summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
diff options
context:
space:
mode:
authorKarl Berry <karl@freefriends.org>2021-12-27 21:12:03 +0000
committerKarl Berry <karl@freefriends.org>2021-12-27 21:12:03 +0000
commitec016d2ca9761c355da1866d3cf744902c34f22a (patch)
tree96b49fb0d5456541ede742d78d84f0cc0ac65f36 /Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
parente6ccebeaae32646e563aa29e02f80ea56f9d7f19 (diff)
kaytannollista-latexia (27dec21)
git-svn-id: svn://tug.org/texlive/trunk@61419 c570f23f-e606-0410-a88d-b1316a301751
Diffstat (limited to 'Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex')
-rw-r--r--Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex430
1 files changed, 430 insertions, 0 deletions
diff --git a/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
new file mode 100644
index 00000000000..5913cf0c880
--- /dev/null
+++ b/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
@@ -0,0 +1,430 @@
+% Tekijä: Teemu Likonen <tlikonen@iki.fi>
+% Lisenssi: Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen (CC BY-SA 4.0)
+% https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/legalcode.fi
+
+\chapter{Valmistautuminen}
+
+Tämän pääluvun tarkoituksena on johdatella uudet ihmiset Latexin pariin.
+Tämän luettuasi sinun pitäisi olla valmis aloittamaan Latexin käyttö ja
+opiskelemaan sen tekniikkaa eteenpäin. Jos taas olet jo tottunut
+kääntämään Latex\-/ lähdetiedostoja, voit aivan hyvin hypätä tämän luvun
+yli tai ehkä vain silmäillä tekstiä lisävinkkien toivossa.
+
+\section{Käsitteet ja nimet}
+
+Latex ja sen ympärille rakentuneet ohjelmistot ovat aika monimutkainen
+kokonaisuus, johon kuuluu eri\-/ikäisiä ja abstraktiotasoltaan erilaisia
+osia. Mukaan kuuluu tietenkin konkreettisia tietokoneohjelmia, jotka
+tekevät konkreettisia, ennalta määriteltyjä asioita. Mukaan kuuluu
+kuitenkin myös ihmisten luomia abstrakteja käsitteitä, jotka ovat
+vaikeammin määriteltävissä.
+
+Internetissä näkyy silloin tällöin termi- ja käsitekeskusteluja, jossa
+ihmetellään, mihin mikäkin Latexiin liittyvä palikka kuuluu
+käsitteellisesti. Millainen suhde joillakin uudemmilla osilla on
+vanhempiin? Oikeiden termien ja käsitteiden osaamisesta on hyötyä
+ainakin silloin, kun pyytää verkossa apua suurelta yleisöltä.
+Viestintähän aina vaatii, että puhutaan suunnilleen samaa kieltä, joten
+seuraavaksi selvennetään hieman Latexiin liittyviä peruskäsitteitä.
+
+\subsection{Tex ja Latex}
+
+Tex on tekstin ladontaan erikoistunut ohjelmointikieli. Kielen avulla
+voidaan antaa ladontaohjeita ja ilmaista muuta siihen liittyvää
+logiikkaa. Ohjelmointikielellä kirjoitettujen ohjeiden perusteella
+tietokoneohjelma osaa latoa tekstidokumentin ihmisten luettavaksi.
+Niinpä Tex on myös tietokoneohjelma (\koodi{tex}), joka osaa lukea
+Tex\-/ ohjelmointikieltä sisältävän tekstitiedoston ja tuottaa sen
+perusteella valmiin julkaistavan dokumentin. Yleensä Tex\-/
+ohjelmointikieltä ei kuitenkaan käytetä suoraan tekstidokumenttien
+toteuttamiseen. Ohjelmointikieltä kirjoittavat tavallisimmin vain ne,
+jotka haluavat kehittää itse ladontajärjestelmää paremmaksi muita
+ihmisiä varten.
+
+Latex toimii korkeammalla abstraktiotasolla kuin Tex. Se on laaja
+kokoelma toimintoja, jotka piilottavat monimutkaiset tekniset
+yksityiskohdat ja tarjoavat ihmisille varsin helppokäyttöisen
+merkintäkielen, jolla omat tekstidokumentit voi toteuttaa. Latex\-/
+merkintäkielen kirjoittaminen ei ole ohjelmointia, vaan se on oman
+dokumentin sisällön, rakenteen ja ulkoasun kuvailua tietynlaisten
+merkintätapojen avulla.
+
+Latex\-/ merkintäkielellä kuvatut dokumentit välitetään
+tietokoneohjelmalle jatkokäsiteltäväksi. Niinpä Latex on myös
+tietokoneohjelma (\koodi{latex}, \koodi{pdflatex}), jolla
+merkintäkielinen lähdetiedosto käännetään julkaistavaksi dvi- tai pdf\-/
+dokumentiksi.%
+\footnote{\textsc{dvi} = device independent file format; \textsc{pdf} =
+ portable document format.}
+
+Latex\-/ järjestelmästä käytetään tällä hetkellä versiota Latex~2ε, joka
+julkaistiin jo vuonna 1994 ja johon ilmestyy pieniä parannuksia
+vuosittain. Perusosat ovat kuitenkin varsin muuttumattomia. Varsinainen
+kiinnostava kehitys tapahtuukin esimerkiksi Latexin kääntäjissä
+(Lualatex ja Xelatex) sekä eri tekijöiden dokumenttiluokissa (luku
+\ref{luku/dokumenttiluokat}) ja laajennuspaketeissa. Viimeksi mainitut
+laajentavat perus\-/ Latexia tuomalla niihin lisää helppokäyttöisiä
+toimintoja.
+
+\subsection{Lualatex ja Xelatex}
+
+Nykyaikana Latex\-/ dokumentteja ei juuri käännetä alkuperäisillä
+kääntäjillä (\koodi{latex}, \koodi{pdflatex}, \koodi{tex}) vaan
+kehittyneemmillä kääntäjäohjelmilla.%
+\footnote{Englannin kielellä Latexin kääntäjiä on tapana kutsua
+ yleisnimellä \englantik{engine} 'kone, moottori'.} Niistä tärkeimmät
+ovat Lualatex ja Xelatex.%
+\footnote{Tietokoneohjelmat \koodi{lualatex} ja \koodi{luatex} sekä
+ \koodi{xelatex} ja \koodi{xetex}.} Ne muun muassa osaavat lukea
+Unicode\-/ merkistöllä kirjoitettuja lähdedokumentteja ja käyttää
+nykyaikaisia \englanti{True Type}- ja \englanti{Open Type} \=/fontteja,
+mitä alkuperäinen Latex ja Tex eivät osaa.
+
+Lualatexilla ja Xelatexilla ei ole ohjelmien käyttäjän kannalta
+suurtakaan eroa -- ei välttämättä mitään näkyvää eroa. Miksi sitten on
+olemassa kaksi, ulkoisesti lähes samanlaista kääntäjää? Tärkein syy
+taitaa olla se, että Xelatex tehtiin ensin. Tarkoituksena oli saada
+Unicode\-/ merkistön tuki ja fonttiasiat ajan tasalle. Myöhemmin jotkut
+ajattelivat, että Lua\-/ ohjelmointikieli täytyy saada mukaan. Sillä on
+merkitystä joillekuille laajennuspakettien tekijöille. Lua\-/ kielen
+sisällyttäminen oikeastaan pakotti kirjoittamaan koko homman uusiksi.
+Toteutuksissa on muitakin sisäisiä eroja. Xelatex oli pitkään suositumpi
+ja paremmin tuettu eri laajennuspaketeissa, mutta erot ovat sittemmin
+tasoittuneet.
+
+Latex\-/ kokeilun alkutaipaleella voi vaikka arpoa kolikon avulla,
+kumpaa kääntäjää käyttää, sillä niiden erot eivät ihan helposti tule
+esiin. Jotkin harvat laajennuspaketit eivät toimi Lualatexissa, kun taas
+toiset eivät toimi Xelatexissa. Joskus saattaa jopa tulla vastaan
+yksittäinen, kehityksestä ehkä jälkeen jäänyt paketti, joka ei toimi
+kummassakaan vaan ainoastaan perinteisillä kääntäjillä (\koodi{latex},
+\koodi{pdflatex}).
+
+Joissakin tilanteissa eri kääntäjien tekemissä pdf\-/ dokumenteissa
+näkyy pieniä eroja. Ainakin yksittäisissä fonttien asetuksissa ja
+joidenkin Unicode\-/ merkkien käsittelyssä on eroja. Tämänkin oppaan
+tekstissä mainitaan pari pientä ominaisuutta, jotka toimivat vain
+toisella kääntäjällä: toiset Lualatexilla, toiset Xelatexilla. Itse
+oppaan lähdetiedostot kääntyvät ja toimivat yhtä lailla molemmilla.
+
+\subsection{Latex yläkäsitteenä}
+
+Jotta kaikki olisi mahdollisimman sekavaa, ''Latex'' toimii myös
+yleisnimityksenä tälle kaikelle. Se esiintyy ilmauksissa kuten
+''Toteutin dokumentin Latexilla'' tai ''Tämä artikkeli on tehty
+Latexilla''. Ilmaukset sitten tarkoittavat suunnilleen seuraavanlaista:
+Henkilöllä on asennettuna tietokoneelle Latex\-/ jakelukokonaisuus
+(kuten Tex Live). Hän on kirjoittanut tekstieditorilla (kuten
+\textsc{gnu} Emacsilla) tekstitiedoston, jossa on dokumentin sisältö ja
+Latex\-/ merkintäkielisiä komentoja mutta ehkä myös joitakin Tex\-/
+komentoja. Sitten hän on kääntänyt eli ladotuttanut tekstitiedostonsa
+pdf\-/ tiedostoksi Latex\-/ ladontaohjelman jollakin toteutuksella kuten
+Lualatexilla tai Xelatexilla.
+
+Meille taitaa riittää vain Latexista puhuminen, mutta siitäkin on
+mainittava vielä yksi asia. Latexin harrastajat tykkäävät käyttää
+dokumenttiensa leipätekstissä ladontajärjestelmän logoja kuten \TeX{} ja
+\LaTeX{}. Usein teksteissä näkyy myös logojen pohjalta mukailtuja
+kirjoitusasuja TeX ja LaTeX.
+
+Kielenhuoltajien suositusten mukaan logojen eikä erikoisten
+kIRjoiTusAsuJen paikka ei ole asiatyylisten tekstilajien leipätekstissä.
+Nimet ovat osa kielen järjestelmää ja käyttäytyvät normaalissa tekstissä
+sen mukaisesti. Niinpä tässä oppaassa käytetään erisnimiä kielenhuollon
+normien mukaisesti, esimerkiksi Tex ja Latex. Koodi ja komennot ovat
+siinä muodossa kuin ne tietokoneelle annetaan, esimerkiksi
+\koodi{lualatex}. Tasalevyinen, kirjoituskonetyylinen fontti on merkkinä
+siitä, että kyse on tietokonekoodista.
+
+\section{Asentaminen tietokoneelle}
+\label{luku/asentaminen}
+
+Latex pitää tietysti asentaa tietokoneelle, jotta sitä voisi käyttää.
+Miten edellisessä luvussa kuvattu sekava kokonaisuus saadaan ehjänä
+omalle tietokoneelle? Onneksi muut ovat jo ratkaisseet sen ongelman.
+
+Tavallisin tapa Latexin käyttöönottoon on jonkin Latexin jakelupaketin
+asentaminen. Jakelupaketti sisältää Latexin perusosien lisäksi paljon
+laajennuspaketteja ja niiden ohjekirjoja. Kaikkea ei koskaan tarvitse,
+mutta kun yllättävä tarve tulee tai lukee vinkkejä verkkokeskusteluista,
+on mukavaa huomata, että paketti olikin itsellä jo valmiina. Siksi
+suosittelen kokonaisen jakelupaketin asentamista.
+
+\textsc{gnu}/Linuxissa ja muissa Unix\-/ tyyppisissä
+käyttöjärjestelmissä käytetään yleensä Tex Live \=/nimistä jakelua. Se
+on todennäköisesti saatavilla käyttöjärjestelmäjakelun
+pakettivarastoista. Esimerkiksi Debianiin%
+\footnote{\url{https://www.debian.org/}} ja sen kaltaisiin järjestelmiin
+on asennuspaketti ''texlive-full'', joka asentaa kaiken helposti ja
+kerralla.
+
+Windows\-/ käyttöjärjestelmälle on saatavilla Tex Liven lisäksi Miktex
+ja Protext. Mac \textsc{os} \=/käyttöjärjestelmän kanssa käytettäneen
+yleensä Mactex\-/ nimistä jakelua.
+
+\section{Apuohjelmia}
+
+\subsection{Tekstieditori}
+
+Omien dokumenttien ja Latex\-/ merkintäkielen kirjoittamiseen kannattaa
+käyttää kunnollista tekstieditoria, koska se on tärkein työkalu ja sen
+kanssa ollaan eniten tekemisissä. Pyri löytämään sellainen editori, joka
+osaa värjätä tekstiä Latexin tai Texin tekstipiirteiden mukaisesti.
+Väreillä ei sinänsä ole merkitystä, mutta editorin laadusta se yleensä
+kertoo paljon. Jos editori tuntee erilaisten ohjelmointi\-/{} ja
+merkintäkielten luonnetta ja osaa merkitä kielen avainsanoja
+havainnollisilla väreillä, se todennäköisesti on tehty tehokkaaseen
+ohjelmointiin ja muuhun vastaavaan työskentelyyn. Ihan yksinkertaisiin
+editoreihin ei tuollaisia ominaisuuksia yleensä tehdä.
+
+\subsection{Pdf-katselin}
+
+Latex\-/ kääntäjät eli \=/moottorit kuten Lualatex ja Xelatex tuottavat
+pdf\-/ tiedoston, ja niiden katselemiseen tarvitaan tietenkin oma
+ohjelmansa. Sellaisia on saatavilla paljon erilaisia, ja melkein mikä
+tahansa kelpaa, mutta yksi tietty ominaisuus olisi toivottavaa olla:
+muuttuneen pdf\-/ tiedoston automaattinen lataaminen.
+
+Välillä työskentely on sitä, että tehdään Latex\-/ dokumenttiin pieni
+muutos, käännetään se ja katsotaan pdf:ää. Lopputulos ei ehkä ihan
+miellytä. Muokataan tekstiä tai asetuksia vähän, käännetään ja
+katsotaan, miltä ladottu pdf nyt näyttää.
+
+On suuri apu, jos pdf\-/ katselimessa ei tarvitse joka kerta valikoiden
+kautta avata samaa tiedostoa uudelleen, vaan ohjelma itse huomaa, että
+jo avattu tiedosto muuttui tiedostojärjestelmässä, ja lataa sen
+automaattisesti uudelleen. Jotkin pdf\-/ ohjelmat osaavat tämän. Jotkin
+ohjelmat eivät ihan osaa mutta osaavat sentään yhdellä
+näppäinpainalluksella avata saman pdf:n uudelleen
+tiedostojärjestelmästä.
+
+Hyvän tekstieditorin ja pdf\-/ katselimen kanssa työskentely on sujuvaa.
+Parhaimmillaan editorissa tietty näppäinkomento tallentaa ja kääntää
+dokumentin, ja pian pdf\-/ katselin lataa muuttuneen pdf:n
+automaattisesti näkyviin. Sekä editorin että pdf\-/ katselimen voi pitää
+samanaikaisesti esillä.
+
+\subsection{Latexmk}
+\label{luku/latexmk}
+
+Erinomaisen hyödyllinen apuohjelma on Latexmk, koska se helpottaa
+dokumenttien kääntämistä ja muutakin työskentelyä. Varsin usein Latex\-/
+dokumentit täytyy kääntää useita kertoja ennen kuin pdf\-/ tiedosto on
+valmis. Tämä johtuu siitä, että dokumentit sisältävät usein
+ristiviitteitä eli viittauksia dokumentin toisiin osiin. Latex ei saa
+ristiviitteitä kohdalleen yhdellä kääntämisellä, vaan ensin se
+kirjoittaa viittausten kohteet muistiin väliaikaistiedostoon ja
+seuraavilla kääntökerroilla käyttää väliaikaistiedostoa apunaan.
+
+Tavallinenkin Latexin kääntäjä kyllä huomauttaa tietokoneen käyttäjää,
+kun uusintakäännös on tarpeen, mutta Latexmk\-/ ohjelma käynnistää
+uusintakäännöksen itse, aina kun se on tarpeellista. Alla ovat
+esimerkkikomennot Latex\-/ dokumentin kääntämiseen Lualatexilla ja
+Xelatexilla.
+
+\begin{koodilohkosis}
+latexmk -lualatex teksti.tex
+latexmk -xelatex teksti.tex
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Työskentelyä erityisen paljon helpottava valitsin on \koodi{\=/pvc}. Kun
+tuo valitsin on mukana komennossa, Latexmk jää tarkkailemaan annettua
+Latex\-/ tiedostoa, ja kun se huomaa tiedoston muuttuneen, se kääntää
+tiedoston automaattisesti uudelleen. Kirjoittajan ei siis tarvitse muuta
+kuin tallentaa tiedosto tekstieditorista, ja tarkkailutilassa oleva
+Latexmk kääntää sen aina itsestään.
+
+Muitakin hyödyllisiä toimintoja on mukana. Seuraavista esimerkeistä
+ensimmäinen komento poistaa kääntämisen aikana luodut
+väliaikaistiedostot,%
+\footnote{Kääntäjän luomien väliaikaistiedostojen nimien päätteitä:
+ \koodi{log}, \koodi{aux}, \koodi{out} ym.} ja jälkimmäinen komento
+poistaa kaikki luodut tiedostot eli väliaikaistiedostojen lisäksi myös
+valmiin pdf\-/ tiedoston.
+
+\begin{koodilohkosis}
+latexmk -c teksti.tex
+latexmk -C teksti.tex
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Edellisissä esimerkeissä käsitellään lähdetiedostoa nimeltä
+\koodi{teksti.\katk tex}, mutta jos lähdetiedostoa ei anna komennolle
+lainkaan, käännetään kaikki nykyisessä hakemistossa olevat
+\koodi{tex}\-/ päätteiset tiedostot.
+
+Latexmk\-/ ohjelmalle voi tehdä asetustiedoston, johon voi kirjoittaa
+omaan käyttöön sopivat asetukset. Asetustiedosto sijoitetaan
+tiedostojärjestelmässä käyttäjän kotihakemistoon. Esimerkki
+\ref{esim/latexmkrc} näyttää, mitä se voisi ehkä sisältää.
+
+\begin{esimerkki*}
+\begin{koodilohko}
+$pdf_mode = 4; # 4=lualatex, 5=xelatex
+$lualatex = 'lualatex -interaction=nonstopmode -shell-escape %O %S';
+$xelatex = 'xelatex -interaction=nonstopmode -shell-escape %O %S';
+$clean_ext = 'snm nav xdv bbl run.xml';
+$pdf_previewer = 'okular %S';
+\end{koodilohko}
+ \caption{Latexmk\-/ ohjelman asetustiedosto (\koodi{\textasciitilde
+ /.config/\katk latexmk/\katk latexmkrc})}
+ \label{esim/latexmkrc}
+\end{esimerkki*}
+
+Esimerkin ensimmäisen rivin asetus määrittää, miten pdf\-/ tiedostot
+tuotetaan tai mitä kääntäjää käytetään oletuksena. Toisella ja
+kolmannella rivillä määritellään, millä tavoin Lualatex ja Xelatex
+suoritetaan. Tässä esimerkissä oletusasetuksiin on lisätty
+\koodi{-inter\-action=\katk non\-stop\-mode}, joka estää kaiken
+vuorovaikutteisen toiminnan. Asetus on tarpeen ainakin silloin, kun
+kääntäjä käynnistetään toisesta ohjelmasta kuten tekstieditorista eikä
+vuorovaikutus kääntäjän kanssa ole mahdollista. Valitsin
+\koodi{-shell-escape} kytkee päälle ominaisuuden, jota tarvitaan
+joidenkin laajennuspakettien toimintaan.\footnote{Ainakin
+ asiahakemistopaketit \paketti{indextools} ja \paketti{imakeidx}
+ tarvitsevat \koodi{-shell-escape}\-/ toiminnon (luku
+ \ref{luku/asiasanat}).}
+
+Esimerkin \ref{esim/latexmkrc} neljännellä rivillä luetellaan
+kääntämisen aikana syntyvien väliaikaistiedostojen päätteitä. Latexmk\-/
+ohjelma tuntee yleisimmät väliaikaistiedostot (\koodi{log}, \koodi{aux},
+\koodi{out} ym.), mutta tällä asetuksella mukaan voi lisätä
+harvinaisempia, joita se ei tunne. Viides rivi määrittää pdf\-/
+katseluohjelman, joka käynnistetään, kun käytetään valitsimia
+\koodi{\=/pv} tai \koodi{\=/pvc}.
+
+\subsection{Texdoc}
+
+Latexin kirjoittajan täytyy silloin tällöin lukea ohjekirjoja. Vaikka
+Latexin perusosat joskus oppisikin ulkoa, ei voi koskaan muistaa
+kaikkien hyödyllisten laajennuspakettien kaikkia ominaisuuksia.
+
+Tex Live \=/jakelun (luku \ref{luku/asentaminen}) mukana tulee mainio
+komentotulkissa toimiva komento \koodi{texdoc}, jolla voi hakea ja avata
+omaan järjestelmään asennettuja Latex\-/ aiheisia ohjeita. Jos vaikka
+haluaa tutustua esimerkissä \ref{esim/ensimmäinen}
+(s.~\pageref{esim/ensimmäinen}) mainittavaan \paketti{fontspec}\-/
+pakettiin syvällisemmin, tarvitsee vain komentaa \koodi{texdoc
+ fontspec}, ja paketin pdf\-/ muotoinen ohjekirja avautuu.
+
+\section{Lähdetiedostot}
+
+Seuraavassa ovat ohjeet alkuun pääsemiseksi. Luodaan yksinkertainen
+Latex\-/ lähdetiedosto, jota voi käyttää harjoitteluun ja pohjana omille
+töille. Tallenna esimerkin \ref{esim/ensimmäinen} sisältö tekstieditorin
+avulla tiedostoon vaikkapa nimellä \koodi{teksti.\katk tex}. Käännä eli
+lado se pdf\-/ tiedostoksi käyttämällä jotakin seuraavista komennoista
+(valitse yksi):
+
+\begin{koodilohkosis}
+lualatex teksti.tex
+xelatex teksti.tex
+latexmk -lualatex teksti.tex
+latexmk -xelatex teksti.tex
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Tuloksena pitäisi olla tiedosto \koodi{teksti.\katk pdf}, jota voi
+ihailla jollakin pdf\-/ tiedostojen katseluun tarkoitetulla ohjelmalla.
+
+Esimerkin \ref{esim/ensimmäinen} ensimmäisellä rivillä määritellään
+dokumenttiluokka \luokka{article}, joka on tietynlainen sivupohja tai
+asetusten kokoelma, jonka perustalle aletaan rakentaa omaa dokumenttia.
+Luokka \luokka{article} on tyypillinen valinta lyhyehköille teksteille.
+Lisätietoa dokumenttiluokista on luvussa \ref{luku/dokumenttiluokat}.
+
+Riveillä 2--4 käytetään komentoa \komentom{usepackage}, jonka avulla
+otetaan käyttöön sivun asetuksista huolehtiva \paketti{geometry}\-/
+paketti, fonttiasetuksia hoitava \paketti{fontspec}\-/ paketti ja
+kieliasetuksista vastaava \paketti{polyglossia}\-/ paketti. Näitä kolmea
+tarvitaan melkein joka kerta dokumenteissa, ja niihin palataan tarkemmin
+luvuissa \ref{luku/sivuasetukset}, \ref{luku/kirjaintyypit} ja
+\ref{luku/kieliasetukset}.
+
+Seuraavilla riveillä asetetaan kieleksi suomi (\koodi{finnish}) ja
+määritetään oletuksena käytettävä fontti tai oikeastaan kokonainen
+kirjainperhe. \englanti{Latin Modern Roman} \=/kirjainperheen tilalle
+voi toki asettaa jonkin muunkin. Fontin oletuskoko on 10 typografista
+pistettä, mutta tässä esimerkissä se venytetään 1,3\-/ kertaiseksi eli
+13 pisteeseen. Riviväliin liittyvä kerroin asetetaan rivillä 8.
+
+\begin{esimerkki*}
+ \komentoi{begin}
+ \komentoi{documentclass}
+ \komentoi{end}
+ \komentoi{linespread}
+ \komentoi{setdefaultlanguage}
+ \komentoi{setmainfont}
+ \komentoi{usepackage}
+ \luokkai{article}
+ \pakettii{fontspec}
+ \pakettii{geometry}
+ \pakettii{polyglossia}
+ \ymparistoi{document}
+
+\begin{koodilohko}
+\documentclass{article}
+\usepackage[a4paper,top=20mm,bottom=30mm,left=20mm,right=20mm]{geometry}
+\usepackage{fontspec}
+\usepackage{polyglossia}
+
+\setdefaultlanguage{finnish}
+\setmainfont{Latin Modern Roman}[Scale=1.3]
+\linespread{1.4}
+
+\begin{document}
+
+Minun Latex-dokumenttini!
+
+\end{document}
+\end{koodilohko}
+ \caption{Latex\-/ lähdedokumentin runko ja perusasetukset}
+ \label{esim/ensimmäinen}
+\end{esimerkki*}
+
+Dokumentin alkuosaa riville 9 saakka kutsutaan esittelyosaksi
+(\englanti{preamble}). Tässä osassa ladataan tarvittavat paketit ja
+määritetään dokumentin asetuksia ja taustatietoja. Riviltä 10 alkaa
+varsinainen tekstiosa eli dokumentin sivuille ladottava sisältö. Se osa
+kirjoitetaan \ymparistom{document}\-/ ympäristön sisään eli riveillä 10
+ja 14 olevien ympäristön aloitus\-/\ ja lopetuskomentojen väliin
+(\komento{begin}, \komento{end}).
+
+Tällaisen merkintäkielen avulla dokumentit kirjoitetaan. Osa
+merkintäkielen komennoista tulee Latexin perusosasta ja osa tulee
+erikseen ladattavista paketeista (\paketti{geometry},
+\paketti{fontspec}, \paketti{polyglossia} ym.). Komentoja voi luoda
+itsekin.
+
+Myöhempää käyttöä varten voisi olla hyödyllistä tallentaa tämänkaltainen
+pohjadokumentti. Välttyy samojen perusjuttujen kirjoittamiselta, kun voi
+aloittaa työt valmiista dokumenttipohjasta.
+
+Lähdetiedoston nimissä kannattaa pitäytyä melko suppeassa
+merkkivalikoimassa, ja varsinkin välilyöntejä kannattaa välttää.
+Nimittäin kääntämisen aikana Latex ja sen paketit luovat
+väliaikaistiedostoja, joilla sama nimen osa kuin lähdetiedostossa, ja
+näitä tiedostoja saattavat käsitellä monet erilaiset taustalla
+vaikuttavat työkaluohjelmat. Tiedoston nimissä olevat välilyönnit ja
+ehkä muutkin erikoisemmat merkit aiheuttavat ongelmia.
+
+Pitkä lähdedokumentti voi olla mielekästä jakaa useammaksi tiedostoksi.
+Yhteen lähdetiedostoon voi sisällyttää toisen tiedoston käyttämällä
+\komento{input}\-/ komentoa. Komennon argumentiksi annetaan ladattavan
+lähdetiedoston nimi:
+
+\komentoi{input}
+\begin{koodilohkosis}
+\input{toinen.tex}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Hieman vastaava komento on \komento{include}, joka myös lisää
+automaattisen sivunvaihdon (\komento{clearpage}, luku
+\ref{luku/sivunvaihdot}) komennon kohdalle.
+
+Nyt lienee sopiva aika alkaa opiskella itse Latexia eli merkintäkieltä
+ja kokeilla sen ominaisuuksia itse. Tätä opasta ei tarvitse lukea
+järjestyksessä luku luvulta eteenpäin, vaan eri aiheita voi vapaasti
+opiskella mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan. Onnea matkaan!