finnish}) ja +määritetään oletuksena käytettävä fontti tai oikeastaan kokonainen +kirjainperhe. \englanti{Latin Modern Roman} \=/kirjainperheen tilalle +voi toki asettaa jonkin muunkin. Fontin oletuskoko on 10 typografista +pistettä, mutta tässä esimerkissä se venytetään 1,3\-/ kertaiseksi eli +13 pisteeseen. Riviväliin liittyvä kerroin asetetaan rivillä 8. + +\begin{esimerkki*} + \komentoi{begin} + \komentoi{documentclass} + \komentoi{end} + \komentoi{linespread} + \komentoi{setdefaultlanguage} + \komentoi{setmainfont} + \komentoi{usepackage} + \luokkai{article} + \pakettii{fontspec} + \pakettii{geometry} + \pakettii{polyglossia} + \ymparistoi{document} + +\begin{koodilohko} +\documentclass{article} +\usepackage[a4paper,top=20mm,bottom=30mm,left=20mm,right=20mm]{geometry} +\usepackage{fontspec} +\usepackage{polyglossia} + +\setdefaultlanguage{finnish} +\setmainfont{Latin Modern Roman}[Scale=1.3] +\linespread{1.4} + +\begin{document} + +Minun Latex-dokumenttini! + +\end{document} +\end{koodilohko} + \caption{Latex\-/ lähdedokumentin runko ja perusasetukset} + \label{esim/ensimmäinen} +\end{esimerkki*} + +Dokumentin alkuosaa riville 9 saakka kutsutaan esittelyosaksi +(\englanti{preamble}). Tässä osassa ladataan tarvittavat paketit ja +määritetään dokumentin asetuksia ja taustatietoja. Riviltä 10 alkaa +varsinainen tekstiosa eli dokumentin sivuille ladottava sisältö. Se osa +kirjoitetaan \ymparistom{document}\-/ ympäristön sisään eli riveillä 10 +ja 14 olevien ympäristön aloitus\-/\ ja lopetuskomentojen väliin +(\komento{begin}, \komento{end}). + +Tällaisen merkintäkielen avulla dokumentit kirjoitetaan. Osa +merkintäkielen komennoista tulee Latexin perusosasta ja osa tulee +erikseen ladattavista paketeista (\paketti{geometry}, +\paketti{fontspec}, \paketti{polyglossia} ym.). Komentoja voi luoda +itsekin. + +Myöhempää käyttöä varten voisi olla hyödyllistä tallentaa tämänkaltainen +pohjadokumentti. Välttyy samojen perusjuttujen kirjoittamiselta, kun voi +aloittaa työt valmiista dokumenttipohjasta. + +Lähdetiedoston nimissä kannattaa pitäytyä melko suppeassa +merkkivalikoimassa, ja varsinkin välilyöntejä kannattaa välttää. +Nimittäin kääntämisen aikana Latex ja sen paketit luovat +väliaikaistiedostoja, joilla sama nimen osa kuin lähdetiedostossa, ja +näitä tiedostoja saattavat käsitellä monet erilaiset taustalla +vaikuttavat työkaluohjelmat. Tiedoston nimissä olevat välilyönnit ja +ehkä muutkin erikoisemmat merkit aiheuttavat ongelmia. + +Pitkä lähdedokumentti voi olla mielekästä jakaa useammaksi tiedostoksi. +Yhteen lähdetiedostoon voi sisällyttää toisen tiedoston käyttämällä +\komento{input}\-/ komentoa. Komennon argumentiksi annetaan ladattavan +lähdetiedoston nimi: + +\komentoi{input} +\begin{koodilohkosis} +\input{toinen.tex} +\end{koodilohkosis} + +\noindent +Hieman vastaava komento on \komento{include}, joka myös lisää +automaattisen sivunvaihdon (\komento{clearpage}, luku +\ref{luku/sivunvaihdot}) komennon kohdalle. + +Nyt lienee sopiva aika alkaa opiskella itse Latexia eli merkintäkieltä +ja kokeilla sen ominaisuuksia itse. Tätä opasta ei tarvitse lukea +järjestyksessä luku luvulta eteenpäin, vaan eri aiheita voi vapaasti +opiskella mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan. Onnea matkaan! |