summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/info/finnish/texmalli/malli.tex
blob: df720d7b28a07fbbd45c9017b282f9e3bf9bc328 (plain)
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
158
159
160
161
162
163
164
165
166
167
168
169
170
171
172
173
174
175
176
177
178
179
180
181
182
183
184
185
186
187
188
189
190
191
192
193
194
195
196
197
198
199
200
201
202
203
204
205
206
207
208
209
210
211
212
213
214
215
216
217
218
219
220
221
222
223
224
225
226
227
228
229
230
231
232
233
234
235
236
237
238
239
240
241
242
243
244
245
246
247
248
249
250
251
252
253
254
255
256
257
258
259
260
261
262
263
264
265
266
267
268
269
270
271
272
273
274
275
276
277
278
279
280
281
282
283
284
285
286
287
288
289
290
291
292
293
294
295
296
297
298
299
300
301
302
303
304
305
306
307
308
309
310
311
312
313
314
315
316
317
318
319
320
321
322
323
324
325
326
327
328
329
330
331
332
333
334
335
336
337
338
339
340
341
342
343
344
345
346
347
348
349
350
351
352
353
354
355
356
357
358
359
360
361
362
363
364
365
366
367
368
369
370
371
372
373
374
375
376
377
378
379
380
381
382
383
384
385
386
387
388
389
390
391
392
393
394
395
396
397
398
399
400
401
402
403
404
405
406
407
408
409
410
411
412
413
%
% malli.tex -- yksinkertainen malli tärkeimmistä LaTeXin piirteistä
%
% Lars Wirzenius, erikoistyöryhmälle (kesä 95)
% päivitti Antti-Juhani Kaijanaho (kevät 2000)
%
% Prosenttimerkki on kommenttimerkki
%



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Valitaan tekstin tyyli
%

 \documentclass[11pt,a4paper,finnish]{article}
 \usepackage{babel}
 \usepackage[latin1]{inputenc}
 \usepackage[T1]{fontenc}
 \usepackage{graphics}


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Vähän rukataan marginaaleja yms.
% Joko jättäkää kaikki tämä pois, tai varokaa koskemasta arvoihin,
% jos ette tiedä, mitä teette.

\textheight=22cm
\textwidth=14.945cm
\topmargin=0.5cm
\headheight=0cm
\headsep=0cm
\oddsidemargin=0.5cm
\evensidemargin=0.5cm
\columnsep=0.8cm
\renewcommand{\baselinestretch}{1.3}



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% dokumentti alkaa...
%
\begin{document}        % \begin ja \end vähän kuten Pascalissa


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Tehdään kansilehti (omalle sivulleen)
%

\begin{titlepage}
\hfill \parbox{7cm}{hyväksymispäiväys \hspace{2cm} arvosana \\ \mbox{}
\\ ohjaaja}

\vspace{6cm}

\begin{center}

{\Large \bf Kirjoituksen otsikko}

\vspace{7mm}
{\large Tekijät}
\end{center}
\vfill

\hspace{10mm}{\large Elimäki \today (autom.\ päiväys)}\\ \hbox{}

\hspace{10mm}{\large Erikoistyö: suunnitteludokumentti (tms.)}\\ \hbox{}

\hspace{10mm}{\large ELIMÄEN YLIOPISTO}

\hspace{10mm}{\large Metatiedonhallinnanlaitos}

\end{titlepage}




%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Sisällysluettelo (samoin omalle sivulleen)
%
\begin{titlepage}
\tableofcontents
\end{titlepage}


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Eritasoisia otsikoita
%
\section{Tämä on pääotsikko}
\subsection{Tämä on alaotsikko}
\subsubsection{Tämä on ala-alaotsikko}



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Listoja}

Ranskalaisia palloja:
\begin{itemize}
\item pallukka yksi
\item pallukka kaksi
\end{itemize}
%
Numeroitu lista:
\begin{enumerate}
\item numero yksi
\item numero kaksi
\end{enumerate}
%
Sanojen tms.\ kuvauksia:
\begin{description}
\item[sana] ja sen kuvaus
\item[toinen sana] ja senkin kuvaus
\end{description}


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Korostukset}

\textrm{Roman}, \textit{Italic}, \textbf{bold-face}, \textsl{slanted},
\emph{emphasis} (korostus, \emph{toimii myös \emph{korostuksen}
  sisällä}), \texttt{teletype}.

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Lainaukset ja muut ympäristöt}

Lainaus:
%
\begin{quote}
Even though the UNIX system introduces a number of innovative programs
and techniques, no single program or idea makes it work well.  Instead,
what makes it effective is an approach to programming, a philosophy of
using the computer.  Although that philosophy can't be written down in a
single sentence, at its heart is the idea that the power of a system
comes more from the relationships among programs than from the programs
themselves.  Many UNIX programs do quite trivial tasks in isolation,
but, combined with other pgrograms, become general and useful tools.
(Brian W. Kernighan, Rob Pike, \em{The UNIX Programming Environment}.)
\end{quote}
%
Huom!  Kappaleen sisällä olevaan \verb|quote|-ympäristön ympärille on hyvä
olla jättämättä tyhjiä rivejä, muuten se tai sitä seuraava teksti
ladotaan erillisinä kappaleina, mikä näyttää ikävältä.

Koodilistaus:
%
\begin{quote} \begin{verbatim}
Tämä on koodia.  !"#$%&/()=\}$][]
Millään merkillä ei ole mitään merkitystä.
        Tabulaattori on hassu, käytä spacea.
\end{verbatim} \end{quote}
%
Leipätekstin sisällä voi käyttää \verb|\verb|-komentoa.  Esim.\
\verb|\verb/x/| latoo kauttaviivojen välissä olevan tekstin
{\texttt teletype}-fontilla eikä ollenkaan välitä tekstin sisällä
mahdollisesti olevista erikoismerkeistä.  Kauttaviivojen sijasta
voi käyttää mitä tahansa merkkejä; \verb|\verb|-komento loppuu
seuraavaan samanlaiseen merkiin.



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Alaviitteet}

Alaviitteet numeroidaan jne.\ automaattisesti.\footnote{Mutta niitä
on yleensä syytä välttää.}


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Pikkunippeleitä}

Joillakin merkeillä on erikoismerkitys:
\begin{description}
\item[\%] prosenttimerkki aloittaa kommentin
\item[\$] dollarimerkki aloittaa matemaattisen kaavan ladonnan
\item[\&] etmerkkiä käytetään mm.\ taulukoissa
\item[\#] numeromerkkiä käytetään mm.\ makroissa
\item[\_] alaviivaa käytetään alaindeksien osoittamiseen
\item[\{ ja \}] aaltosulkuja käytetään ryhmittelyyn
\item[\textbackslash] kenoviivaa käytetään vähän kaikkialla
\item[\textbackslash\textbackslash] kaksi kenoviivaa pakottaa rivinvaihdon
  (missä vain)
\item[\textless ja \textgreater] pienempi kuin ja suurempi kuin
  "=merkkejä käytetään johonkin
\item[jne] muitakin on, mutten muista niitä tähän hätään
\end{description}

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Taulukot}

\begin{tabular}{l|c r} % l=vasemmalle, c=keskelle, r=oikealle tasattu
                       % |=pystysuora viiva, väli=tyhjää sarakkeiden väliin
\hline % tekee vaakasuoran viivan
sarake 1 & sarake 2 & sarake 3 \\ % \\ vaihtaa riviä tulostuksessa
a & b & c \\
\hline % näitä voi olla kaikkien rivien välissä
a & 123123123123123123123 & c \\
$1<2^n$ & b & c \\
\hline
\end{tabular}

Pystyviivoja pitää yrittää välttää taulukoissa, samoin ylimääräisiä
vaakaviivoja.  Ei ole tarkoitus tehdä ruutupaperia.

Myös tabbing-ympäristö on olemassa, mutta sitä en osaa käytää ulkomuistista.
Sillä pitää itse asettaa sarakkeiden paikat; työläämpää, mutta joskus
hyödyllistä.

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Kuvat ja muut kellukkeet}

Kuvien saaminen oikeaan paikkaan on joskus hankalaa.  \LaTeX\ haluaa
pitää sivulla tarpeeksi tekstiä ennen ja jälkeen kuvaa.  Näitä
asetuksia voi muuttaa: rajaksi asetetaan 95~\% komennoilla
\verb|\renewcommand{\topfraction}{0.95}| ja
\verb|\renewcommand{\bottomfraction}{0.95}|; näin ylä- tai alaosasta
laskettuna 95\% saa olla kuvan peittämää.

\begin{figure}[htb]     % h=tähän, t=sivun ylälaitaan, b=alalaitaan
                        % (vain vihjeitä, eivät välttämättä toteudu)
\begin{center}
\includegraphics{kuva.ps}
\end{center}
\caption{Kuvateksti tulee tähän}
\label{kuvansymbolinennimituleetahan}
\end{figure}

\begin{table}[htb]
\caption{Taulukon teksti tulee yleensä yläpuolelle}
\label{taulukonsymbolinennimi}
\begin{center}
\begin{tabular}{l l l l}
vuosi & henkilöitä & autoja & UFO-havaintoja \\
\hline
1990 & 1200 & 10 & 37 \\
1991 & 1400 & 18 & 360 \\
1992 & 1900 & 26 & 499 \\
1993 & 2500 & 87 & 1024 \\
1994 & 12,500 & 130 & 512,256 \\
\hline
\end{tabular}
\end{center}
\end{table}



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Matematiikka}

Matematiikka ladotaan \$-merkkien väliin.  Esimerkiksi
$a_2x^2 + a_1x + a_0 = 0$.  Saman saa myös paremmin esille:
\[a_2x^2 + a_1x + a_0 = 0.\]  Vähänkään monimutkaisempien kaavojen
latominen kunnolla on erittäin vaativaa; kannattaa tutustua
manuaaliin.





%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Joitakin ohjeita}

\begin{itemize}
\item Komennot alkavat kenoviivalla (joitakin yksimerkkisiä komentoja
lukuunottamatta).  Komennon jälkeiset välilyönnit ovat merkityksettömiä.

\item Tekstissä yksi tai useampi tyhjää tarkoittaa samaa kuin yksi,
  paitsi että tyhjä rivi erottaa tekstikappaleet.  Sananvälin voi
  pakottaa komennolla kenoviiva+välilyönti (\ ), esim.\ komennon
  jälkeen, tai sellaisen pisteen jälkeen, jonka jälkeen pitää tulla
  tyhjää, mutta joka ei lopeta virkettä (englanninkielisessä tekstissä
  normaalisti virkkeen jälkeen tulee vähän sananväliä isompi väli;
  tämä ei koske suomen kieltä).  Lähdekoodissa voi joskus olla kiva
  olla tyhjä rivi; sen voi korvata (tyhjällä) kommentilla, jotta ei
  alkaisi uusi tekstikappale (kommentti -- mukaanlukien sen päättävä
  rivinvaihto -- jätetään huomiotta).

\item Tildellä (\verb|~|) voi määrätä sananvälin, josta ei vaihdeta
riviä.  Esim.\ 1~mk, Andrew~S.\ Tanenbaum ja~$\pi$.

\item \LaTeX-tiedoston voi sisällyttää komenolla \verb|\input{tdsto}|.
  Jos tekstin jakaa luvuittain tiedostoihin, voi olla järkevämpää
  käyttää komentoa \verb|\include{tdsto}|, joka tekee sivunvaihdon
  ennen sisällytystä.  Tällä komennolla on myös pari muuta hyödyllistä
  ominaisuutta.
  
\item Fonttikokoa voi vaihtaa: {\tiny tiny}, {\scriptsize scriptsize},
  {\small small}, {\normalsize normalsize}, {\large large}, {\Large
    Large}, {\huge huge}, {\Huge Huge}.  Koot ovat suhteellisia
  leipätekstin kokoon; valitsemalla suuremman leipätekstin, muutkin
  kasvavat.

\item Tavuviivat, väliviivat, ajatusviivat ja miinusmerkit on eroteltava:
%
\begin{quote}
\begin{tabular}{l l}
ala-arvoinen    & (tavuviiva, esim. kahden sananosan välillä) \\
1--2            & (väliviiva, lukuvälillä) \\
hii -- haa -- hoo & (suomalainen ajatusviiva: väli, viiva, viiva, väli) \\
hii---haa---hoo & (englanninkielinen ajatusviiva: kome viivaa, ei välejä) \\
$-1$            & (miinusmerkki, vaatii matikkamoodin käyttöä) \\
\end{tabular}
\end{quote}
\end{itemize}
%
Suomen kielessä voidaan aivan hyvin käyttää myös kolmen viivan
ajatusviivaa, kunhan senkin ympärillä on välit --- näin.

Tavutus hoituu automaattisesti, mutta ei aina hyvin.  \verb|\-| on
tavutusvihje; sana tavutetaan joko sen kohdalta, tai sitä ennen, mutta
ei sen jälkeen.  Suomenkielistä tekstiä kirjoitettaessa voidaan myös
käyttää kahden merkin erityiskomentoa \verb|"-|, joka tekee
tavutusvihjeen, joka sallii tavutuksen myös sen jälkeen.  Komentoa
\verb|"=| kannattaa käyttää suomenkielisessä tekstissä
seuraavanlaisessa tilanteessa: ''pakastekaapit ja "=arkut''.  Kaksi
jälkimmäistä eivät toimi englanninkielisessä tekstissä.  Tavutuksen
voi estää näin: \verb|huu\/aa|.  Sanan tavutuksen voi määrätä
globaalistikin: \verb|\hyphenation{kaivos-aukko}|.

Tavutusta ei yleensä kannata korjata, ennen kuin teksti on miltei
valmis; pienikin muutos tekstissä voi muuttaa rivitystä ja siirtää
tavutuspaikkoja.




%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Kuva- ja sivu- ja muut viitteet}

Komennolla \verb|\label| voi luoda symbolisen nimen, joka tarkoittaa
(esiintymispaikasta riippuen) kuvan, taulukon tai otsikon numeroa.
Symboliseen nimeen voi viitata komennoilla \verb|\ref| ja \verb|\pageref|.
Kummallekin annetaan parametrina symbolinen nimi.  \verb|\ref| korvautuu
tulostuksessa kuvan, taulukon tai otsikon numerolla.  \verb|\pageref|
korvautuu symbolisen nimen sivunumerolla.

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{\LaTeX in ajaminen}

\LaTeX\ ajetaan komennolla \verb|latex tdsto|.  Tämä luo useita
aputiedostoja, erityisesti \verb|tdsto.dvi|, joka on ladottu versio,
jota voi esikatsella komenolla \verb|xdvi tdsto| tai muuntaa
Postscriptiksi komennolla \verb|dvips tdsto|.  Jos haluaa
kaksipuoleista tulostusta, komento on \verb|dvips -h twoside.ps tdsto|,
mutta vain kirjoittimille, jotka osaavat sen.

Toinen aputiedosto on \verb|tdsto.aux|, jossa on mm.\ sisällysluettelon,
symbolisten viittausten, lähdeviitteiden, yms.\ tarvitsema tieto.  Kun
\LaTeX\ ajetaan seuraavan kerran, nämä tiedot noudetaan tästä tiedostosta.
Tämän takia on usein tarpeen ajaa \LaTeX\ kaksi (joskus kolmekin) kertaa
peräjälkeen, jotta nämä tiedot saadan päivitetyksi.  Tämän mallin mukana
tuleva Makefile näyttää, miten tämän voi tehdä automaattisesti.

Jos käytetään BibTeXiä (ks.\ alla), niin on ensin ajettava \LaTeX\ vähintään
kerran, sitten ajettava BibTeX, sitten \LaTeX\ uudestaan vähintään kerran
(yleensä kaksi).

Esikatseluohjelma on nimeltään \verb|xdvi|; se toimii vain
X-ikkunointijärjestelmässä.  Muita esikatseluohjelmia on;
tekstipäätteellä toimii esim. \verb|catdvi|.

Ajettavat komennot (kun käytetään BibTeXiä) ovat siis:
%
\begin{quote}
\begin{verbatim}
latex tdsto
bibtex tdsto
latex tdsto
latex tdsto
xdvi tdsto
dvips -h twoside.ps tdsto
\end{verbatim}
\end{quote}



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% vähän sääntöjä; myös: toisen tiedoston sisällyttäminen
\input{texrules}

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Lähdeluettelo ja -viitteet}

Ks.\ myös tiedosto viitteet.bib ja bibtex.yhtveto.

Lähdeviitteiden käyttäminen on kivaa \cite[s.\ 42]{lahde}.  Ne
tehdään \verb|\cite[s.\ 42]{lahde}|-komennolla, jossa hakasulkujen
välissä on sivuviite (voi jättää pois hakasulkuineen, jos ei tarvitse).

Koko bibtex-tietokannan saa mukaan komennolla \verb|\nocite{*}|.

% Lisää viiteluettelo sisällysluetteloon
%\addcontentsline{toc}{section}{\protect\numberline{}{Lähteet}}

% Viiteluettelon otsikon vaihto.
%\renewcommand\refname{Lähteet} % muuten tulisi Viitteet

\section{Lisätietoa}

Hurjasti lisää tietoa on oppaissa~\cite{kaijanaho}
ja~\cite{oetiker-fin} sekä kirjoissa~\cite{lamport}, \cite{companion}
ja~\cite{gracomp}.  Muitakin kelpo opuksia on.

\bibliographystyle{plain}
\bibliography{lahteet}




%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Nysse loppuu.
%
\end{document}